Aktivoi laajennettu mielesi

Yksi mielestäni Filosofian Akatemian kiehtovimpia tutkimusprojekteja on vuonna 2010 käynnistynyt laajennetun mielen projektikaksikko. Itse Extended Mind -tutkimus käsittelee sitä, miten erilaiset työkalut ja laitteet vaikuttavat ajatteluun. Timo Tiuraniemen Extended Medium Theory -tutkimuksen päämääränä on puolestaan yhdistää Andy Clarkin ja David Chalmersin laajennetun mielen hypoteesia Marshall McLuhanin mediateoriaan.

Andy Clarkin ja David Chalmersin vuonna 1998 esittämä provokatiivinen väite kuuluu: jos jokin esine, esimerkiksi muistikirja, ottaa käsitelläkseen toimintoja, jotka yleensä kuuluvat mielelle, pitäisikö esinettä pitää mielen osana? Eli jos muistikirja auttaa muistamaan paremmin, onko se osa muistia? Clark ja Chalmers vastaavat: kyllä.

Argumentissa on aika paljon järkeä. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä, onko tietosi koodattu aivokuoren hermoverkkoihin, vai kirjoitettu ylös muistikirjaan, jos pääset siihen yhtä näppärästi käsiksi?

Ongelmana on tietysti, että usein näppäryys on aika kaukana käyttämistämme työvälineistä.

Vuonna 2011 perustimme laajennetun mielen aivoriihen, johon kuului suomalaisia loistoproffia ja teknoguruja. Pohdimme, voisiko työvälineillemme tehdä jotain, jotta ne toimisivat paremmin. Päädyimme siihen, että voi.

Viime vuodenvaihteen tienoilla Timo, jolla on myös pitkä koodaritausta, esitteli näkemyksensä siitä, miten laajennettu mieli voisi käytännössä toimia. Siis miten voisimme rakentaa sellaisen systeemin, joka mahdollistaisi mahdollisimman optimaalisen työnjaon biologisen ja digitaalisen, laajennetun mielen välillä.

Siis sillä tavoin, että tiedon hallinta, organisointi ja tallentaminen tapahtuisi yhtä ketterästi kuin biologisesti, samalla kun biologiselle mielelle jäisi enemmän tilaa ideoinnille, kokemuksille ja tuntemuksille.

Nyt tätä laajennettua mieltä on rakennettu kohta yhdeksän kuukautta, ja sen ensimmäiset askeleet maailmaan ovat alkaneet: viime perjantaina julkaisimme Extended Mind -ohjelman beta-odotuslistan kirjautumissivun.

Aktivoi laajennettu mielesi. Jos haluat ensimmäisten joukossa piakkoin valmistuvan ohjelman beta-version, kirjaudu täällä odotuslistalle.

Uusia blogeja

Avasin helmikuun alussa muutaman uuden blogin. Ajattelun ammattilainen toimii yhä pääasiallisena blogosfäärin tukikohtanani. Näissä uusissa blogeissa päästään käsiksi hieman erilaisiin kysymyksiin.

Pilvilammas
pilvilammas.fi

Pilvilammas keskittyy pareidoliana tunnettuun havaintopsykologian ilmiöön. Pareidolia tarkoittaa sitä, että tulkitsemme jonkin havainnon luovalla tavalla “väärin”. Tuttu pareidolian muoto on lampaiden näkeminen pilvissä – tästä siis blogin nimi, Pilvilammas.

Pilvilammas on kuvablogi. Julkaisen siinä lähinnä iPhone-kamerallani ottamiani vastaan tulleita pareidolia-kuvia. Jokainen blogissa julkaistava kuva on nähtävissä mielestäni jollakin mielenkiintoisella uudella tavalla. Esimerkiksi pala kotimme laminaattilattiaa näyttää ihan puun takaa kurkkivalta gorillalta. Ja asfaltilla lojuva värikuula on puolestaan ilmetty Pac Man.

Laajennetun mielen aivoriihi
extendedmind.org

Laajennettu mieli -aivoriihi on ryhmä teknologian ja tieteen osaajia, joita kiinnostaa Andy Clarkin ja David Chalmersin laajennetun mielen hypoteesi. Pyrimme ymmärtämään laajennetun mielen ilmiöitä paremmin, sekä ideoimaan, minkälaista laajennetun mielen teknologiaa olisi mahdollista kehittää.

Laajennettu mieli -aivoriihen blogi ei ole pelkästään oma blogini: blogiin kirjoittavat myös muut aivoriihen jäsenet. Blogin tarkoituksena on myös kytkeä tutkimustyötämme kansainväliseen tutkimuskenttään. Laajennettu mieli on sikäli uudenlainen tutkimusala, että siinä kansanvälistä akateemista keskustelua käydään myös blogien kautta.

Songsworth
songsworth.com

Musiikkiblogi Songsworth on oikeastaan jo vuoden vanha, mutta aktivoitunut taas tänä keväänä. Ehdin pitää taukoa sävellyshommista runsaan vuoden, mutta viime aikoina uusia biisejä on alkanut syntyä, lähinnä iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Julkaisen uusia kappaleita blogissa tasaisen epätasaisesti.

Songsworth-projektissa pääsen puuhastelemaan kahden rakkaan intohimoni kanssa: musiikin ja science fictionin. Uudet kappaleet ovat saaneet vauhtia erityisesti Alastar Reynoldsin ja Dan Simmonsin kirjoista. Jos olet kiinnostunut hankkeen taustoista, tutustu vaikka tähän vuosi sitten julkaistuun haastatteluun.

Koulutusta laajennetulla mielellä

Kävimme pari kuukautta sitten perheeni kanssa sienimetsässä. En tiedä sienistä juuri muuta, kuin että punaisia valkopilkkuisia sieniä ei kannata syödä. Vaimoni on sen sijaan vanha partiolainen ja tunnistaa kymmenittäin sieniä tuosta vain.

Siellä metsässä samotessamme mieleeni juolahti kuitenkin katsastaa, löytyisiköhän iPhoneeni jotakin tarpeeseen sopivaa ohjelmaa. Kuinka ollakaan, App Storesta löytyi suomenkielinen Sieniopas. Ohjelma toimii niin, että syötät siihen sienen kuvauksen – lakin muodon ja värin, helttojen harvuuden ja niin edelleen – ja ohjelma palauttaa löydetyn sienen tiedot.

Tilanne muuttui kuin taikaiskusta. Nyt tunnistin sienen toisensa jälkeen – jopa isohaperon, joka oli vaimollenikin vieras. Käytännössä pystyin tunnistamaan sieniä siinä, missä sienikurssit käynyt vaimonikin.

Otin metsässä käyttöön laajennetun mieleni.

Laajennettu mieli on filosofien Andy Clarkin ja David Chalmersin esittämä hypoteesi, jonka mukaan jokainen sellainen tiedonlähde, joka on käytettävissä yhtä nopeasti kuin biologinen mieli, on samalla tavoin osa mieltä. Vaimoni oli painanut joukon sieniä mieleensä, itse taas katsoin ne Sieniopas-ohjelmasta. Tulos oli sama: kumpikin tunnisti sienen toisensa jälkeen.

Nykyään laajennettu mieli on jokaisen käytössä: se vaatii vain älykännykän. Verkkoon kytketyllä mobiililaitteella haet tarvittavan tiedon Googlesta, Wikipediasta tai vaikkapa Sienioppaasta sekunneissa. Mieleenpainaminen ei ole enää entiseen tapaan välttämätöntä tulosten aikaansaamiseksi.

Nykykoulu perustuu kuitenkin yhä pitkälti informaation mieleenpainamiseen. Herääkin kysymys, mitä järkeä on vuosilukujen ja kivilajien opettelemisessa siinä vaiheessa, kun laajennettu mieli on jokaisen koululaisen arkipäiväinen työkalu.

Osallistuin viime perjantaina Tampereella järjestettyyn TEDx Proacademy -tilaisuuteen, jossa esitelmöin aiheesta ”Education with an Extended Mind”. Esitelmä oli osa kolmen esitelmän kokonaisuutta, jossa käsittelimme yhdessä Mysites-verkkoyhtiön Ramine Darabihan ja Skypen Jaan Tallinnin kanssa teknologian vaikutuksia tulevaisuuden kouluun. Tilaisuudessa linjasin viisi erilaista painopistettä, joilla voisimme kehittää nykykoulua niin, että se palvelisi paremmin informaatioajan kansalaista. Näistä linjanvedoista lisää keskiviikon blogipostauksessa.

PS. Jos haluat ottaa käyttöön laajennetun mielesi, tutustu Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaaseen. Voit ladata sen maksutta tästä.

Mitä ajatukset ovat?

Ajatukset ovat sitten kumma juttu. Yhtäältä ne ovat meille kaikkein läheisin ja tutuin osa omaa olemassaoloamme. Toisaalta tiedämme niiden luonteesta yhä kovin vähän. 1900-luvun vakiintunut käsitys oli, että ajatukset ovat aivotoimintaa. Tai ne vähintäänkin nousevat jollakin mystisellä tavalla aivotoiminnasta.

Tutkimustulosten kertyessä on kuitenkin osoittautunut, ettei ajattelua voi rajata yksinomaan pään sisään. Filosofit David Chalmers ja Andy Clark ovat peräti väittäneet, että ajattelu laajenee väistämättä ihmisen ympäristöön.

Tehdäänpä yksi koe. Laita silmät kiinni ja kuvittele ruusua. Sellaista punaista kukkaa, joka annetaan rakkaalle tai ylioppilaalle lakkiaisjuhlissa. Pyri muodostamaan ruususta mahdollisimman eläväinen kuva mielikuvituksessasi. Näetkö ruusun? Hyvä.

Mikä on näkemäsi ruusun ajatus? Onko se mieleesi ilmaantunut kuva? Onko se etuotsalohkossasi tapahtunut sähkökemiallinen muutos? Onko se platoninen idea, joka leijailee sielusi silmissä? Rohkenisin väittää, että se on kaikkea tätä.

Ajatukset ovat prosesseja, jotka tuottavat tunnistettavan lopputuloksen.

Ruusun ajatus on prosessi, johon kuuluu ainakin seuraavanlaisia osasia: kehotukseni kuvitella ruusua; valonsäteet, jotka välittävät tekstin ruudulta silmiisi; silmiesi, näköhermojesi ja aivojesi näkökeskuksen yhteispeli jotka muuntavat fotonipommituksen aivotoiminnaksi; hermotoiminta takaraivolohkosi ja otsalohkosi välillä; aivosähkökemialliset muutokset etuotsalohkossasi; ja lopuksi oma kokemuksesi ruusun kuvasta. Jos mikä tahansa osa prosessia eliminoitaisiin, ei ajatusta olisi. Vai olisitko juuri äsken ajatellut ruusua, jos en olisi kehottanut?

Ajatukset ovat prosesseja. Ajatusprosessien osat voivat myös sijaita ympäristössäsi. Tämän takia voit ohjailla ympäristöllä ajatteluasi, ja tämän vuoksi ympäristö vaikuttaa myös mielialoihisi.

Moniin ajatuksiin liittyy myös tiedonhakua ja prosessointia. Jos kysyn sinulta, minä vuonna Napoleon taisteli Waterloossa, voit kaivaa tiedon aivojesi muistivarasto hippokampuksesta – tai katsoa sen Googlesta. Jälkimmäisessä tapauksessa ulkoistat osan ajatusprosessia, mutta tulos – ja näin ollen itse ajatus – on sama: vastaus kysymykseen.

Samaten, jos kysyn, paljonko on 1528 x 329, voit ulkoistaa laskutoimituksen taskulaskimelle – tai jos olet päässälaskunero, suorittaa sen päässäsi. Kummassakin tapauksessa tuloksen tuottavaan prosessiin liittyy osa, jossa tulos tuotetaan. Missä se tuotetaan on yhdentekevää itse lopputuloksen, ja näin ollen kokonaisen ajatuksen muodostamisen kannalta.

Ajattelu ei ole vain aivotoimintaa. Voit tehostaa omaa ajatteluasi merkittävästi hyödyntämällä ympäristöäsi ja nykyteknologiaa. Alkuun pääset esimerkiksi tutustumalla Filosofian Akatemian Laajennetun mielen oppaaseen. Lataa se maksutta täältä.

Ota käyttöön laajennettu mielesi

Neurotieteen tämänhetkisen käsityksen mukaan ihmisen pitkäkestoiset muistot tallentuvat aivojen keskiosassa sijaitsevaan merihevosen muotoiseen hippokampukseen. Tämän pienehkön elimen uskotaan siis toimivan eräänlaisena ajattelun kovalevynä.

Ajattelutoiminnan kannalta on kuitenkin yhdentekevää, sijaitseeko käyttämäsi informaatio hippokampuksessasi vai vaikkapa muistikirjassa.

Ajattelun kannalta informaation sijaintipaikalla ei ole merkitystä – kunhan pääsemme informaatioon käsiksi tarpeeksi nopeasti.

Jos hippokampuksesi korvattaisiin riittävän nopealla kovalevyllä, et huomaisi mitään eroa. Jos kovalevy puolestaan sijaitsee serverifarmilla, mutta pääset sen sisältämään informaatioon käsiksi sekunneissa, on informaatio käytettävissäsi siinä, missä mieleenpainamasikin.

Tällaiset pohdinnot kuuluivat vielä kymmenen vuotta sitten tieteiskirjallisuuteen. Viimeisen kahden vuoden aikana tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti. Kosketusnäytölliset älykännykät, Googlen entisestään parantuneet semanttiset operaattorit ja vuonna 2008 toimintansa aloittanut verkkomuistipalvelu Evernote tuovat informaation nyt sekunneissa käytettäväksesi, missä ikinä oletkaan.

Andy Clarkin ja David Chalmersin laajennetun mielen hypoteesin mukaan ajatustoiminta ei ole vain aivotoimintaa. Jos aivotoiminnon voi ulkoistaa, on se yhdentekevää itse ajatuksen kannalta, kunhan ulkoistaminen ei hidasta itse ajatustoimintaa.

Nykyaikana pääset Googlen ja Wikipedian avulla mobiililaitetta käyttäen mistä tahansa käsiksi kaikkeen internetin sisältämään informaatioon sekunneissa. Jos taskussasi on iPhone, on internetin informaatio käytännössä yhtä nopeasti käytettävissäsi kuin jos olisit painanut informaation mieleesi.

Käyttämällä mobiililaitetta voit hyödyntää internetin sisältämää informaatiota yhtä nopeasti kuin koulussa oppimaasi. Ja tallentamalla itsellesi tärkeän informaation Evernote-verkkopilveen pääset siihen sekunneissa käsiksi mistä tahansa missä on internet. Tällöin tiedät kaiken, minkä internet tietää, etkä unohda mitään, minkä olet tallentanut Evernoteen.

Jos haluat ottaa käyttöön laajennetun mielesi, lataa täältä upouusi Filosofian Akatemian Laajennetun mielen opas 1.0. Oppaassa neuvotaan, miten saat Googlen ja Wikipedian vasteajat painettua muutamiin sekunteihin, miten voit rajata internetin tietotulvasta itsellesi olennaisen informaation ja miten voit tallentaa internet-pilveen kaiken tarpeellisen informaation niin, että se on käytettävissäsi missä tahansa, milloin tahansa. Ota käyttöön laajennettu mielesi: tiedä kaikki, löydä kaikki, älä unohda mitään.