Kohtaako tulevaisuuden työ tekijänsä?

Elämme kenties teollisen vallankumouksen jälkeen merkittävimmän yhteiskunnallisen rakennemurroksen aikaa. Viime vuosikymmenten alati kiihtyvä teollis-teknologinen kehitys on synnyttänyt muutosvoimia, joiden merkittävät vaikutukset näkyvät maailmantaloudessa. Raskas teollisuus on paennut itään. Informaatioteknologia on synnyttänyt kokonaan uusia teollisuudenaloja. Samalla suuret ikäluokat siirtyvät vielä eläkkeelle.

Tulevaisuuden työ näyttää hyvin erilaiselta kuin ennen.

Ikämurroksen myötä tietotyön rooli ja automatisoituminen korostuvat. Tarvitaan enemmän aikaa ajatella. Pelkkä suorittaminen ei enää riitä.

Tutkimukset osoittavat, että taitava ajattelu kehittyy ennen kaikkea innostuksen kautta. Maailmaa muuttaneet nerot ovat poikkeuksetta innostuneet jo pienestä pitäen omasta alastaan. Tulevaisuuden työtä ei voi enää tehdä ihmisrobotti. Oikeat robotit tekevät mekaaniset työt tehokkaammin.

Tulevaisuuden työ vaatii tekijäkseen luovaan ja ketterään ajatteluun kykenevän intohimoisen ammattilaisen. Intohimon ja innostuksen hyödyt tunnetaan jo hyvin. Aidosti innostunut työntekijä on Harvard Business Review’n mukaan 16% tehokkaampi, ja 32% ei-innostunutta sitoutuneempi työpaikkaansa. Gallupin tutkimuksen mukaan innostuneilla työntekijöillä on kolme kertaa vähemmän työpoissaoloja. London School of Economicsin viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan työntekijöiden motivaatioon ja hyvinvointiin sijoitetun punnan tuotto on hulppeat yhdeksän puntaa.

Lahjakkuustutkimus ja aivotutkimus kertovat puolestaan yksiselitteisesti, että innostunut paneutuminen johtaa monin verroin mekaanista suoritusta tehokkaampaan oppimiseen. Ja luova ajattelu ei ole edes mahdollista ilman aitoa paneutumista ja mielenkiintoa.

Motivaatiopsykologian tutkimus kertoo, mistä innostus syntyy. Maailman johtavat motivaatiopsykologit Richard Ryan ja Edward Deci osoittavat, että intohimon taustalla ovat psykologiset perustarpeet: autonomia, kompetenssi ja yhteys toisiin. Kun nämä tarpeet täyttyvät, ihminen ohjautuu sisäisen motivaation varassa tekemään itseään kiinnostavia asioita ja kehittyy niissä alati paremmaksi.

Innostavat asiat eivät kuitenkaan tupsahda itsestään syliin. Ne edellyttävät elämänkokemusta ja kokeilua. Ihmisen aivokuori kehittyy radikaalisti vielä 25-vuotiaaksi asti. Silti ihmiset joutuvat nyt tekemään koko elämää määrittäviä valintoja jo 15–18 -vuotiaina.

Meidän pitäisikin päästä pois putkitutkintomallista ja siirtyä koulutukseen, jossa oppilaat voivat kokeilla vapaasti erilaisia aloja kunnes löytävät oman intohimonsa kohteen.

Tulevaisuuden työ tarvitsee aidosti kiinnostuneen ja innostuneen tekijän. Taitavaa tietotyötä ei tehdä mekaanisesti suorittaen. Alati muuttuvassa maailmassa tarvitaan alati ketterämpää ajattelua. Tulevaisuuden haasteita varten me tarvitsemme innostustaloutta: sellaista yhteiskuntaa, jossa on normaalia herätä aamulla ja lähteä intoa täynnä tekemään juuri sellaista työtä, joka kiinnostaa eniten.

Bob Dylan totesi kerran, että ihminen on menestyjä silloin kun hän herää aamulla ja menee illalla nukkumaan – ja tekee siinä välissä niitä asioita, joita haluaa. Innostunut ihminen kehittyy alallaan jatkuvasti paremmaksi. Innostusyhteiskunta on aitojen menestyjien yhteiskunta.

PS. Muutama viikko sitten julkaistiin Frank Martelan kanssa kirjoittamani raportti Ammattiosaajan hyvä elämä. Tutkimusraportissa kartoitamme työkaluja ja ratkaisuja erityisesti ammattiosaajien hyvinvointiin. Voit tutustua raporttiin täältä.

13 thoughts on “Kohtaako tulevaisuuden työ tekijänsä?

  1. Mut kaikilla ei ole mahdollisuutta tehdä innostavia asioita työkseen vaikka
    olisi kuinka innostunut 😉

  2. Eino,

    Tämä on nähdäkseni juuri se asia, johon pitäisi saada kohdennettua muutosvoimia jos tästä rytinästä meinataan selvitä pää pystyssä.

    Ja nähdäkseni asiaan on myös olemassa jo nyt paljon ratkaisuja; olen kirjoittanut näistä blogissakin jonkin verran, ja raportissakin linjaamme useita erilaisia keinoja, joilla voidaan saada muutoksia aikaiseksi niin yksilö-, yhteisö-, kuin yhteiskuntatasollakin.

    Tässä vielä yksi näkökulma viime vuodelta:
    https://ajattelunammattilainen.fi/2011/09/12/ala-tee-tyota-rahasta/

  3. Mikä jakelu raportillanne on? En ehtinyt vielä lukea sitä, mutta se voisi olla hyvä toimittaa esim. ammattiliitoille sekä muille työehdoista sopiville tahoille — ellei ole jo toimitettukin. Nämä ovat hitaita asioita edistymään ja suuret suomalaiset toimijat elävät sadan vuoden takaisessa työkulttuurissa vielä varmasti vuosia ja taas vuosia… Mutta ehkä ajattelua hitaasti voidaan edistää.

    • Raportista on otettu 3000 kappaleen painos ja sitä on käsittääkseni jaeltu aika laajastikin. En tosin tiedä, ovatko liitot saaneet kappaletta.

      Ja on totta, että muutokset tapahtuvat ihan liian hitaasti etenkin rakenteissa. Tästä syystä on minusta hyvä myös tutkia yksilö- ja yhteisötason mahdollisuuksia vaikuttaa heti.

      • Paperipainos on ihan hyvä, mutta se jää vain helposti jonkun pöydälle. Nimim. ammattiyhdistysaktiivi. Kannattaisi saatesanojen kanssa lähettää linkki sähköiseen julkaisuun suurimmille liitoille, etenkin heidän vastuullisilleen sekä viestintäyksiköille, jos haluatte näkyvyyttä siihen suuntaan.

  4. ”Silti ihmiset joutuvat nyt tekemään koko elämää määrittäviä valintoja jo 15–18 -vuotiaina.”

    Tuosta tuli mieleen mitä Ricardo Semler kirjoittaa kirjassaan The Seven-Day Weekend, mikä osuvasti kuvaa tätä että pitäisi tietää mitä haluaa vaikka ei ole ollut mitään mahdollisuuksia todella kokeilla omia rajojaan ja tutkia missä kiinnostus kohtaa taidon kohtaa lahjakkuuden:

    ”…The majority of college people haven’t pinpointed their calling in life. Yet they’re presented with a list of choices: medicine or law, art or engineering? They’re asked to choose whether they want to spend the next 50 years examining toes or livers, divorcing couples or prosecuting criminals, photographing or painting, building bridges or calculating impellers for pumps.

    Alas, by the time they finish college and come to work at places like Semco, GE or Amazon.com, they’ve been trained to ask why only when solicited, and then only in the strictest sense. They’ve lost the capacity to question everything from scratch, because they’ve learned the first and most important lesson in getting along in the system: ‘Don’t rock the boat.’ We wear suits and ties because that’s what we do.”

    //sami

  5. Taidan tulostaa kuvasi, laittaa sen kehyksiin ja tehdä sille alttarin olohuoneen nurkkaan. Poltan sille kynttilöitä ja jätän uhrilahjoja. 😀 Toisin sanoen, jokainen kirjoituksesi inspiroi minua valtavasti ja olen siitä hurjan kiitollinen. Tämä blogi saa mut innostumaan!

  6. ”Älkää opiskelko liian nopeasti”, opasti lukiossa ruotsinkielen maisteri 70-luvun alussa. Ja kehotti kokeilemaan muita aloja, jos ensimmäinen opiskelupaikka ei tuntuisi hyvältä. Elämänkokemuksella vahvistan kirjoituksen ja opettajan näkemyksen. Mutta miten opastaa intohimon äärelle ne, joita tekemisen intohimo ei koskaan ole todella koskettanut?

  7. Osuit Lauri naulankantaan tällä kirjoituksella. Puhuit putkitutkintomallista ja Sami tuossa aiemmassa kommentissa laajensi osuvasti tämän putkinäön koskemaan koko ihmiselämää. Tästähän on nimenomaan kyse.

    Kirjoitin aikoinaan omassa blogissani ”yhden tarkoituksen harhasta”. Viittasin tällä siihen syvälle iskostettuun käsitykseen, että ihmisellä olisi vain yksi tietty reitti tai ”tarkoitus” elämässään – se minkä hallitsemiseen hän on suunnannut voimavaransa nuoruusvuosien aikana. Tässä palataan nimenomaan opiskelun aikana tehtyihin valintoihin. Mielestäni ei ole olemassakaan yhtä ja oikeaa valintaa esim. ammatillisen oppimisen näkökulmasta. Valitsisinko saman opiskelualan nyt jos voisin mennä ajassa 10 vuotta taaksepäin – en, mutta se ei estä minua uudistumasta NYT, tässä ajan hetkessä!

    Elämä on todella lyhyt. Ja on totta ettei ammatin vaihto yhtäkkiä täysin eri alalle ole helppoa, eikä edes välttämättä mahdollista. Pitää olla ammatillinen ”pätevyys” (tähän liittyen: http://chrisguillebeau.com/3×5/qualifications/). Väittäisin kuitenkin, että olennaisten taitojen oppiminen monelta alalta ei vaadi vuosikausien koulutusta. Jos käsite Meta Oppiminen (meta learning) ei ole vielä tuttu, suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Timothy Ferriss puhuu nimenomaan tästä oppimisen mallista uusimmassa kirjassaan 4-Hour Chef (joka ei ole muuten pelkästään kokkauskirja, nimestään huolimatta 😉 Kirjassa kumotaan mm. 10 000 tunnin sääntö jota yleensä käytetään aikamääränä sille, että voi tulla tietyssä asiassa ”ammattilaiseksi”.

    Henkilökohtaisesti olen alkanut hieman varttuneemmalla iällä hyväksymään, että omat intohimonkohteet, olipa ns. ammatillisia tai täysin harrastuksiin pohjautuvia, muuttuvat jatkuvasti. En edes voisi kuvitella tekeväni koko loppuikäni samanlaisia asioita, päivästä toiseen. Elämisen ilo ja onnellisuus kumpuaa kokemuksista ja uuden oppimisesta. Nettiyrittäjyys on tällä hetkellä lähimpänä sydäntä. En kuitenkaan olisi ollenkaan yllättynyt vaikka löytäisin itseni vuoden päästä Filippiineiltä kouluttautumassa sukellusopettajaksi. Tai Italiasta perustamassa rantakahvilaa yhdessä tyttöystäväni kanssa. Intohimot muuttuu ja niin kuuluu ollakin. You only live once ja muita lentäviä lauseita! 😉

    Kiitos Lauri ajatuksia herättelevästä kirjoituksesta. Antoi taas ihan uudenlaista draivia alkaneeseen viikkoon!

  8. Taas todella tärkeää asiaa. Kaikkien niiden konsulttien, jotka ohjaavat työnsä menettäneitä uusiin tehtäviin, kannattaisi lukea tämä blogi.
    Aina kannattaa ensin selvittää harrastukset ja muut innostuksen kohteet. Uusi työ löytyy usein sieltä. Ja silloin se on työ jossa viihtyy ja tulosta syntyy.

  9. Päivitysilmoitus: 3 tapaa löytää innostava työpaikka – ja 3 tapaa tehdä nykyisestä työstäsi innostavampaa « Ajattelun ammattilainen

  10. Päivitysilmoitus: 3 tapaa löytää innostava työpaikka | Upeaa työtä

  11. Päivitysilmoitus: 3 tapaa löytää innostava työpaikka | Duunitorin blogi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s