Miten hyödynnät ympäristöäsi ajattelun ohjaamiseen?

Ajattelu ei ole vain aivotoimintaa. Jokainen ympäristössäsi oleva esine tai asia voi ohjata ajatteluasi. Jos seinällä on Casablanca-juliste, silmien siihen harhautuessa mielesi voi vilahtaa Rickin kahvilaan ja mielessä alkaa soida ”As Time Goes By”. Jos pöydällä on maailmanlopun kaaos, joka ikinen esine saattaa laukaista uuden ajatusketjun. Esimerkiksi silloin kun haluaisit vaikkapa laatia diat huomista esitelmää varten, huomio kiinnittyykin pöydällä lojuvaan maksamattomaan sähkölaskuun ja ajatukset laukkaavat pöpelikköön. 

Ongelmana tässä on, että useimmiten juuri se ajatus, jonka ympäristösi laukaisee on jotain ihan muuta, kuin mitä oikeasti haluaisit ajatella.

Olen aiemmin kirjoittanut paljon ajattelun kaksoisprosessoinnista. Nykytutkimus osoittaa, että ihmismieli jakautuu karkeasti kahteen systeemiin: tiedostamattomaan Systeemi 1:een ja tietoiseen Systeemi 2:een. Ympäristön vaikutus ajatteluun on kuitenkin niin merkittävä, että sitä voisi pitää melkein ajattelun kolmantena systeeminä, Systeemi 3:na. Ympäristöösi vaikuttamalla voit muokata ajatteluasi enemmän sellaiseksi kuin haluaisit.

Ensimmäinen tapa vaikuttaa ajatteluun ympäristösi avulla on tietysti sisustus. Ei ole merkityksetöntä, minkälaisia huonekaluja valitset tai mitä ripustat seinillesi. Karkeasti voidaan ajatella, että keskittymistä vaativa työ vaatii mahdollisimman pelkistetyn ympäristön kun taas luova ajattelu vaatii virikkeitä. Sekä kotona että toimistossa tämän voi huomioida sisustamalla eri huoneita eri tavoin. Neuvotteluihin tai rauhoittumiseen kannattaa valita valkoseinäinen pelkistetty huone. Ideointiin ja uuden kehittelyyn taas seinille kannattaa maalata värejä ja kuvioita, ripustaa erilaisia julisteita ja varata tilaan tusseja, fläppitauluja ja vaikkapa Legoja.

Kun työstät isompaa projektia, kannattaa siihen liittyvä aineisto pitää käsillä. Lähdemateriaalit on hyvä pitää näkyvillä kirjahyllyssä tai peräti työpöydällä. Miellekartta voi olla oivallinen tapa aktivoida ajattelun merkitysyhteyksiä. Samaten voit myös etsiä erilaisia projektiisi liittyviä virikekuvia, joita voit ripustaa työpisteesi lähettyville. Tai jos sinulla ei ole fyysistä työpistettä, myös tietokoneen virtuaalityöpöytä on mainio paikka virikkeille. Voit rakentaa esimerkiksi verkosta innostavia kuvia lataamalla moodboardin, eli tunnetaulun, jonka voit avata aina kun kaipaat innoitusta tekemiseesi. Itselläni oli aikanaan esimerkiksi kännykän kuva-arkistossa kuva James Bondista talon katolla, jonka kaivoin usein esiin kun virta meinasi loppua – ja jostain kumman syystä Daniel Craigin esittämän Bondin kuva antoi lisäbuustin, jolla jaksoin väsyneempänäkin.

Sekä kotona että töissä kannattaa pitää käsillä erilaisia inspiraation lähteitä. Voit hankkia vaikka kirjoja maalauksista tai valotaiteesta, sarjakuvia, Brian Enon ja Peter Schmidtin Oblique Strategies -kortit tai vaikkapa veljeni Paavon kanssa kehittämäni PIM! -luovuuskortit. Tällaiset virikkeet voivat laukaista ihan uudenlaisia ajatuksia, joita et olisi koskaan tullut ajatelleeksi, jos ympäristösi olisi ollut erilainen.

Jos se on mahdollista, toimistolla on hyvä olla ainakin neljänlaisia tiloja. 

Ensinnäkin, tila jossa kohtaaminen on mahdollista. Applen perustaja Steve Jobs suunnitteli muun muassa Applen ja Pixarin päämajat niin, että eri osastojen ihmiset törmäsivät väistämättä toisiinsa. Bostonissa sijaitsevassa MIT Media Labissa puolestaan porraskäytävät ovat niin kapeat, että niissä on pakko ainakin sanoa ”anteeksi, pääsisinkö tästä ohi”, jolloin ventovieraatkin joutuvat ottamaan kontaktia toisiinsa. Jonkinlainen jaettu keittiö tai muu yhteinen tila voi myös olla oivallinen tapa törmäyttää ihmisiä. Jos toimistolta löytyy vain yksi kahvikone, on melko varmaa, että se tulee synnyttämään uusia ihmiskohtaamisia.

Toiseksi, toimistolla pitää olla riittävästi rauhallista tilaa keskittyneeseen työhön. Avokonttorit häiriötekijöineen ja kissavideoita esittelevine kollegoineen ovat myrkkyä pitkäjänteiselle flow’lle. Siksi kannattaa varata riittävästi pelkistettyjä neuvottelutiloja, joihin voi tarvittaessa vetäytyä työskentelemään.

Kolmanneksi, toimistolla pitää olla myös jonkinlaisia puhelinkoppeja tai muuten äänieristettyjä tiloja, joissa voi hoitaa puheluita – tai joita voi myös tarvittaessa käyttää vaikkapa kirjoitustyöhön.

Ja neljänneksi, nykyajan tietotyössä luova ajattelu on elinehto alaan katsomatta. Siksi kannattaa myös sisustaa neukkari tai pari leikkisäksi ideointitilaksi ja varata sinne myös hypisteltävää ja puuhasteltavaa, esimerkiksi Legoja, muovailuvahaa ja muuta värikästä kivaa.

Kun tilat ovat riittävän monipuoliset, voit valita oikean tilan aina sen mukaan, millä tavalla haluat kullakin hetkellä ajatella. Ajattelu ei ole vain aivotoimintaa, vaan ympäristöllämme on hämmästyttävän iso vaikutus siihen, mitä ja miten ajattelemme.

5 innostavaa menetelmää lisätä luovuutta arjessa ja työssä

Luovuus on perusinhimillinen ominaisuus joka löytyy kaikilta, samaan tapaan kuin puhuminen ja käveleminen. Jokainen ihminen kykenee toimimaan eri tavalla kun on pakko. Kaikki eivät kuitenkaan ole luovia neroja samalla tavoin kuin kaikki eivät puhu kuin Churchill tai kävele kuin Valentin Kononen. Luovan kyvykkyyden ytimessä ovat luovuuden menetelmät.

Kuten mitä tahansa menetelmiä, myös luovaa kyvykkyyttä voi kehittää harjoittelun kautta. Ennen kuin huomaatkaan, keksit jatkuvasti uusia oivalluksia ja pystyt myös hyödyntämään niitä arjen ongelmanratkaisussa ja uuden kehittämisessä. Harjoittelemalla ajattelupolkujen rikkomista kykenet löytämään nopeammin sovinnaisesta poikkeavia ratkaisuja. Ja antamalla mielellesi inspiraation lähteitä saatat vaikka herätä keskellä yötä uuden loisto-oivalluksen kanssa.

Seuraavassa viisi oman kokemukseni mukaan toimivinta luovan ajattelun siivittäjää.

1. Kirjaa ideat aina ylös

Jokainen saa loistavia ideoita, mutta suurin osa ei koskaan käytä niitä. Miksi? Koska mielemme koostuu itse asiassa kahdesta yksiköstä – tiedostavasta Systeemi 2:sta ja tiedostamattomasta Systeemi 1:stä. Oivallukset perustuvat Systeemi 1:ssä tapahtuviin assosiaatioketjuihin, jotka voivat synnyttää uudenlaisia yhteyksiä tuttujen ajatusten välillä. Aika ajoin nämä oivallukset putkahtavat mieleen, joskus jopa täysin yllättäen. Tietoisen ja tiedostamattoman ajattelun suhdeluku on vähintään 1/280 000, eli jokaista tietoista ajatusta kohti tiedostamaton mielesi käsittelee lähes 300 000 ajatusta kerrallaan. Ei siis ihme, että mieleen putkahtava oivallus saattaa haihtua taivaan tuuliin pienenkin ajatusharhailun ansiosta.

Tähän on kuitenkin olemassa oivallinen lääke: kirjaa ideat aina ylös heti kun ne yllättävät.

Toisin sanoen, pidä aina mukanasi muistivihkoa tai muuta muistiinpanovälinettä. Ja opettele tavaksi asti, että heti kun tiedostamaton mielesi ilahduttaa sinua oivalluksella, pysähdyt, kirjoitat oivalluksen ylös ja jatkat sitten sitä, mitä olit tekemässä. Mitä vahvemmaksi opettelet tämän rutiinin, sitä enemmän alat kerryttää ajan mittaan oivalluksia, joita voit sitten hyödyntää kaikessa luovassa ajattelussasi.

2. Rakenna idea-arkisto

Kun ideoita alkaa kertyä runsaammin, ongelmaksi voi muodostua vaikkapa vuosi sitten ajatelleesi mestarioivalluksen löytäminen. Tässä avuksi on idea-arkiston rakentaminen. Thomas Edison jätti kuoltuaan jälkeensä yli 5 miljoonaa sivua muistiinpanoja. Legendan mukaan hän pääsi käsiksi mihin tahansa niistä vain muutamassa minuutissa. Jutun jujuna on organisoida muistiinpanot niin, että niihin on helppo päästä käsiksi vaikka vuosienkin päästä.

Samalla tavoin kuin ajattelu perustuu assosiaatiotoimintaan, niin myös muistiinpanot kannattaa järjestää erilaisten assosiaatioperiaatteiden mukaan.

Helpoiten tämä onnistuu hyödyntämällä jonkun verkkopilvipalvelun avainsanatoimintoa. Tallenna muistiinpanosi säännöllisesti pilveen, esimerkiksi käyttämällä Bearia, Nimbus Notea tai OneNotea. Anna jokaiselle muistiinpanolle muutama kuvaileva avainsana, esimerkiksi mitä aihealuetta se koskee (kuten kirjallisuus, kuvataide, musiikki, tiede jne.) ja minkä tyyppisestä muistiinpanosta on kyse (esimerkiksi verkkoleike, oivallus, keskustelu jne.). 

Näin voit vuosienkin päästä muistella, että kävit kiinnostavaa keskustelua kuvataiteesta joskus vuonna 2013 tai 2014 – ja haarukoida tuhansienkin muisiinpanojen joukosta juuri sen, jota haet. Olen käyttänyt ideapilveä vuodesta 2008 ja vuosien varrella muistiinpanoja on kertynyt yli 20 tuhatta. Silti pystyn esimerkiksi kaivamaan parissa sekunnissa vaikkapa Los Angelesissa 2013 tekemäni konferenssiesitelmän muistiinpanot, jos haluan palauttaa esitelmän mieleen.

3. Ruoki tiedostamatonta

Kenties paras tapa lisätä luovia oivalluksia on lukea paljon ja matkustaa paljon. Lukeminen (ja leffojen katsominen, musiikin kuuntelu, teatterissa käyminen jne.) synnyttävät runsasta fiktiivisen ja ei-fiktiivisen ymmärryksen syvällistä kirjoa, josta voi syntyä vaikka kokonaisia ajatuksenjuoksuja – tai jos keräät oivalluksesi talteen, jopa uusia kirjoja, näytelmiä tai sävelteoksia.

Meille syntyy helposti käsitys siitä, että ymmärrämme, miten maailmamme toimii – mutta vasta kokemalla todellisuudessa vieraan maan ja kaupungin arjen opimme myös tiedostamattomalla tasolla ymmärtämään, minkälaista on olla toisessa kulttuurissa. Tämä ymmärrys puolestaan ruokkii aivan uudenlaisia assosiaatioita, jotka voivat muodostua minä hetkenä hyvänsä uusiksi oivalluksiksi.

Lukeminen ja matkustaminen synnyttävät syväymmärrystä maailman ilmiöistä, joka on hyödyllistä myös ongelmanratkaisussa.

Jos jokainen päivä seuraa toistaan samanlaisena, on vaikeaa kyetä näkemään arjen ulkopuolelle haastetilanteissa, kun taas syväymmärrys auttaa hahmottamaan myös ongelmatilanteet monipuolisesti.

Lukea voi aina ja kirjoja saa vaikka lähikirjastosta. Matkustaminen ei sen sijaan ole aina mahdollista vaikkapa koronan tai taloustilanteen takia. Mutta matkustaa voi silloinkin – vaikka lähimetsään tai lähikaupunkiin. Jo avaamalla näkökulmia arjessa vaikka tutkimalla kotikaupungin rakennusten kattojen rajaa voit löytää uudenlaista näkökulmaa ilman ensimmäistäkään matkalippua.

4. Harjoita ajatuspolkujen rikkomista

Ajatuspolkujen rikkominen eli lateraalinen ajattelu tarkoittaa sitä, että pyrit tietoisesti rikkomaan pinttyneitä ajattelun rakenteita. Ajatuspolkuja voi rikkoa haastamalla lähtöoletuksia kuten Einstein teki aikanaan kysyessään, mitä jos aika ei kuljekaan aina samaa tahtia. Toinen oivallinen konsti on kuvitella jotain ihan toopea, kuten legendan mukaan aktiivijousituksen kehittäneet insinöörit kuvitellessaan ensin neliskulmaisin renkain varustellun formula-auton.

Ajattelupolkujen rikkomiselle oivallinen harjoitusapu ovat verkosta löytyvät lateraaliset ajatuspähkinät. Täältä löytyy esimerkiksi nippu klassikkopähkinöitä. Voit myös laittaa Googleen hakusanaksi “lateral thinking puzzles” ja ratkoa vaikka pähkinän päivässä ajattelun ketteryyttä kehittääksesi.

5. Opettele luova harrastus

Mikään ei tietenkään ruoki luovuutta kuin luovan harrastuksen opetteleminen. Aloita uuden instrumentin soittaminen, kirjoita runoja, maalaa tai ala vaikka koodata pieniä pelejä Scratchilla. Etsi sellainen harrastus, josta olet aidosti innoissasi ja muista, että alku on aina hankalaa mille tahansa uuden taidon oppimiselle. Kokeile monipuolisesti kaikkea. Jos ei nappaa, siirry eteenpäin.

Ennen pitkää löydät varmasti luovan harrastuksen, joka on juuri sinulle nappijuttu.

Nykyaikana verkko on myös täynnä toinen toistaan innostavampia Youtube-videoita taidon kuin taidon oppimiseksi. Tarjolla on myös jos jonkinlaista oppimisalustaa Masterclassista Courseraan. Ja toki vanha kunnon kirjallisuuskin on yhä voimissaan. Alalle kuin alalle löytyy loistavia kirjoja, joiden harjoitteiden kanssa pääset liikkeelle. Googlaa vaikka “best beginner books to learn x”, jossa x voi olla mitä vaan kirjoittamisesta säveltämiseen, koodaamisesta näyttelemiseen – ja lue ensimmäinen kappale heti kun saat kirjan käsiisi.

Luovat harrastukset ovat itsessään antoisia, mutta ne synnyttävät myös rikasta assosiaatioavaruutta, jonka avulla ongelmia on helpompi ratkoa. Jos meinaat jäädä jumiin haasteen kanssa, voit rakentaa hetken pienoismalleja kuten MacGyver-sarjan luoja Lee David Zlotoff, tai soittaa lempikappalettasi viululla kuten Einstein. Mikä tahansa tapa siirtää huomio hetkeksi pois käsillä olevasta ongelmasta tekee tilaa tiedostamattomalle ajattelullesi, ja usein ratkaisu löytyykin kuin itsestään.

Tässä on vasta pintaraapaisu luovan ajattelun mahdollisista menetelmistä. Jos haluat tutustua laajemmin erilaisiin luovan ajattelun työkaluihin, voit tutustua pikkuveljeni Paavon kanssa kirjoittamaamme kirjaan PIM! Olet luova tai vaikkapa Michael Michalkon oivalliseen ajatusniksikirjaan Thinkertoys.

Ymmärtämällä, miten tiedostamaton mielesi synnyttää luovia oivalluksia ja miten pystyt niitä parhaiten pyydystämään ja käsittelemään lisäät luovuutta päivä päivältä enemmän. Luovuus on yksi suurimmista lahjoista, joita ihmisille on annettu – luovuuden lisääminen arjessa tekee elämästä elävämpää.