5 innostavaa menetelmää lisätä luovuutta arjessa ja työssä

Luovuus on perusinhimillinen ominaisuus joka löytyy kaikilta, samaan tapaan kuin puhuminen ja käveleminen. Jokainen ihminen kykenee toimimaan eri tavalla kun on pakko. Kaikki eivät kuitenkaan ole luovia neroja samalla tavoin kuin kaikki eivät puhu kuin Churchill tai kävele kuin Valentin Kononen. Luovan kyvykkyyden ytimessä ovat luovuuden menetelmät.

Kuten mitä tahansa menetelmiä, myös luovaa kyvykkyyttä voi kehittää harjoittelun kautta. Ennen kuin huomaatkaan, keksit jatkuvasti uusia oivalluksia ja pystyt myös hyödyntämään niitä arjen ongelmanratkaisussa ja uuden kehittämisessä. Harjoittelemalla ajattelupolkujen rikkomista kykenet löytämään nopeammin sovinnaisesta poikkeavia ratkaisuja. Ja antamalla mielellesi inspiraation lähteitä saatat vaikka herätä keskellä yötä uuden loisto-oivalluksen kanssa.

Seuraavassa viisi oman kokemukseni mukaan toimivinta luovan ajattelun siivittäjää.

1. Kirjaa ideat aina ylös

Jokainen saa loistavia ideoita, mutta suurin osa ei koskaan käytä niitä. Miksi? Koska mielemme koostuu itse asiassa kahdesta yksiköstä – tiedostavasta Systeemi 2:sta ja tiedostamattomasta Systeemi 1:stä. Oivallukset perustuvat Systeemi 1:ssä tapahtuviin assosiaatioketjuihin, jotka voivat synnyttää uudenlaisia yhteyksiä tuttujen ajatusten välillä. Aika ajoin nämä oivallukset putkahtavat mieleen, joskus jopa täysin yllättäen. Tietoisen ja tiedostamattoman ajattelun suhdeluku on vähintään 1/280 000, eli jokaista tietoista ajatusta kohti tiedostamaton mielesi käsittelee lähes 300 000 ajatusta kerrallaan. Ei siis ihme, että mieleen putkahtava oivallus saattaa haihtua taivaan tuuliin pienenkin ajatusharhailun ansiosta.

Tähän on kuitenkin olemassa oivallinen lääke: kirjaa ideat aina ylös heti kun ne yllättävät.

Toisin sanoen, pidä aina mukanasi muistivihkoa tai muuta muistiinpanovälinettä. Ja opettele tavaksi asti, että heti kun tiedostamaton mielesi ilahduttaa sinua oivalluksella, pysähdyt, kirjoitat oivalluksen ylös ja jatkat sitten sitä, mitä olit tekemässä. Mitä vahvemmaksi opettelet tämän rutiinin, sitä enemmän alat kerryttää ajan mittaan oivalluksia, joita voit sitten hyödyntää kaikessa luovassa ajattelussasi.

2. Rakenna idea-arkisto

Kun ideoita alkaa kertyä runsaammin, ongelmaksi voi muodostua vaikkapa vuosi sitten ajatelleesi mestarioivalluksen löytäminen. Tässä avuksi on idea-arkiston rakentaminen. Thomas Edison jätti kuoltuaan jälkeensä yli 5 miljoonaa sivua muistiinpanoja. Legendan mukaan hän pääsi käsiksi mihin tahansa niistä vain muutamassa minuutissa. Jutun jujuna on organisoida muistiinpanot niin, että niihin on helppo päästä käsiksi vaikka vuosienkin päästä.

Samalla tavoin kuin ajattelu perustuu assosiaatiotoimintaan, niin myös muistiinpanot kannattaa järjestää erilaisten assosiaatioperiaatteiden mukaan.

Helpoiten tämä onnistuu hyödyntämällä jonkun verkkopilvipalvelun avainsanatoimintoa. Tallenna muistiinpanosi säännöllisesti pilveen, esimerkiksi käyttämällä Bearia, Nimbus Notea tai OneNotea. Anna jokaiselle muistiinpanolle muutama kuvaileva avainsana, esimerkiksi mitä aihealuetta se koskee (kuten kirjallisuus, kuvataide, musiikki, tiede jne.) ja minkä tyyppisestä muistiinpanosta on kyse (esimerkiksi verkkoleike, oivallus, keskustelu jne.). 

Näin voit vuosienkin päästä muistella, että kävit kiinnostavaa keskustelua kuvataiteesta joskus vuonna 2013 tai 2014 – ja haarukoida tuhansienkin muisiinpanojen joukosta juuri sen, jota haet. Olen käyttänyt ideapilveä vuodesta 2008 ja vuosien varrella muistiinpanoja on kertynyt yli 20 tuhatta. Silti pystyn esimerkiksi kaivamaan parissa sekunnissa vaikkapa Los Angelesissa 2013 tekemäni konferenssiesitelmän muistiinpanot, jos haluan palauttaa esitelmän mieleen.

3. Ruoki tiedostamatonta

Kenties paras tapa lisätä luovia oivalluksia on lukea paljon ja matkustaa paljon. Lukeminen (ja leffojen katsominen, musiikin kuuntelu, teatterissa käyminen jne.) synnyttävät runsasta fiktiivisen ja ei-fiktiivisen ymmärryksen syvällistä kirjoa, josta voi syntyä vaikka kokonaisia ajatuksenjuoksuja – tai jos keräät oivalluksesi talteen, jopa uusia kirjoja, näytelmiä tai sävelteoksia.

Meille syntyy helposti käsitys siitä, että ymmärrämme, miten maailmamme toimii – mutta vasta kokemalla todellisuudessa vieraan maan ja kaupungin arjen opimme myös tiedostamattomalla tasolla ymmärtämään, minkälaista on olla toisessa kulttuurissa. Tämä ymmärrys puolestaan ruokkii aivan uudenlaisia assosiaatioita, jotka voivat muodostua minä hetkenä hyvänsä uusiksi oivalluksiksi.

Lukeminen ja matkustaminen synnyttävät syväymmärrystä maailman ilmiöistä, joka on hyödyllistä myös ongelmanratkaisussa.

Jos jokainen päivä seuraa toistaan samanlaisena, on vaikeaa kyetä näkemään arjen ulkopuolelle haastetilanteissa, kun taas syväymmärrys auttaa hahmottamaan myös ongelmatilanteet monipuolisesti.

Lukea voi aina ja kirjoja saa vaikka lähikirjastosta. Matkustaminen ei sen sijaan ole aina mahdollista vaikkapa koronan tai taloustilanteen takia. Mutta matkustaa voi silloinkin – vaikka lähimetsään tai lähikaupunkiin. Jo avaamalla näkökulmia arjessa vaikka tutkimalla kotikaupungin rakennusten kattojen rajaa voit löytää uudenlaista näkökulmaa ilman ensimmäistäkään matkalippua.

4. Harjoita ajatuspolkujen rikkomista

Ajatuspolkujen rikkominen eli lateraalinen ajattelu tarkoittaa sitä, että pyrit tietoisesti rikkomaan pinttyneitä ajattelun rakenteita. Ajatuspolkuja voi rikkoa haastamalla lähtöoletuksia kuten Einstein teki aikanaan kysyessään, mitä jos aika ei kuljekaan aina samaa tahtia. Toinen oivallinen konsti on kuvitella jotain ihan toopea, kuten legendan mukaan aktiivijousituksen kehittäneet insinöörit kuvitellessaan ensin neliskulmaisin renkain varustellun formula-auton.

Ajattelupolkujen rikkomiselle oivallinen harjoitusapu ovat verkosta löytyvät lateraaliset ajatuspähkinät. Täältä löytyy esimerkiksi nippu klassikkopähkinöitä. Voit myös laittaa Googleen hakusanaksi “lateral thinking puzzles” ja ratkoa vaikka pähkinän päivässä ajattelun ketteryyttä kehittääksesi.

5. Opettele luova harrastus

Mikään ei tietenkään ruoki luovuutta kuin luovan harrastuksen opetteleminen. Aloita uuden instrumentin soittaminen, kirjoita runoja, maalaa tai ala vaikka koodata pieniä pelejä Scratchilla. Etsi sellainen harrastus, josta olet aidosti innoissasi ja muista, että alku on aina hankalaa mille tahansa uuden taidon oppimiselle. Kokeile monipuolisesti kaikkea. Jos ei nappaa, siirry eteenpäin.

Ennen pitkää löydät varmasti luovan harrastuksen, joka on juuri sinulle nappijuttu.

Nykyaikana verkko on myös täynnä toinen toistaan innostavampia Youtube-videoita taidon kuin taidon oppimiseksi. Tarjolla on myös jos jonkinlaista oppimisalustaa Masterclassista Courseraan. Ja toki vanha kunnon kirjallisuuskin on yhä voimissaan. Alalle kuin alalle löytyy loistavia kirjoja, joiden harjoitteiden kanssa pääset liikkeelle. Googlaa vaikka “best beginner books to learn x”, jossa x voi olla mitä vaan kirjoittamisesta säveltämiseen, koodaamisesta näyttelemiseen – ja lue ensimmäinen kappale heti kun saat kirjan käsiisi.

Luovat harrastukset ovat itsessään antoisia, mutta ne synnyttävät myös rikasta assosiaatioavaruutta, jonka avulla ongelmia on helpompi ratkoa. Jos meinaat jäädä jumiin haasteen kanssa, voit rakentaa hetken pienoismalleja kuten MacGyver-sarjan luoja Lee David Zlotoff, tai soittaa lempikappalettasi viululla kuten Einstein. Mikä tahansa tapa siirtää huomio hetkeksi pois käsillä olevasta ongelmasta tekee tilaa tiedostamattomalle ajattelullesi, ja usein ratkaisu löytyykin kuin itsestään.

Tässä on vasta pintaraapaisu luovan ajattelun mahdollisista menetelmistä. Jos haluat tutustua laajemmin erilaisiin luovan ajattelun työkaluihin, voit tutustua pikkuveljeni Paavon kanssa kirjoittamaamme kirjaan PIM! Olet luova tai vaikkapa Michael Michalkon oivalliseen ajatusniksikirjaan Thinkertoys.

Ymmärtämällä, miten tiedostamaton mielesi synnyttää luovia oivalluksia ja miten pystyt niitä parhaiten pyydystämään ja käsittelemään lisäät luovuutta päivä päivältä enemmän. Luovuus on yksi suurimmista lahjoista, joita ihmisille on annettu – luovuuden lisääminen arjessa tekee elämästä elävämpää.

Miten lakkaat huolehtimasta?

Joskus huolehdin liikaa. Riittävätkö rahat, pärjäävätkö tenavat yksin leikkipihalla, meneekö artikkeli läpi lehteen, svengaako blogikirjoitus tarpeeksi ja niin edelleen. Huolet pyörivät päässä ja saavat joka pyörähdyksellä lisää virtaa, kasvaen näin mietemadoista varsinaisiksi ajatusanakondiksi. Pahimmillaan huolihyöky kasvaa tsunamiksi, joka pyyhkäisee silmänräpäyksessä murheellisten laulujen maahan.

Tällöin olisi hyvä muistaa ranskalaisfilosofi Michel de Montaignen loistoletkaus: ”Elämääni on mahtunut lukemattomia hirveyksiä. Suurin osa niistä ei ole koskaan tapahtunut.”

Huolet syntyvät tulevaisuuteen kohdistuvasta epävarmuudesta.

Hyvä on: tulevaisuus on epävarmaa. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että juuri huolet muuttuisivat todellisuudeksi. Katso vaikka elämääsi taaksepäin. Kuinka paljon olet huolehtinut? Ja kuinka paljon siihen on lopulta ollut syytä?

Michael Michalko esittelee loistoteoksessaan Thinkertoys seuraavanlaisen metodin, jolla opit nopeasti huolehtimaan vähemmän. Metodin nimi on Tik-Tak.

Jaa A4-paperiarkki kahtia piirtämällä keskelle pystysuuntaan viiva. Kirjoita vasemmalle TIK, oikealle TAK. Kirjoita nyt vasemmalle ensimmäinen huolesi mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Esimerkiksi: ”Huolehdin siitä, pärjäävätkö tenavat yksinään leikkipihalla, vai pitäisikö mukana olla kuitenkin joku aikuinen. Joku voi saada keinusta päähänsä tai mukulat voivat ruveta nahistelemaan keskenään. Joku on voinut jättää tupakantumppeja pihalle, joita nappulat mutustavat kilpaa.” Ja niin edelleen.

Kirjoita sitten oikealle myönteisempi näkemys samasta asiasta. ”Muksut ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet pystyvänsä leikkimään pihalla sulassa sovussa. Nappulat osoittavat jopa ikäänsä huomattavasti edistyneempää arvostelukykyä leikeissä ja muussa yhteisessä toiminnassa. Keinustakaan kukaan ei ole saanut päähänsä kesän 2008 jälkeen, tai jos onkin, niin mitään vaarallista ei ole tapahtunut. Sitä paitsi, lapsille on parempi, jos heidän peräänsä ei holhoa koko ajan. Sitä kautta he oppivat myös vastuullisemmiksi ja luotettavammiksi.”

Toimi näin jokaisen tämänhetkisen huolesi kanssa. Huomaat vaikutuksen jo kirjoittaessasi. Pitkällä tähtäimellä tulokset ovat vielä myönteisempiä. Kun nimittäin rutinoidut Tik-Tak -ajattelussa, alkaa mielesi automaattisesti kammeta toukkavaiheen mietematoja ulos ajukopastasi. Huolet muuttuvat kannustaviksi ajatuksiksi ihan itsestään. Pian mietemadot kiertävät kuuppasi kaukaa saatuaan vihiä sinne pesiytyneestä myönteisestä asenteesta. Sitten voitkin keskittyä täysin rinnoin elämäsi todellisiin haasteisiin.