Alitajunta, tai tiedostamaton, on yksi psykologian kiistellyimmistä käsitteistä. Kysymys alitajunnan luonteesta pakenee vastausta kuin liukas ankerias. Mikä se sellainen tajunta on, jota ei tajuta? Mielekkäämpää onkin kysyä, mitä alitajunta tekee.
Alitajunnastasi kumpuaa jatkuvasti uusia ajatuksia.
Ajattelu ei perustu pelkästään tekemiisi valintoihin. Sen sijaan pieni osa aivoissasi käynnissä olevista prosesseista rekisteröityy ajoittain etuotsalohkoon, ja mieleesi pulpahtaa ajatus. Tästä syystä esimerkiksi idean synnyttäminen käskystä on niin vaikeaa: hippokampuksessasi ja amygdalassasi tapahtuvaa hermosolujen säpinää kun on hiukan hankalaa säädellä tietoisesti.
Osa alitajuntasi mieleen putkauttamista ajatuksista on mieluisia oivalluksia. Toiset taas saattavat olla stressaavia muistutuksia hoitamattomista töistä. Edelliset kannattaa poimia talteen niiden yllättäessä. Jälkimmäiset voit puolestaan ulkoistaa ajattelunhallintajärjestelmään. Näin ne eivät varaa huomiotasi silloin kun et voi niille mitään tehdä.
Jos idean synnyttävä prosessi on tiedostamaton, et voi säädellä sitä tietoisesti. Voit kuitenkin harjaantumisen kautta kehittää alitajuntaasi synnyttämään mieluisampia ajatuksia esimerkiksi ajatuksia ohjailemalla. Harjoittelemalla voit maksimoida käyttökelpoiset ideat. Siinä voit hyödyntää esimerkiksi lateraalista ajattelua tai erilaisia luovuustekniikoita.
Voit myös laajentaa ideoita tuottavaa alitajuntaasi hyödyntämällä laajennettua mieltäsi. Tällöin synnytät verkkotyökalujen avulla jatkuvasti uusia ja hyödyllisiä ajatuksia tuottavan ideavirran. Kirjoitan kollektiivisen alitajunnan rakentamisesta lisää keskiviikon blogipostauksessa.
Ajattelun ammattilainen 
Aivotutkija on haistavinaan frenologiaa tuossa neuropätkässä, mutta antaa mennä :). Asiaan vain pieni sivuhuomautus:
”Jos idean synnyttävä prosessi on tiedostamaton, et voi säädellä sitä tietoisesti. Voit kuitenkin harjaantumisen kautta kehittää alitajuntaasi synnyttämään mieluisampia ajatuksia esimerkiksi ajatuksia ohjailemalla. Harjoittelemalla voit maksimoida käyttökelpoiset ideat.”
Yksi mielenkiintoinen seikka jossa voi myös harjaantua on ”alitajunnan” tuottamien ideoiden tietoinen taaksepäin prosessointi, jota kuvaat hyvin tuossa ”ajatusten ohjailu”- jutussa. Eli kun opit lukemaan omaa assosiatiivista ajattelua tai muita intuitiivisten systeemien tuottamia ”ajatuksia”, voit myös jossain määrin päätellä takaperin, että mistä se tuli ja hyödyntää tätä jatkossa kun kehittelet analogioita tms.
Tuo pätee kliinisessä psykologiassa (opitaan tulemaan tietoisiksi automaattisista ajattelumalleista ja rooliotoista) kuin sosiaalipsykassa (stereotypiat) kuin kognitiivisessa psykassa (ajatusvääristymät), joten miksipä ei esim. ”normaalissa” luovassa ongelmanratkaisussakin…
Eli se mitä jutusta tuli mieleen, on se, että molempi parempi ja tehokkaan / luovan / tuotteliaan ajattelun takana on ehkä monesti analyyttisen ja intuitiivisen ajattelun harmonia… Tosin mielenkiintoista on myös, missä menee raja: kuinka paljon ”analyyttisen pohdinnan” luomat mielikuvat poikkeavat spontaaneista ”alitajuisista” ideoista vai onko kyse vain siitä, että analyyttisessä ”alitajuisiin” assosiaatioihin yritetään vain syöttää narun pää (tai narun molemmat päät) josta aloittaa…
Tapani,
Kiitokset loistokommentista! Mitä tulee ”frenologiaan”, totta toki turiset. Lie kuitenkin perusteltua olettaa, että vaikka aivoalueajattelu onkin auttamatta vanhentunutta, eivät aivot ole kuitenkaan homogeenistä mössöä. Tässä mielessä olen antanut itselleni luvan viitata retorisessa mielessä hippokampukseen ja muihin aivoelimiin, ennemmin kuin jarruttaa juttua pitkällä sivupolulla kortikaalikonsolidaatiosta ynnä muusta mutkikkaasta. Käsittääkseni esimerkiksi tietoisen ajattelun ja frontaalialueen korrelaatiosta on uskottavaa näyttöä.
Nostat esiin tärkeän teeman. Nähdäkseni tehokas ajattelu vaatii juurikin analyyttisen ja intuitiivisen ajattelun yhteispeliä. Tavallaan tämä on sama juttu, josta olen kirjoittanut luovuuden yhteydessä: tehokas ajattelu vaatii sekä kokoavia että hajottavia prosesseja. Intuitio tai alitajunta pelaa paremmin hajottavana, eli erilaisia uusia vaihtoehtoja generoivana mekanismina, ja analyyttinen tai tietoinen ajattelu puolestaan kokoavana.
Pidän myös tuosta narunpää-vertauskuvasta. Jos ajatukset ovat prosesseja, niin nehän voisi ajatella naruina, joiden päistä tietoisessa ajattelussa vedetään.
Päivitysilmoitus: Näin rakennat itsellesi kollektiivisen alitajunnan « Ajattelun ammattilainen