Kehotin kevään blogikirjoituksessa panostamaan laatuun. Laatu tarkoittaa nähdäkseni jotakin sellaista, joka edistää merkittävästi toimintakykyäsi, suoriutumistasi ja hyvinvointiasi. Laatua löytyy niin taiteesta, päivittäistavaroista kuin luonnon antimistakin. Laatu on kuitenkin hankalasti tavoitettava käsite. Erityisen vaikeaa on monesti tunnistaa, mikä on oikeasti laadukasta.
Usein laadun tunnistaminen edellyttää alan tuntemusta. Hevimuusikko ei välttämättä osaa sanoa tuon taivaallista hiphop-kappaleesta. Jälkistrukturalistiprofessorille ovat tohtoriopiskelijan modaalilogiikan kehitelmät puolestaan täyttä hepreaa. Vasta kun tunnet jonkin alan riittävän hyvin, pystyt erottelemaan jyvät akanoista. Sivumennen sanoen, iänikuinen pop vastaan klassinen, teatteri vastaan teevee -kinastelu on tästä syystä täysin turhanpäiväistä. Kaikilta taiteenaloilta löytyy sekä laadukkaita helmiä, että kakkoslaatuista kuraa. Ala yksin ei määrää laatua – laadun tunnistaa vasta alaa tuntemalla.
Laadun rajaaminen alakohtaisiin huippusuorituksiin on kuitenkin liian yksiulotteista. Muutama vuosi sitten isoveljeni nosti esiin seikan, joka on kutkuttanut minua siitä lähtien. Laatuahan voi nimittäin löytää vaikka tuikkukynttilästä – jos vain osaa sitä etsiä. Zen-munkki löytää laatua linnun siiven iskusta, ja runoilija korven hiljaisesta kuiskinnasta. Laatu ei siis olekaan suoritukseen tai esineeseen olemuksellisesti kääriytynyt piirre, vaan suhde.
Laatua löytää silloin, kun joku on laittanut itsensä täysillä likoon. Mutta laatua löytää myös silloin, kun laittaa itsensä täysillä likoon.
Toimintamme koostuu prosesseista, jotka tuottavat erilaisia tuloksia. Jos toimintasi tuottaa tuloksia, jotka sopivat arvomaailmaasi, sinulla on hyvä olla. Ja jos taas toimintasi tuottaa huonoja tuloksia, ei paljoa hymyilytä. Jokin asia – elokuva, musiikkikappale, auto, mustikka tai tuikkukynttilä – on laadukas silloin, kun se auttaa sinua saamaan aikaan itsellesi arvokkaita tuloksia jouhevammin. Laatu antaa siis kipinää positiivisille tuloksille ja vauhdittaa hyvien prosessien etenemistä.
Jos olet riittävän avarakatseinen ja taitava, voi tuikkukynttilä riittää sinulle synnyttämään upeita kokemuksia. Mutta vaikka elämäntaitosi eivät olisi vielä zen-munkin tasolla, auttavat myös toisten intohimosta syntyneet tuotteet tai luonnon parhaat antimet antoisaan elämään. Nyt on myös helppo nähdä, miksi joitakin asioita, kuten Michelin-ravintoloita, mittatilauspukuja, Broadway-näytelmiä tai luomulähiruokaa, pidetään yleisesti laadukkaina. Jos jokin auttaa suurta joukkoa ihmisiä saavuttamaan merkittävästi myönteisiä tuloksia, teemme tällöin yhdessä arvion sen laadukkuudesta.
Laatu on siis yhtä aikaa yksityisasia ja yhteinen määritelmä. Yksityisen laadusta tekee sen ainutkertainen suhde sinun elämäsi päämääriin. Yhteisen taas se, että yleisesti laadukkaaksi arvioitu asia edesauttaa suuren joukon hyvinvointia: jos jokin tepsii monille, on todennäköistä, että se tepsii myös sinulle. Emme me niin kovin erilaisia ole. Lopulta tunnistat laadun siitä, että se ei asetu sinun ja matkasi väliin, vaan kuljettaa elämääsi eteenpäin kuin itsestään.
Kirjoitit: ”Usein laadun tunnistaminen edellyttää alan tuntemusta”. Näinhän se useimmiten on. Itse opein tunnistamaan laadun pitkäaikaisen meditaation myötä. Käytännössä se tarkoittaa hiljaisuuden omaksumista pöntön perustilaksi. Silloin laatu missä tahansa asiassa näyttäytyy omassa arvossaan niin, ettei oma mielipide väritä havaintoa.
Päivitysilmoitus: Uutuus, laatu ja kestävyys « Marko Suomi – kahvakuulaloki
Tapani,
Kiitos kommentista! Mielenkiintoinen näkökulma: meditaatio voi tosiaan auttaa tunnistamaan yleisempiä laadukkaita ominaisuuksia. Nähdäkseni laatu on kuitenkin aina suhde johonkin toimintaan: jos jokin kapine soveltuu loistavasti johonkin toimintaan, jonka vain sinä osaat viedä loppuun asti, on värkki sinulle laadukas, vaikka se ei olisi sitä muille.
Päivitysilmoitus: Laadun johtaminen vaatii laadun tuntemista – Mitä laatu on? — Johtaminen.org