Ajattelu ei tapahdu Platonisessa ideamaailmassa, vaan tässä ja nyt. Siksipä taitava ajattelu edellyttää myös sitä, että ajattelija itse on napakassa toimintakunnossa. Kuten jo Spartan jäyhät sotaurhot tiesivät kertoa, terve sielu viihtyy terveessä ruumiissa. Vaikkei ajattelu olekaan pelkkää aivotoimintaa, ovat aivot kuitenkin ajattelijan keskeinen työväline. Siksi on erityisen tärkeää nauttia ruokaa, joka pitää aivot hyvässä vireessä. Tässä siis seitsemän maukasta mielenruokaa, jotka edesauttavat ajattelutoimintaasi ja nostavat hyvinvointiasi. Lisää kommentteihin omat kulinaariset mielenvirkistysvinkkisi.
1. Lohi Aivoruokien ylivoimainen ykkönen on lohi. Lohi sisältää sekä omega-rasvahappoja, että D-vitamiinia. Aivot ovat hyvin rasvapitoista kudosta, ja vaikkei aivojen rasva-aineenvaihdunnasta paljoa vielä tiedetäkään, on ilmeistä, että erityisesti omega-rasvahapot edesauttavat merkittävästi aivotoimintaa. Omegahappojen vajaus ei vain hidasta järjenjuoksua, vaan voi myös edesauttaa masennusta. Samaten D-vitamiinin vajaus voi vaikeuttaa ajattelutoimintaa. D-vitamiini on tärkeää etenkin näin kaamosaikana, kun aurinko on harvoin nähty vieras. Lohi piristää siis sekä pääkoppaa että mielialaa. Ja jos lohi ei maita, voit syödä jotain muuta rasvaista kalaa, kuten tonnikalaa, silliä tai makrillia.
2. Jogurtti Jogurttia väitetään keski-aasialaisten heimojen pitkän iän salaisuudeksi. Oli miten oli, terveellistä tämä hapanmaitotuote ainakin on. Jogurtti sisältää B12-vitamiineja, jotka ovat tärkeitä hermosolujen myeliinituppien muodostumiselle: B12-vitamiinin puute hidastaa ajatuksenjuoksua. B12-vitamiinia saa myös lihasta, kananmunista ja muista maitotuotteista. Bonuksena jogurtti on hyvä maitohappobakteerien lähde. Viime aikojen terveyden supersankaria tutkitaan tällä hetkellä niin urheilurasituksesta palauttajana kuin allergioiden poistajanakin. Maitohappobakteereilla näyttäisikin olevan suotuisa vaikutus ruumiin puolustusjärjestelmiin. Kun nokka ei vuoda, juoksee ajatuskin paremmin.
3. Mustikat Mustikat ovat luksusluokan antioksidanttien lähde. C-vitamiinipitoisuuden, pirteän värin ja raikkaan makunsa lisäksi mustikat näyttäisivät tutkimusten mukaan hidastavan aivojen ikääntymisestä johtuvaa rappeutumista. Niiden sisältämä antosyaniini vaikuttaa myönteisesti myös immuunijärjestelmään. Mustikoiden lisäksi myös muut marjat ovat erinomaisia hyvinvoinnin lähteitä. Ajattelun ammattilaisen päivä lähteekin loistavasti käyntiin marjacocktail-kupposella.
4. Vihreä tee Myös vihreä tee on erinomainen antioksidanttien lähde. Lisäksi vihreä tee virkistää pääkoppaa. Vihreä tee ei kuitenkaan synnytä samanlaista riippuvuussuhdetta kuin kahvi, jos kohta teerituaaliin onkin helppo hurahtaa, kuten voi omin silmin todeta esimerkiksi visiitillä Japaniin tai Englantiin. Parhaimmillaan vihreä tee on irtoteestä haudutettuna, mutta esimerkiksi Clipperin luomupussiteet eivät ole yhtään hullumpia nekään.
5. Suklaa Suklaa ja kaakao ovat erinomaisia flavonoidien lähteitä. Ne edistävät sekä ajattelutoimintaa että hyvinvointia. Suklaa vapauttaa myös endorfiineja, ja mukavintahan se on ajatella, kun on kivaa. Suklaalla on toki omat haittavaikutuksensa, ja siksipä kaakaopommi kannattaakin nautiskella joko juomana tai mahdollisimman kaakaopitoisena (yli 80%) suklaana. Pala tai kaksi päivässä riittänee – jos tahdonvoima riittää rajan vetämiseen.
6. Kahvi Kahvi virkistää ajatuksenjuoksua ja pitää pirteänä myös pitkinä iltoina. Kofeiini tehostaa lyhytkestoista muistia ja reaktioaikoja, joten se on erittäin hyödyllinen lisäkierrosten lähde tiukan paikan tullen. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kuppi kahvia päivässä saattaa myöskin suojata aivotoiminnan rappeutumiselta estämällä kolesterolin haittavaikutuksia. Kahvin käytön kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen – kofeiinikoukkuun on helppo jäädä.
7. Punaviini Viini on viisasten juoma. Punaviinin terveysvaikutuksista käydään jatkuvasti aiheellisesti peitsentaittoa. Yleisesti vaikuttaisi vallitsevan kuitenkin yksimielisyys siitä, että lasillinen punaviiniä illassa on koko lailla hyväksi niin mielelle kuin ruumiillekin. Alkoholi on tietysti liiallisesti nautittuna tuhoisaa hermosoluille ja muillekin ruumiintoiminnoille, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa näyttäisi kohtuudella nautittuna ehkäisevän muun muassa iän mukanaan tuomia aivosairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Punaviini on myös oivallinen seurustelujuoma, ja lienee sanomattakin selvää, että hyvässä seurassa ajatus vasta juokseekin!
Päivitysilmoitus: Tweets that mention 7 tärkeää mielenruokaa « Ajattelun ammattilainen -- Topsy.com
Korjaanpa virheellisen väittämän. Kyllä se vihreä tee aiheuttaa ihan samanlaisen fyysisen riippuvuussuhteen kuin kahvikin. Kofeiini toki liukenee hieman huonommin veteen teelehdistä kuin kahvimujuista, ja imeytyy tasaisemmin johtuen tosta antioksidanttipitoisuudesta (joka muuten on helppo tärvellä keittämällä tee kiehuvaan veteen). Mutta silti, kyllä siellä sitä on ja kyllä se sen addiktion aiheuttaa. Tyyliin, jos juon 2 pannua teetä päivässä, niin vältän kuolettavat päänsäryt ja muutenkin hirvittävät vieroitusoireet.
Kalan/kalaöljyjen syöminen on vähän monipiippuinen juttu. Toisaalta ja toisaalta. Noi DHA/EPA-öljyt on toki tunnetusti hyväks hermosoluille ja sydämelle, mutta toisaalta noi kalarasvat on prosessoitunakin yleensä peräisin isoista petokaloista. Näihin taas kertyy kosolti raskasmetalleja ja muita bioakkumuloituvaa myrkkyä, joka vuosien saatossa kyllä vaikuttaa myös hermoston toimintaan. Harva valmistaja puhdistaa noita rasvoja, eli kohtuus näissäkin.
Kananmunan keltuainen on sitten seuraavaksi paras EPA/DHA:n lähde, ja niitä saa myös eettisesti kestävämmälläkin tavalla tuotettuna. Siitä saa myös koliinia, jonka otaksutaan olevan ainakin joidenkin tutkimuksien mukaan hyväksi mm. aivoille.
Mainittakoon vielä glukoosin ja kofeiinin yhteisvaikutus, joka vetää vertoja jopa ns. oikeille nootropiineille. Eli jos pitää ”spurtata” lyhyen aikaa, niin Siripiriä ja vihreetä teetä kupoliin ja johan kela hyrrää!
Loistava kirjoitus! Blogisi yleisteema on harvinaista herkkua: ajattelun kehittäminen. Ja pohdit tätä mitä mielenkiintoisimmista näkökulmista.
Mainittakoon muuten vielä banaani, tuo ruohokasvien kuningas. Kyseistä rehua on tutkittu kohtuullisen paljon; arvion mukaan pari kolme banaania päivässä parantaa sekä mielialoja, oppimistuloksia ja keskittymistä johtuen hyvästä sokeri-kuitu -suhteesta sekä kaliumin, raudan ja joidenkin lähteiden mukaan myös tryptofaanin pitoisuuksista. Avokadot ja pähkinät on kanssa sellaisia, joita pidetään yleensä aivoruokina.
Oma aamiaiseni on pirtelö, johon sotken pussin pakastemangoa ja pakastemustikoita, kaksi banaania, puolitoista desiä soijaproteiini-isolaattia sekä kaksi desiä kaura- ja/tai ruishiutaleita liotettuna neljään desiin vettä. Mahdollisuuksien mukaan myös avokadoa.
Markus,
Kiitos vihreää teetä koskevasta korjauksestasi. Enpäs ollutkaan tullut ajatelleeksi, että vihreä teekin on noin kofeiinipitoista. Tosin lukemani perusteella kofeniinipitoisuudet jäävät noin kolmannekseen kahvista, joten kenties voi sanoa, ettei se *ihan* yhtä koukuttavaa ole.
Mitä tulee DHA/EPA-öljyihin, kyseessä on ”damned if you do, damned if you don’t” -tilanne. Yhtäältä kalasta saataviin rasvahappoihin liittyy mainitsemiasi ongelmia. Toisaalta DHA/EPA-saanti jää normiruokavaliolla aivan liian vähäiseksi. Omalla kohdallani ero ennen kalaöljyn päivittäistä nauttimista ja sen jälkeen on niin päätähuimaava, mitä tulee sekä kognitiiviseen kyvykkyyteen että mielialoihin, että olen valmis ottamaan riemulla raskasmetalliriskin. Mutta kukin tavallaan.
Kiitos banaanivinkistä, täytyykin ottaa tuo kokeiluun. Smoothieita tulee nautittua silloin tällöin, mutta mikään banaanin suurkuluttaja en ole ollut. Pitääpä vaikka kokeilla aamureseptiäsi.
Jason,
Kiitos kehuista!