Ajattelu ei ole vain aivotoimintaa. Monet ajatuksemme saavat alkunsa pään ulkopuolelta: ystäviltä, ympäristöstämme, siitä mitä näemme, kuulemme ja muuten koemme. Ajatteluamme ohjaa erityisen paljon media. Lehdestä lukemasi suru-uutinen ohjaa myös omaa ajatteluasi kielteisempään suuntaan. Aivosähkökemiasi saa aikaan hormonireaktioita kehossasi, joista tulee kurja olo.
Vaikka olenkin vankkumaton optimismin kannattaja, en puolla naiivia optimismia. Maailmassa tapahtuu kaikenlaista kurjaa, eikä se häviä silmät sulkemalla. Silti olen jo pitkään ihmetellyt sitä, miksi ihmeessä pilaisin päiväni lukemalla aamulehdestä mitä kurjuuksia taas on tapahtunut.
Puolisen vuotta sitten kokeilin hetken aikaa seurata vain hyviä uutisia. Se onnistuu esimerkiksi täältä. Koe epäonnistui surkeasti. Kävi ilmi, että hyvät uutiset ovat harvoin kiinnostavia uutisia. Utsjoella riehunut puukkomies tai Kabulissa räjähtänyt autopommi aiheuttavat automaattisesti pelkoreaktion liskoaivoissasi. Pikku-Liisan, 7v, ensimmäinen ilmiömäinen ratsastussuoritus ei puhuttele samalla tavalla.
Kielteiset uutiset ovat yleismaailmallisia. Ne puhuttelevat kaikkia.
Kielteiset uutiset herättävät kysymyksen: ”Entä jos minulle kävisi noin?” Tästä nouseva pelko puolestaan ravistelee hormonitoimintaasi ja saa aikaan välittömiä muutoksia kehossasi ja mielessäsi. Mielikuvituksesi laukan laannuttua huomaat, että istutkin yhä kotikeittiön rauhassa höyryävän kahvikupposen äärellä, etkä juoksekaan Kabulissa suojaan sinkoilevia peltikappaleita väistellen. Tuloksena on puhdistava tunne, katharsis, niin kuin Aristoteleskin aikoinaan opetti.
Jokapäiväinen kielteisten uutisten seuraaminen ei tee hyvää. On hyvä pysyä uutiskartalla, mutta päivittäinen kaukaisiin puukkomiehiin ja pommittajiin paneutuminen synnyttää aivan turhaa kielteistä ajattelua. Vaikka onkin tärkeää tietää, minkälaisessa maailmassa elämme, ei jokaisen yksittäisen tragedian yksityiskohtainen tarkastelu edistä sen enempää ymmärrystäsi kuin elämänlaatuasikaan.
Voit myös seurata uutiskenttää kokonaisvaltaisemmin, poimien ainoastaan omiin kiinnostuksesi kohteisiin liittyvät jutut tarkempaan syyniin. Perehdyt yhtäältä jatkuvasti uusiin, oikeasti itsellesi hyödyllisiin uutisiin. Toisaalta pysyt kuitenkin kartalla siitä, mitä maailmalla tapahtua. Todennäköisyys löytää myös oikeasti koskettavia myönteisiä uutisia on suurempi.
Tässä voit käyttää apunasi esimerkiksi tietoon upottautumisen eli informaatioimmersion tekniikkaa. Ohjeen informaatioimmersioon löydät Filosofian Akatemian maksuttoman Laajennetun mielen oppaan sivuilta 15–16.
Ajattelun ammattilainen 
Tämä pitää juurikin paikkansa. Hyvin harvoin negatiivisten uutisten lukeminen heti aamutuimaan päivää varsinaisesti parantaa.
Itse olen väistellyt mm. Iltasanomien, Iltalehden ja Kauppalehden uutisia aina aika-ajoin. Edellä mainitut lehdet (erityisesti niiden verkkolehdet) on usein kauttaaltaan negatiivisten uutisten peitossa. Hyvä keino tähän on etsiä blogeja kuten tämä, avata välilehdet pullolleen asioita jotka minua OIKEASTI kiinnostaa.
Tämä on todella inspiroiva tapa aloittaa päivä vs lukea ahtaajien lakoista, pommi-iskuista ja listasta ihmisiä jotka ovat kuolleet. Asia ei tietenkää ole niin että naiivisti tarvitsisi kulkea laput silmillään. Mutta ilman jokapäiväistä uutistulvaa kyllä pärjää ja selviää. Ja ennenkaikkea olen huomannut aamu-uutisten vähentämisen olevan mukavampi tapa aloittaa päivä.
Ja onhan se niin että blogit ovat mahdollisuuksien aitta. Pidän siitä että blogeissa kirjoittaja kirjoittaa mikä häntä oikeasti kiinnostaa, ja missä hän on hyvä. Häntä lukee ihminen jota oikeasti kiinnostaa mitä vastapuolella on sanottavaa. Blogaajat ovat ns oikeasti vapaita toimittajia. Ja se jos mikä on mullistavaa nykypäivän verkkomaailmassa..
Kummastelija,
Kiitos kannustavasta kommentista! Blogit ovat totta tosiaan mitä erinomaisin inspiraation lähde. Mutta nähdäkseni myös uutistulvaan voi löytää positiivisemman suhteen rakentamalla riittävän kattavan kosketuspinnan uutistulvaan, jotta jokaisella negatiivisella uutisella ei turhaan pilaa päiväänsä. Itse olen vuoden verran aloittanut päiväni katsomalla maailman tapahtumat yhdellä silmäyksellä noin viidestätoista eri uutispalvelusta käyttämällä iGooglea. Näin sieltä muodostuu yhtäältä nopea kuva maailman tapahtumista, mutta varsinaista lukuaikaa saavat vain jutut, jotka ovat joko itsessään inspiroivia tai omien mielenkiinnon kohteideni kannalta olennaisia.
Aivan! Käytin tuota palvelua itsekin pitkään. Kun aloin käyttää MacBookkia niin se sitten jotenkin jäi. Mutta pitää varmasti kokeilla vielä kyseistä palvelua uusiksi.
Monista lehdistä ovat menneet lähinnä juorulehden suuntaan. Kuten esimerkiksi Kauppalehden verkkolehdestä. Sillä on varmasti tekemistä sillä että heidän verkkolehti on supersuosittu. Uutta luettavaa tarvii saada (vaikka sitten kolumnien kärsiessä) jotta lukijoita saadaan palveltua eikä he katoa bittiavaruuteen. Hmmm.
Uusi löytö itselleni on Tekniikka&Talous-lehden verkkolehti. Sieltä saa paljon tietoa ja inspiraatiota uusista keksinnöistä ja tekniikasta. Eli viitteitä siitä mitä ihmiskunnassa tullaan näkemään ja mitä tekniikoita tullaan käyttämään tulevaisuudessa.
Kummastelija,
Itsekin olen hämmästellyt esimerkiksi Hesarin verkkolehden paikoin hyvinkin juorulehtimäistä ilmaisua. Ymmärrän toki, että napakat otsikot ja suositut puheenaiheet vetävät porukkaa, mutta olisi hienoa, että ns. korkeamman profiilin media ylläpitäisi johdonmukaista ilmettä myös verkossa. Itselläni esimerkiksi Hesarin lukeminen on edellämainituista syistä jäänyt yhä vähemmälle siirryttyäni seuraamaan mediaa lähinnä verkon kautta.