Nalle Wahlroos esitti viime viikolla jälleen aika erikoisia julkisia huomioita. Valtakunnanpohatan mukaan ihmiset eivät ensinnäkään tee tarpeeksi töitä. Toiseksi, pitäisipä peräti vapaa-aikakin panna verolle, jotta laiskurit saataisiin paimennettua takaisin sorvin ääreen.
Helsingin Sanomien viime perjantain (19.8.2011) lehden mielipidepalstalla Väinö Lahtinen nosti esiin mielenkiintoisen seikan. Itse Nallen isä, Bror Wahlroos, oli nimittäin aikanaan esittänyt juuri päinvastaisen lausunnon: ei töihin käytetyllä ajalla ole mitään merkitystä, kunhan työajalla saadaan aikaiseksi halutut tulokset.
Kiinteän työajan käsite onkin reliikki ajalta, jolloin valtaosa työstä oli nimenomaan aikaan sidottua: tehdastyötä ja peltotyötä.
Tällöin tunnissa ehti asentaa niin ja niin monta hilavitkutinta, ja niinpä valmiiden hilavitkuttimien määrä oli ennustettavissa käytettyjen työtuntien mukaan. Toisin sanoen, tehtaan tuottama tulos oli suoraan riippuvainen siitä, kuinka ahkerasti työläiset tehdashalleissa ahersivat.
Toisin on nykyaikaisen tietotyöläisen kohdalla. Konttorityössä työtunnit eivät tosiaankaan käänny tuloksiksi. Päin vastoin, kuten amerikkalainen bisnesguru Tony Schwartz on osoittanut, ihmisen kyky tulokselliseen aivotyöhön kyykkää jo muutaman tunnin jälkeen. Sallimalla tunnin pituiset nokkaunet keskellä työpäivää – kyllä! maksullisella työajalla! – ovat Schwartzin kouluttamien suuryritysten työntekijät Applesta Googleen nostaneet työtehoaan radikaalisti. Ihmisen aivot kun eivät ole tehdaskoje, vaan orgaaninen elin, jonka toimintateho alkaa laskea jo 90 minuutin suorituksen jälkeen.
Jos tampuurimajuri tuijottaa tuimasti vain käytettyä aikaa, ei voita kukaan. Työntekijät keikkuvat burn-outin partaalla. Esimiehet kamppailevat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ja eniten häviää Nalle Wahlroosin asemassa oleva omistaja ja osakkeenomistaja: kun työntekijät eivät tee tulosta, ei sitä tee yrityskään.
Jos työntekijät sen sijaan toimivat levänneinä ja tekevät riittävän lyhyttä päivää, nousevat aivotyön tulokset radikaalisti. Tuloksellinen työ motivoi myös enemmän ja johtaa näin positiiviseen kierteeseen. Kaikki voittavat: työntekijän on hyvä olla. Ja kun työntekijät työskentelevät energisesti ja tehokkaasti, myös firman tuottavuus kasvaa kohisten. Ihmiset kun eivät ole koneita.
Ajattelun ammattilainen 
Nimenomaa! Viime aikoina olen törmännyt useaan työntekoon liittyvään keskusteluun. Aihe on polttava ja jakaa mielipiteitä.
Hyvää pohdintaa!
WM,
Kiitos kommentistasi!
Kiitos tärkeän asian esillä pitämisestä. 🙂 Toivottavasti viesti saa ansaitsemansa painoarvon kaikkialla missä työntekoon käytettävästä ajasta päätetään.
Tony Schwartzin kohdalla olisi ollut mukavampi saada suora linkki johonkin hänen verkossa olevaan tekstiinsä. Suora linkki Amazonille vaikuttaa lähdeviitteen sijaan tekstimainonnalta.
Amina,
Kiitos kommentistasi! Schwartzin työhön voit tutustua netissä esimerkiksi hänen luotsaamansa Energy Project:in sivuilla:
http://www.theenergyproject.com/
Itse olen viimeaikoina siteerannut DeMarcon ja Listerin kirjaa Peopleware, jossa puhutaan body-timestä ja brain-timestä. Eli siitä kumpi on tärkeämpää eli paikalla olo vaiko aito ajattelu. Aika monet alan asiantuntijat korostavat sitä, että 20% työajasta kuluu 80% saavutusten tekemiseen. Eli mielekkäämpää on mitata saavutuksia kuin paikallaoloa.
Asia on tärkeä, erityisesti siksi että jossain alan teoksissa ns. hukkatyön määrä on arvioitu 80% työajasta ja kuulemma rupeaa lähenemään 100 %. Eli jonain päivänä ihmiset eivät saa aikaiseksi mitään, joka hyödyttää yritystä tai yrityksen asiakasta.
Kari,
Kiitos kirjavinkistä! Avasinkin omaa näkemystäni tähän keskusteluun hieman keskiviikon kirjoituksessa.
Ai tunnin nokoset työajalla? En ole ainakaan itse huomannut moisia tarvitsevani. Toki jos roikkuu netissä tai ja WOWia neljään asti aamulla, niin tottahan töissä saattaa hiukan väsyttää ja nokoset tulee tarpeeseen.
Kummastuttaa myös se, että moni hoitaa osan aamutoimistaan työajalla: Ensi töikseen mennään toimiston keittiöön tekemään aamupalaa. Eikös aamupala syödä kotona, omalla ajalla?
Et taida tehdä ajatusta vaativaa työtä. Toki tämäkin on yksilöllistä. En ole ainoassakaan työpaikassa törmännyt työajalla aamiaistaan syöviin. Sinulla ei taida olla kokemusta kuin yhdestä työpaikasta? Eikös tämä WOW ole lasten ja nuorten tietokonepeli?
Tampuurimajuri,
Suosittelen vilkaisemaan Schwartzin tutkimuksia. Tietointensiivisillä aloilla työt venyvät monesti iltaan saakka, ja yöunet kärsivät ensimmäisinä stressipiikkikausilla. Tällöin nokkaunien salliminen nostaa merkittävästi työtehoa.
Edelleenkään kukaan ei tunnut katsoneen sitä videota mistä koko nalle kohu sai alkunsa. Nalle ei tosiaankaan tarkoittanut että vapaa aikaa pitäisi verottaa vaan hän heitti kyseisen heiton ns. stand uppina kertoessaan siitä miten nykyistä verotusta pitäisi pienentää. Uskomatonta miten ihmiset alkaa vouhottamaan ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä lukien vaan iltapäivälehtien otsikot.
Ja taas yksi jolta meni pointti ohi. Nallehan esitti sarastisesti asian osoittaen sormella korkeit veroja jotka aiheuttavat sen että ihmiset mielummin ovat lomalla kuin tekevät työtä.
Mielestäni työtunteihin pitäisi hakea pidennystä sen kautta, että lyhennetään työpäiviä, mutta pidennetään työuraa. Kyllä moni varmasti tekisi ihan mielellään työtä kahdesta kuuteen tuntia päivässä vielä yli seitsenkymppisenäkin. Työ kuitenkin jaksottaa mukavasti elämää ja antaa siihen mielekästä sisältöä, ja auttaa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi. Sekä lisäksi useimmiten on mukavaa, kunhan sitä ei tarvitse tehdä liikaa. Itse tykkäisin maksimissaan kuuden tunnin työpäivistä, kahdeksan on jo ehdottomasti pidemmän päälle jaksamisen kannalta liikaa.
Rakennustyömaalla töissä ollessa ei jaksanut enää työpäivän jälkeen oikein muuta tehdä kuin katsoa tv:tä. Tässä oli mukana sekä ruumiillinen että henkinen rasitus, kun ruumiin tekemään työhön keskittymiseenkin niitä aivoja jonkin verran tarvitsee. Ajatustöissä tilanne ei ole paljoa parempi, kun kroppa on valmiiksi lamaantunut istumisesta ja aivot turtuneet ajattelusta työpäivän jäljiltä. Viikonloppu tällaisesta ajatuskrapulasta palautumiseen voi olla liian lyhyt aika.
Kuitenkin pari tuntia lyhyempi työpäivä auttaa asiaa ihan uskomattoman paljon, ja ainakin itselläni eron huomaa herkästi silloin harvoin kun sellainen sattuu kohdalle.
Tällä hetkellä lyhyemmät työpäivät kuitenkin tyssäävät pitkälti siihen, etteivät ammattiliitot osaa vaatia niitä, vaan keskittyvät ikuiseen kinasteluun palkan nostosta prosentilla. Mitä jos seuraavaksi kinasteltaisiin siitä, että kuusta pudotettaisiin työpäivän verran töitä pois?
Suurin este tälle tällä hetkellä taitaa olla se, että yksittäisistä työntekijöistä aiheutuvat välilliset kulut ovat yritykselle sen verran suuria, että yhdellä työntekijällä kannattaa teettää mahdollisimman paljon töitä.
qweacy,
Kiitos loistavasta pointista! Nelipäiväinen työviikko ja kuusituntinen työpäivä toimisivat todennäköisesti huomattavan paljon paremmin tietointensiivisillä aloilla. Tässä ongelmana ovat erityisesti tehdastyöstä perityt ennakkoasenteet sekä yhteiskuntarakenteet: onhan se epäreilua, jos toiset joutuvat tekemään ”vähemmän työtä” saman palkan eteen. Siitä huolimatta näyttää siltä, että työn *tulokset* paranevat – siis myös määrällisestä – kun työkuormaa kevennetään.
Varmaan kaikki tekisivät enemmän töitä jos verotus ei veisi palkasta puolta. Suomessa työnteko varsinkin huonommalla palkalla on kannattamatonta.
Jahas, työläinen, mulla on palkka 4400 euroa/kk ja vero% 32, ei lähelläkään puolta.
Ja se Nallen ehdotus oli niin epämääräinen, että siitä on mahdoton keskustella fiksusti
Menee kyllä alkupeäisen aiheen ohi, mutta tarkennuksena 32 % veroprosentilla maksetaan 37,3 prosenttia tulosta veroa + muita sotu maksuja. Eli veroprosenttiin lisätään 5,3 % sotu maksuja normaalilla palkkatyöläisellä.
Mutta jos palaa takaisin Laurin ajatuksiin, niin mikä on se tehokas työaika versus paikallaolo.
Asiahan on tietenkin todellisuudessa niin että työntekijöitähän nimenomaan pitää piiskata ja ruoskia tekemään jatkuvia ylitöitä. Kuten tässä jo ilmenikin, näin ei se aivotyöskentely enää oikein toimi, ja työntekijä ei osaa enää edes valittaa ihmisarvoa loukkaavista työoloista. Profit maximus?
Päivitysilmoitus: Mika Haulo » Blog Archive » Työn tekemisestä
Päivitysilmoitus: Lukuvihjeitä – Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Ei kovaa työtä – vaan fiksua työtä | Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Pieniä ajatuksia vuoden loppuun | Ajattelun ammattilainen