Hyvinvoinnin kannalta on olennaista huolehtia siitä, että käytössäsi on ainoastaan se, mitä oikeasti tarvitset. Jokainen omistamasi esine sisältää kehotuksen toimintaan ja toimii näin mahdollisena stressin aiheuttajana. Ylimääräistä stressiä ei kannata kasata itselleen turhan päiten. Siksi turhasta krääsästä kannattaakin hankkiutua eroon. Olennaiseen keskittymisen lisäksi on tärkeää panostaa laatuun.
Pelkimmillään laatu tarkoittaa sitä, että saat aikaiseksi haluamiasi tuloksia ilman lieveilmiöitä.
Laadukas auto on sellainen, joka kuljettaa sinut töihin ja takaisin haluamaasi vauhtia ilman, että sitä täytyy käyttää huollossa kerran kuukaudessa. Laadukas vaate pitää tuulen ja tuiskun ulkona eikä repeä kappaleiksi heti kun yksivuotias päättää pitää sitä kiipeilytelineenä – tai näyttää turkasen hyvältä eikä päädy UFF:n keltaiseen laatikkoon heti ensimmäisten iltamien jälkeen. Laadukas ruoka taas on maukasta ja pitää nälän loitolla starttaamatta samalla suolistobakteerien diskobileitä. Laatu tarkoittaa siis yksinkertaisesti sitä, että esine tai asia tekee hyvin sen, mitä lupaa laukeamatta välillä.
Kun puhutaan esteettisistä arvoista – siis kauneudesta – muuttuu laatu konstikkaammaksi kysymykseksi. Miksi esimerkiksi William Turnerin Rain Steam and Speed on laadukas mestariteos, mutta paikallisen baskeri kallellaan tuhertavan tulevaisuuden suuruuden suurteos ei? Nähdäkseni kyse on kahden asian funktiosta.
Laatu seuraa intohimosta ja taidosta. Laatu edellyttää taitoa, sillä vasta riittävän taitava tekijä kykenee tuottamaan todelliseksi toimivan ja tarkoituksenmukaisen esineen tai teoksen. Taito yksin riittää kuitenkin vain ammattimaiseen lopputulokseen. Todellinen ainutkertainen laatu edellyttää intohimoa, sillä vasta työtään rakastava laittaa itsensä kokonaan likoon mitään säästelemättä. Vasta intohimoisesti työhönsä suhtautuva tekijä kykenee intuitiivisesti tunnistamaan ja huomioimaan kaikki ne tuhannet tärkeät yksityiskohdat, jotka nostattavat ammattilaisen kädenjäljen mestariteokseksi.
Käyttöesineiden kohdalla laatuun panostamisen arvo on itsestään selvä. Kun käytettävät esineet tekevät hyvin sen minkä lupaavat, eivätkä hajoa vähän väliä, saat jouhevammin aikaiseksi tuloksia. Taideteosten kohdalla tilanne on mutkikkaampi. Ympäristömme vaikuttaa jatkuvasti ajatteluumme ja sitä kautta hyvinvointiimme. Rohkenisin väittää, että laatu synnyttää lisää laatua. Laadukas teos seinällä tai huippumuusikon suoritus kotistereoista siivittää ajatukset sellaisiin korkeuksiin, joihin keskinkertainen teos ei niitä jaksa lennättää.
Kun valitset kotiisi ja työpaikallesi laadukkaita huonekaluja, koriste-esineitä ja taideteoksia synnytät ympäristön, joka nostaa omaa ajatteluasi entistä laadukkaammaksi. Panosta siis laatuun.
Ajattelun ammattilainen 
Hiukan jäi jutustasi sellainen tunne, että määrittelet laadun tyypilliseksi nykyiseksi pintaliidoksi, jolla on tuskin on paljonkan tekemistä ajattelun tai ajatusprosessien, elämänlaadun tai taiteen kanssa.
”Taide on apteekkitavaraa idioteille”, sanoi Francis Picabia, dadaisti, joka ei suostunut ulkoistamaan omaa elämäänsä kuten laatutavaran paljouteen hukkuva hädissään tekee.
Tammikuu44,
Kiitos kommentistasi! Nostat esiin erittäin tärkeän asian. Laatu-käsitettä käytetään nimittäin hyvin monella tavalla. Kommenttisi jälkeen tulin ajatelleeksi, että määrittelen kenties tekstissä laadun hieman liian leväperäisesti, jolloin se menee sekaisin toisen käsitteen, tasokkuuden kanssa.
Tasokas tuote on itse asiassa se, joka tekee sen, minkä lupaa. Laatu on puolestaan jotain enemmän, jotain uniikkia. Laatu on jotain ainutlaatuista, joka koskettaa ihmistä intuitiivisesti.
Nähdäkseni laatu nousee pohjimmiltaan kutsumuksellisesta toiminnasta, perimmältään rakkaudesta. Jos joku rakastaa sitä, mitä tekee ja harjaantuu siinä mestariksi, on tuloksena laatua. Ja laatu on jotakin, joka synnyttää mielestäni lisää laatua. Siksi esimerkiksi mestaritaiteilijan teos seinällä aiheuttaa useammin flow-kokemuksen, kuin Ikeasta poimittu juliste.
Mielestäni kenenkään ei pitäisi joutua tekemään asioita, joita ei voi lähestyä intohimoisesti. Ja vastaavasti, olisi upeaa, jos jokainen tuote, jonka hankimme olisi rakkaudella valmistettu.
Tavaraa, sen enempää käyttötarvikkeita kuin taidetta, ei kuitenkaan kannata hankkia kuin vain niin paljon kuin oikeasti tarvitsee. Määrä ei ainoastaan ole kehno laadun korvike, vaan suorastaan heikentää elämänlaatua.
Tammikuu44:n ajatus laatutavaroihin hukkumisesta on tärkeä. Tokihan myös kokonaisuuden on oltava laadukas, eli kuten Lauri alussa kirjoitti, liika tavaran määrä on pahasta.
Laadun tunnistaminen voi kuitenkin olla petollisen vaikeaa. Esim hinta ei välttämättä kerrokaan laadusta. Toki on hyvä hyödyntää ystäviä ja näiden kokemuksia, mutta esim palvelun laatu on hyvin yksilöllinen kokemus. Siinähän olisi hyvä paikka jatkokirjoitukselle ”Ajattele oikein, tunnista laatu”? 🙂
Jussi,
Olet aivan oikeassa siinä, että kokonaisuuden on oltava laadukas. Voisiko muuten itse asiassa olla myös niin, että laadukas kokonaisuus (elämä, koti, työpaikka) voi myös tarvita jotakin ei-laadukasta? Vähän niin kuin kaunis taideteos tarvitsee usein myös jotakin rumaa.
Laadun tunnistaminen on totta vie vaikeaa. Usein on liki pitäen mahdotonta ylittää analyyttisen älyn pystyttämät esteet ja kuunnella omaa intuitiotaan. Hinta ei sen enempää kuin yleinen mielipide kieli myöskään varmuudella laadusta. Itse liittäisin laadun kestävyyteen, kun taas ajan henkeä seuraavat ilmiöt voivat olla hyvinkin hintavia ja suosittuja.
Kiitos juttuideasta, luonnostelin jo tekstiä työnimellä ”Mitä on laatu?” Tiedossa lienee lisää nelikenttiä. 🙂
Puhuuko tämä Lauri Järvilehto nyt kösitteestä desing? Helsingin desing-pääkaupunkihankkeen yhteydessä on korostettu, että desing on demokraattinen juttu. No, hyvä. Hyvä suunnittelu kuuluu kaikille . Siis, hyviä toimivia esineitä kaikille?
Usein nämä desing-tuotteet ovat huonosti toimivia ja laadukkaita vain hintansa suhteen. Mutta haitanneeko tuo mitään, eihän kenenkään ole pakko hankkia eimerkiksi Oiva Toikan Dodo-istuinta, josta ei tiedä onko se kala vai lintu ja voiko siinä istua. Laadukas se ilmeiseti on, koska se on herättänyt kiinnostusta Milanon huonekalumessuilla viime vuonna.
Mutta jos tämä desing käsitetään myös niin, että esineiden lisäksi voidaan tuottaa entistä toimivampia julkisia palveluita ja elinympäristöjä, joissa asukkaat viihtyvät sekä voivat itsekin vaikuttaa ympäristöönsä, niin jopa laatu/desing onkin mielenkiintoista ja ihminen alkaa kenties hinguta sen perään.
Arvon Tammikuu44,
En suinkaan tarkoita (vain) designia, vaikka toki designkin voi olla laadukasta. Mielestäni laadussa on kyse jostakin syvällisemmästä, jota on aika vaikea määritellä. Jostakin sellaisesta, jonka, Pikku Prinssin kettua lainatakseni, ”ainoastaan sydämellä näkee oikein.”
Päivitysilmoitus: Mitä on laatu? « Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Mistä tunnistan laadun? | Ajattelun ammattilainen