5 elämänvinkkiä Ludwig Wittgensteinilta

Erikoislaatuinen wieniläisfilosofi Ludwig Wittgenstein valittiin hiljan 1900-luvun merkittävimmäksi filosofiksi. Eikä mikään ihme: sen ohella, että Wittgenstein tutki eläessään lähes kaikkia olemassa olevia filosofian aloja, hän toimi myös kolmen 1900-luvun merkittävimmän analyyttisen filosofiansuuntauksen supersankarina.

Wittgensteinin oma elämä oli värikäs, eikä aina niin kovin esimerkillinenkään. Hän kuului yhteen itävallan varakkaimmista suvuista. Kotona ravasi kuuluisuuksia Maurice Ravelista Gustav Klimtiin. Perhe oli kuitenkin kaikkea muuta kuin onnellinen: kolme Wittgensteinin veljistä teki itsemurhan. Myös Wittgensteinin ahdistuneisuus pulpahteli ajoin pintaan, aiheuttaen vastoinkäymisiä.

Tästä huolimatta Wittgensteinin viimeiset sanat kuolinvuoteellaan olivat: ”Kertokaa heille, että olen elänyt loistavan elämän.” Seuraavat viisi vinkkiä avartanevat hieman, miten elää loistava elämä Wittgensteinin tapaan.

1. Tee sitä, mitä rakastat

Wittgenstein opiskeli alun alkaen lentokoneinsinööriksi. Hänen matemaattis-loogiset taipumuksensa eivät kuitenkaan jääneet huomaamatta, ja pian hän itsekin ymmärsi, ettei hänen kutsumuksensa ajanut häntä koneiden pariin.

Lopulta Wittgenstein päätyikin Cambridgen yliopistoon kuulun Bertrand Russellin oppilaaksi. Siellä hän ymmärsi, että hänen sydämensä paloi juuri filosofiaa kohtaan. Loppu onkin sitten historiaa.

2. Etsi parhaat mahdolliset opettajat

Wittgensteinin innostuttua logiikasta hän hakeutui aluksi saksalaisen huippuloogikko Gottlob Fregen oppilaaksi. Frege vierasti kuitenkin intensiivistä nuorukaista, ja ohjasi tämän Bertrand Russellin oppiin. Russellin oppilaana Cambridgessa Wittgensteinin kutsumus syttyi todelliseen liekkiin.

Cambridgessa Wittgenstein pääsi työskentelemään myös Alfred North Whiteheadin ja G.E. Mooren kaltaisten filosofian supertähtien parissa. Cambridgen mestariajattelijoilta Wittgenstein sai oman ajattelunsa peruskiven. Russell sanoi jopa kerran kirjeessään, että jos joku tulee jatkamaan hänen työnsä loppuun, se on juuri Wittgenstein.

Voidaan ajatella, että näin juuri kävikin: Wittgensteinin ensimmäinen pääteos Tractatus logico-philosophicus on eräänlainen johdonmukainen päätös Russellin ja Whiteheadin kuulun Principia Mathematican pelinavaukselle. Tämä suoritus olisi ollut tuskin mahdollinen ilman maailman parhaita opettajia.

3. Laita itsesi täysillä likoon siihen, mitä teet

Wittgenstein oli täysin peräänantamaton kaikessa mihin hän ryhtyi, oli kyse sitten asepalveluksesta, filosofian tutkimuksesta, talon suunnittelusta tai peruskoulun opettajan työstä. Ensimmäisessä maailmansodassa Wittgenstein hakeutui aina vaarallisimpiin tehtäviin ja laittoi itsensä täysillä peliin omasta henkiinjäämisestään välittämättä. Hän ansaitsikin useita kunniamitaleita sodan aikana.

Hänen ensimmäinen pääteoksensa, Tractatus logico-philosophicus, syntyi pitkälti sodan tuoksinassa kirjoitetuista muistikirjoista. Loogisen atomismin filosofiasuuntauksen huipputeos on kattava kiteytys 1900-alun keskeisimmästä loogis-analyyttisestä filosofisesta ajattelusta.

Wittgenstein oli täydellisyydentavoittelussaan niin peräänantamaton, että suurin osa hänen teoksistaan on julkaistu postuumisti: Wittgenstein veti toisen merkkiteoksensa, Filosofisten tutkimusten, käsikirjoituksen painosta 1946, koska ei ollut siihen vielä aivan tyytyväinen. Se julkaistiinkin vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1953. Huolimatta monista keskeneräisistä töistä, Wittgensteinin peräänantamattomuus näkyy hänen ajattelunsa selkeydessä ja kirkkaudessa.

4. Tee välillä jotain aivan muuta

Julkaistuaan Tractatuksen vuonna 1921 Wittgenstein katsoi filosofisen tutkimuksen tulleen päätökseensä. Cambridgessa tuolloin vallinneen loogisen atomismin puitteissa näin pitkälti olikin: Wittgensteinin mukaan logiikka rajaa merkityksellisiksi vain yksinkertaiset väitelauseet, kuten ”kissa on pöydällä”. Oikeasti tärkeät elämänongelmat, kuten kysymykset hyvyydestä, kauneudesta tai elämän merkityksestä, jäävät merkityksellisen kielenkäytön ulkopuolelle.

Koska filosofia ei enää palvellut tarkoitustaan Wittgensteinin elämässä, hän vetäytyi Itävallan maaseudulle opettamaan pikkukylän ala-asteen oppilaita. ”Välivuosinaan” Wittgenstein suunnitteli myös talon siskolleen sekä hääräsi muiden pikkuaskarten parissa. Polte filosofiaan syttyi uudelleen 1920-luvun lopulla. Wittgenstein palasikin filosofisen tutkimuksen pariin vasta vuonna 1929, lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen.

5. Keskity olennaiseen

Vaikka Wittgenstein oli sukutaustaltaan Itävallan varakkaimpia miehiä, hän ei juurikaan perustanut rikkauksistaan. Hän antoi perintönsä sisaruksilleen, koska ”rikkaita rikkaudet eivät enää voi vahingoittaa”. Hän asui koko elämänsä askeettisesti pienissä ja karusti sisustetuissa asunnoissa, eikä hän myöskään välittänyt maallisesta tunnustuksesta.

Wittgensteinin elämän keskiössä oli aina hänen tutkimustyönsä. Pankkitilin saldolla tai titteleillä ei ollut itävaltalaisfilosofille merkitystä. Hän keskittyi siihen, mikä oli kaikkein olennaisinta hänen elämässään.

Kenties juuri tästä syystä ahdistuneisuuteen ja melankoliaan taipuvainen itävaltalaisnero koki lopulta eläneensä loistavan elämän: hänen elämänsä oli läpeensä merkityksellinen ja keskittynyt juuri niihin asioihin, joita Wittgenstein itse piti eläessään tärkeimpinä.

2 thoughts on “5 elämänvinkkiä Ludwig Wittgensteinilta

  1. Päivitysilmoitus: Tweets that mention 5 elämänvinkkiä Ludwig Wittgensteinilta | Ajattelun ammattilainen -- Topsy.com

  2. Päivitysilmoitus: Toivo vai epätoivo? Päivän valinta ™ « kahvakuulaloki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s