Helsingin Sanomat uutisoi taannoin näyttävästi, että kohumarja gojista on löytynyt sallitut rajat ylittävä määrä torjunta-aine asetamipridiä. Pääasiassa Kiinassa tuotettu kuivattu marja on niin sanotun superfood-liikkeen merkittävimpiä lippulaivoja. Sitä mainostetaan ihmelääkkeenä ties mihin vaivaan, ja se sisältää huomattavasti monia vastaavia ruoka-aineita enemmän hyödyllisiä hivenaineita. Kakkoseksi goji taitaakin jäädä vain takametsiemme mustikalle.
Kuinka ollakaan, kaupan hyllyltä saatavat gojit onkin siis pumpattu täyteen myrkkyjä kierojen kiinalaisten maanviljelijöiden toimesta. Vai ovatko?
Hämmästyttävää kyllä, asialehtenä pidetty Hesari käyttää uutisoinnissaan iltapäivälehdistä tuttua asemoinnin retorista keinoa.
Nostamalla esiin, että tutkitut marjat sisältävät raja-arvon ylittävän määrän torjunta-ainetta Hesari synnyttää mielikuvan marjojen myrkyllisyydestä. Sivumennen artikkelissa kuitenkin mainitaan, että marjojen asetamipridipitoisuudet pidetään tavallista alhaisempina siksi, että ihmiset saavat muusta ruoasta niin suuria määriä tätä torjunta-ainetta.
Kuinka ollakaan, kirsikoille sallitaan asetamipridiä 0.2 mg / kg. Tavallisen kotimaisen kurkun sallittu asetamipridimäärä on 0.3 mg / kg. Salaatille puolestaan sallitaan torjuntamyrkkyä hulppeat 5 mg / kg. (Lähde.) Tullilaboratorion testaamissa marjoissa asetamipridipitoisuus oli puolestaan ollut enimmillään 0.067 mg / kg – siis lähes 75 kertaa vähemmän kuin kotimaisessa maatiaissalaatissa! (Lähde.) Tästä huolimatta moni kokeiluhenkinen jättää nyt gojimarjan hyllyyn, ja santsaa kenties tilalle kurkkua, kirsikoita tai salaattia. Ja jos korvaat goji-kourallisen kurkulla saat kehoosi yli neljä kertaa enemmän torjunta-ainetta, kuin ihmemarjoja popsien.
Jättämällä mainitsematta olennaisia vertailukohtia pystytään argumentin voimaa tehostamaan huomattavasti. Näin sanomalehti synnyttää svengaavia otsikoita ja myy lehtiä metritavarana. Säväyttävän lehtijutun sivutuotteena voidaan myös vaikuttaa merkittävästi ihmisten kulutustottumuksiin.
Ajattelun ammattilainen 
Mainosmiehethän ovat kautta aikojen käyttäneet tätä konstia.
Turha pelko ei ole ollenkaan se, että pelätään suurten lehtitalojen taustavoimia eli kustantaja voi vaikuttaa myös uutisten painotuksiin ja jutun rakentamista niin, että joku asia tulee toista paremmin esiin. Raha nykyään ratkaisee enemmän kuin totuus. Mitähän siellä sen yleisradion tv-toimittajan äskeisen erottamisen takana on? Ettei olisi mies tehnyt ”vääriä” painotuksia.
Kyllä meitä ohjaillaan. Tämä sosiaalinen media voi edistää tai sitten heikentää medialukutaitoamme. Tulevaisuus näyttää. Veikkaan, että heikentää.
Tuolla marjajutussakin voi hyivn olla takan erialiset kotimaiset luointaistottajat yms. tahot
Olisin eläkeläisen kanssa hieman eri mieltä sosiaalisen median merkityksestä.
Aikaisemmin vain suurten mediatalojen kautta oli mahdollisuus saada äänensä kuuluviin ja kaikki esimerkiksi Hesarin kautta ihmisille tuleva informaatio on suodattunut juuri toimituksen linjan mukaisesti. Julkaistaviin uutisiin on siis vaikuttanut raha/politiikka/muu hyvä veli -järjestelmä ja vaikuttaa toki yhä. Varmasti tuonkin goji-uutisen taustalla on joku, jolla on intressit mustamaalata gojia.
Internet on kuitenkin demokratisoinut tiedon levittämisen kaikille mahdolliseksi, joten nyt kuka tahansa voi esittää mielipiteitään kenelle tahansa, vaikka ne eivät sisällöltään kelpaisi suureen mediatalon julkaistavaksi. Tällainenkin Hesarin suorittama suoranainen lukijoille valehtelu olisi helposti jäänyt huomaamatta, mikäli Laurilla ei olisi ollut mahdollisuutta kirjoittaa helposti ja nopeasti tätä blogitekstiä kaikkien luettavaksi.
Valtava käsillä oelvan tiedon määrä pakottaa kehittämään medialukutaitoa, suodattamaan uutisvirtaa ja ajattelemaan (ainakin toivottavasti) hieman enemmän itse, mitä lähteitä uskoo ja mitä ei.
Arvoisat Eläkeläinen, Juha,
Kiitos kommenteista! Kuten kirjoitin alla OutiV:lle, en usko, että median kärjistäminen johtuu niinkään ylhäältä tulevasta painostuksesta, kuin yleisesti kaupallisen median luonteeseen.
Itse olen todella optimistinen sosiaalisen median mahdollisuuksista. Vaikka yksittäiset uutislähteet saattaisivatkin olla epäluotettavia, pitää sosiaalinen konvergenssi huolen siitä, että jos seuraa laajalti sosiaalista (ja perinteistä) mediaa, piirtyy nopeasti tarkkarajainen kuva asiain todellisesta laidasta.
Sanottakoon vielä, että tätäkään juttua ei olisi syntynyt ilman sosiaalista mediaa; kipinän juttuun sain Cocovin ja Olli Postin sivuilta löytyneistä blogikirjoituksista, ja ainoa salapoliisintyö, jonka itse jouduin tekemään oli noiden alkuperäisten lähteiden jäljittäminen ja varmentaminen.
Linkit tässä:
http://foodit.fi/viidakkomies/2010/07/myrkkygoji-ja-viela-myrkyllisempi-salaatti.html
http://www.cocovishop.com/Goji-marjasta-asiaa
Todella hyvä, että otit asiaksesi oikaista faktat noitavainon kohteeksi päätyneen viattoman goji-marjan puolesta 🙂
Tämä on varmasti vain yksi pieni esimerkki siitä, miten asioita uutisoidaan aivan väärin perustein. Suomalaisilla on kuitenkin todella vahva usko printtilehtien puoluettomuuteen ja hyvään tarkoitukseen, jolloin melkein kaikki lehdestä löytyvä nähdään yleisenä totuutena ilman sen kummempaa pohdiskelua.
Vastavoimat kasvavat hitaasti, mutta varmasti juuri sosiaalisen median kanavissa, kun mielipiteiden ja argumenttien esittäminen tehdään kaikille mahdolliseksi. On enää vain ajan kysymys, milloin jokaiselle pienemmällekin asialle löytyy netistä juuri sen kapean alan asiantuntija, mistä haluat saada luotettavaa ja tutkittua tietoa.
Juuso,
Juuri näin! Lisäisin vielä, että itse uskon monimuotoisuuden voimaan: sekä perinteisellä että sosiaalisella medialla on varmasti paikkansa tulevaisuuden mediakentällä, ja käyttämällä sopivaa aggregaattoria kuten iGooglea tai AllTop:ia, saa laajatkin asiakokonaisuudet haltuun nopeasti.
Moikka ammattilainen,
viitsisitkö lähettää kyseisen kirjoituksen HSn mielipidesivulle? Ehkäpä se julkaistaan ja yhä useampi kansalainen tajuaa missä mennään 🙂
Heko,
Kiitos kommentista! Luulen, ettei teksti menisi tällaisenaan Hesariin läpi, enkä juuri nyt koe tarkoituksenmukaiseksi lähteä sitä muokkaamaan. Jos joku haluaa hyödyntää tekstiäni mielipidekirjoituksessa, se on toki täysin mahdollista.
Lauri,
kiitos erinomaisesta aiheesta!
Median tehtävä vallan vahtikoirana on hyvin vastuullinen. Mieleeni muistuu heinäkuinen HS:n artikkeli ”Kolesteroli pannasta”. Tärkeä aihe, joka koskettaa yli 500 000 suomalaista (statiinilääkkeiden käyttäjät Suomessa). Valitettavasti asiallinen faktatieto ja kritiikki hukkui epätäsmällisyyksien, vanhentuneen informaation ja olettamusten sekamelskaan. Seurannaisvaikutuksia (kuinka moni potilas keskeytti lääkityksensä seuraavana aamuna omatoimisesti) ei varmasti mietitty. Mediasta ja sen nykytilasta tuli muuten elokuussa Riku Siivosen loistava ohjelmasarja ”Media on aina väärässä”, joka on kuunneltavissa esim. Ylen areenassa: http://bit.ly/aET99E. Suosittelen!
Käyttäjien luodessa sisältöä (sosiaalinen media) medianlukutaito korostuu entisestään. Toisaalta myös läpinäkyvyys lisääntyy ja sensuuri vähenee. Aiheita voidaan tarkastella monipuolisesti ja pääsy alkuperäistutkimuksiinkin (faktojen lähteet) on yleensä napinpainalluksen päässä. Esimerkiksi Wikipedian paikkaansapitävyyttä verranaan Encyclopedia Britannicaan ja Wikipedian sisältämä lääketieteellinen informaatio on arvioitu tasolle ”very high standard”. Mahtavaa mitä kaikkea crowdsourcing voikaan saada aikaan!
Avoimuus ja läpinäkyvyys ehdottomasti parantavat median laatua ja uskon sitä myötä myös medianlukutaidon paranemiseen. Toki kyseessä on sellainen kansalaisten perustaito, joka pitäisi ehdottomasti integroida jo peruskouluun.
Mikko,
Kiitos loistavasta kommentista! Olen täysin samaa mieltä: avoimuus ja läpinäkyvyys tosiaan parantavat median laatua, mutta medialukutaitoa pitäisi tosiaan opettaa jo pikkunappuloille.
Nyt on yhä vallalla käsitys siitä, että painettu sana on tosi. Eräs jenkkiprofessori totesi kerran vitsikkäästi, että kaikki, jonka luet lehdestä on tosi – paitsi jos uutinen koskee sinua, ovat faktat aina väärin.
En sinänsä jaksa uskoa, että kaiken harhaanjohtavan uutisoinnin takana olisi sen kummempia salaliittoja tai suuria suunnitelmia.
Kyse on ennemminkin toimittajien kiireestä, laiskuudesta ja tietämättömyydestä: silmiin sattuu ulkomaalaisen verkkolehden artikkeli, joka käännetään omaan julkaisuun tarkemmin miettimättä. Tai sähköpostiin kolahtaa vetävästi kirjoitettu tiedote, jonka väitteet on perusteltu niin hyvin, että ne kelpaavat uutiseksi sellaisenaan.
Negatiivisiin yksityiskohtiin on helppo tarttua, niistä tekee nopeasti jutun ja pyöräyttää klikkaamaan houkuttelevia otsikoita. Näin se käy… 😉
OutiV,
Kiitos kommentista! Olen pitkälti samaa mieltä, etten usko, että lehtijuttujen taustalla on yleensä salaliittoja; nähdäkseni tarve voimakkaaseen asemointiin liittyy alati kiihtyvään media-alan kilpailuun. Kun lehtiä myydään yhä räväkämmillä otsikoilla, ei todellisen viestän välittäminen ole enää ykkösprioriteetti. Tämä on tietysti ongelma tiedonvälityksen kannalta.
Asiallinen kommentointi uutisjuttuun, mutta syyllistyt valitettavasti itse täsmälleen samaan kuin hesarin artikkeli. Nimittäin huolimatta eu-direktiivin sallimista torjunta-ainejäämistä Suomessa saa käyttää vain yhtä asetamipiridiä sisältävää torjunta-ainetta (Lähde: eviran kasvinsuojeluaineet 2010 -lista ja siihen tehty lisäys, josta tuo yksi löytyy) ja sitäkin saa käyttää vain koristekasveille ja omenoille. Kotimaisen kurkun ja salaatin popsijat voivat siis TÄSSÄ suhteessa olla huoleti, toisin kuin pelottelet. (Salaattia taidetaan viljellä Suomessa muutenkin pääasiallisesti biologisen torjunnan keinoin.) Muuten kirjoituksesi on kyllä asiallinen ja vertailu muualta EU:n alueilta tuleviin kurkkuihin ja salaatteihin pitänee paikkansa.
Cele,
Tuhannet kiitokset täsmennyksestä! Kaivoin tosiaan vain EU-suositukset, enkä tullut ajatelleeksi, että Suomessa voisi olla tiukempi säädäntö. Hyvä tietää, että kotimaiset vihannekset ovat siis tässä suhteessa turvallisempia.
Gojin suurin sallittu torjunta-ainemäärä on tuoreelle marjalle. Kuivatuissa marjoissa pitoisuudet ovat kymmenkertaiset tuoreeseen verrattuna. Kirjoituksessa annettu lukuarvo 0,067 mg/kg on siis laskennallinen arvo tuoreelle gogimarjalle. Sata grammaa kuivattua gojia sisältää 0,067 mg/kg*10*0,1 kg = 0,067 mg asetamipiridiä ja 100 grammaa tuoretta kurkkua (suurimmalla sallitulla määrällä) 0,3 mg/kg * 0,1 kg = 0,03 mg. Toki näitä lukuja ei voi vertailla sellaisenaan keskenään, sillä kuivattuja marjoja ja kurkkua – tai salaattia – syödään painollisesti eri määriä. Mutta näillä arvoilla voidaan kuitenkin todeta, että 50 grammaa kuivattua gojia sisältää saman verran asetamipiridiniä kuin 100 g kurkkua (laskettuna suurimmalla sallitulla määrällä). Joten väite: ”Ja jos korvaat goji-kourallisen kurkulla saat kehoosi yli neljä kertaa enemmän torjunta-ainetta, kuin ihmemarjoja popsien” ei pidä paikkansa.
Anja,
Kiitos arvokkaasta kommentistasi! Tuo kuivauskerroin jäi minulta tosiaan huomaamatta. On tosin huomattava, että 0.067mg:n tulos koskee vain CocoVi:n goji-marjaa, ja esimerkiksi MakroBios:n maahantuoma marja (asetamipridiä 0.026mg per 100g laskukaavasi mukaan) jää tuon kurkun raja-arvon alle. Lisättäköön, että EU-säädöksiä on sittemmin tarkistettu, ja tällä hetkellä gojin sallittu raja-arvo on 0.1mg/kg, jolloin koko testattu erä jää käsitykseni mukaan raja-arvon alle.
Totta, linkkaamassasi taulukossa on alempiakin arvoja. Käytin laskelmassa kuitenkin samoja arvoja kuin omassa kirjoituksessasi. Toisaalta vertailua tehdään todellisiin mittaustuloksiin (goji) ja sallittuihin maksimeihin (kurkut, kirsikat jne.). Millaiset ovat viimeksi mainittujan kohdalla tyypilliset analysoidut arvot? Vertailukelpoisia laskelmia varten, pitäisi tehdä taulukot suurimmille sallituille ja tyypillisille mitatuille pitoisuuksille huomioiden normaalit annoskoot. Pitoisuuden merkitys vähenee, jos ruoka-ainetta syödään vain minimaalisia määriä – ja päin vastoin.
Mutta sinänsä ihan hyviä huomioita, uutisoinnin oikeellisuuteen ja liioitteleviin otsikoihin on syytä kiinnittää huomiota. Olen kanssasi samaa mieltä, että media repii otsikoita ja juttuja välillä kovin heppoisin perustein.
Minusta tuollaisiin juttuihin kannataa vastata heti ko. lehden nettisivulla. Hesarissa kommentin pituus voi olla 2500 merkkiä ja voit kirjoittaa omalla nimellä. Yle hyväksyy vain nimimerkillä kirjoitetut kommentit ja pituus voi olla – olikohan 5000 merkkiä. KeksiSuomalainen lähettää sulle jopa seurantailmoituksen, kun aiheeseesi on tullut lisää kommentteja.
Valtamedihin laitetun kommentin lisäksi tietysti oma ploki.
Päivitysilmoitus: Avoin kirje Medialle | Ajattelun ammattilainen
Päivitysilmoitus: Työttömyysotsikoinnin tilastoharha | Upeaa työtä