Kokeilut ja mikromuutos: Pienin askelin kohti kutsumustyötä

Kutsumustyö tarkoittaa sisäisesti motivoivaa työtä. Toisin sanoen, työtä, jossa tekeminen itsessään on palkitsevaa.

Kutsumustyöhön liittyy kaksi vaarallista väärinkäsitystä. Ensimmäinen on, että vain harvoilla ja valituilla on kutsumus. Jos olet onnekas, kerran elämässä taivas aukeaa, hohtava sormi osoittaa sinua ja syvä ääni sanoo: ”Sinä olet nokkahuilisti!” Tosiasiassa kutsumus on aina monimuotoinen.

Ihmisellä voi olla lukematon määrä kutsumuksia – eli tapoja toteuttaa työssään itseään kiinnostavia aktiviteetteja.

Toinen väärinkäsitys on, että kutsumustyö olisi silkkaa onnen auvoa aamusta iltaan. Elämään kuuluu aina monenlaisia haasteita, olipa työ kuinka innostavaa tahansa, ja missä tahansa työssä on myös asioita, jotka on vain pakko hoitaa, vaikka ei yhtään nappaisi. Perinteinen kutsumuskäsitys voikin virittää odotukset epärealistisiksi ja saada jopa luopumaan itsessään antoisasta elämästä. Ennen kaikkea on tärkeää huomioida, ettei kutsumustyö löydy yhdessä yössä, vaan se vaatii kokeiluja ja askel askeleelta tapahtuvaa muutosta.

Kutsumuskartta tarkoittaa työkalua, jonka avulla on mahdollista kartoittaa, minkälainen työ olisi juuri sinulle yksilöllisesti sopivin. Siinä listaat paperille ensin, minkälaiset aktiviteetit juuri sinua kiinnostavat. Sitten vielä pisteytät ne asteikolla 1–3 sen mukaan, kuinka paljon pystyt juuri nyt aktiviteettejasi toteuttamaan työssä ja vapaa-ajalla. Suurin osa ihmisistä pystyy kokemukseni mukaan kirjoittamaan kutsumuskartalleen ainakin kymmenkunta asiaa. Mutta mitäs sitten, jos listallasi ei ole juuri mitään? Tällöinkään ei ole syytä huoleen.

Ihmisen ei pidä tehdä työkseen, mitä ei halua tehdä – mutta jos ei halua tehdä mitään, pitää tehdä kaikkea.

Jos kutsumuskartalle ei kerta kaikkiaan irtoa kiinnostavia aktiviteetteja, ota seuraavan vuoden projektiksi kokeilutValitse joka kuukausi tai vaikka kerran kahdessa viikossa jokin uusi aktiviteetti ja kokeile sitä. Jos tuntuu hyvältä, anna palaa ja katso, kuinka pitkälle pääset. Jos ei tunnu hyvältä, valitse seuraava ja kokeile uudestaan. Jos kokeilet uutta aktiviteettia kahden viikon välein, ehdit vuodessa kokeilla 24 erilaista aktiviteettia.

Yleensä ottaen niin sanottu ”hanskat tiskiin ja Tiibetiin” -menetelmä ei toimi elämänmuutoksissa, vaan järkevämpää on panostaa mikromuutoksiin eli pieniin arjen muutoksiin. Kun olet saanut kutsumuskartan valmiiksi, mieti, miten voisit nostaa yhden kohdan arvosanaa listallasi. Miten voisit lisätä aikaa vaikkapa kiinnostaville keskusteluille, tuoda visuaalisen taitosi PowerPoint -presentaatioiden laatimiseen työssä tai lisätä uimahallissa vietettyä aikaa?

Kutsumuskartta on kuin merirosvojen aarrekartta. Sen nykytila kertoo, missä olet nyt. Kun kaikki listasi kohdat saavat arvosanan 3, on kyseessä kartan rasti – minne aarre on haudattu. Lopuksi kartan sanelemat mikromuutokset ovat askeleita aarresaarella kohti juuri sen oikean palmun juurta, josta aarre lopulta löytyy.

Lopuksi vielä varoituksen sana: on myös mahdollista päätyä tilanteeseen, jossa on ”liikaa hyvää”. Kutsmustyössä usein ilmaantuva flow on stressitila – tosin positiivinen ja miellyttävä sellainen. Jos arki on täynnä jatkuvaa into piukeana puskemista, tulevat ennen pitkää kropan rajat vastaan. Myös innostava työ voi polttaa loppuun. Siksi on tärkeää huomioida, että mitä lähemmäksi kutsumustyötäsi mikromuutokset vievät sinua, sitä enemmän pitää varata tilaa arjen suunnittelulle ja aikaa palautumiseen ja läheisten huomioimiseen.

Kutsumustyö ei ole ihmemaa, joka kirkastuu joillekin onnekkaille, kun taivas aukenee. Jokaisella ihmisellä on kutsumus: kyky toteuttaa itselleen mielekkäitä aktiviteetteja tavalla, joka palvelee muita. Jokaisella ihmisellä on lukematon määrä kutsumuksia, koska omia kiinnostuksen kohteita voi toteuttaa niin monella tavalla. Olennaista on tarttua toimeen ja selvittää ensin, mikä juuri sinua kiinnostaa – ja sitten tehdä ensimmäinen mikromuutos vaikka jo tänään.

Teksti on osin muokattu ote uutuuskirjastani Mestariajattelijan työkalut. Voit tutustua kirjaan ja tilata sen täältä. Alennuskoodilla MESTARI30 saat 30% alennuksen kirjasta.

Kutsumuskoneella kohti unelmien työpaikkaa

Julkaisimme maanantaina Monster.fi:n ja Filosofian Akatemian yhteistyössä kehittelemän Kutsumuskoneen. Leikkimielisen testin tarkoituksena on avata työnhakua omista intohimoista käsin. Ihminen ei tarvitse tutkintoaan vastaavaa työtä – ihminen tarvitsee intohimoaan vastaavaa työtä.

Testin taustafilosofia perustuu viime vuonna julkaistua Upeaa työtä -kirjaani varten tekemääni tutkimukseen sekä Filosofian Akatemian tiimimme työhön. Vaikka itse testi on viihteellinen, on sen takana myös paljon tutkimustyötä. Samalla testi avaa myös Monsterin laajaa työpaikkatietokantaa hieman uudella tavalla.

Kutsumuskoneen suosio ylitti kaikki odotuksemme. Itse ajattelin, että jos ensimmäisinä päivinä saamme muutaman tuhatta testaajaa, olen tosi tyytyväinen. Neljässä päivässä testin on tehnyt yli 150 000 suomalaista! Huikea juttu!

En edes osaa alkaa arvailla, mistä testin suosio johtuu. Kenties aika alkaa viimein olla kypsä kutsumustyölle.

Nähdäkseni hyvä elämä ei löydy prinsessahäistä tai perjantaipullosta, vaan maanantai-iltapäivästä klo 13:30. Siis ihan tavallisesta arjesta, kun puuhaamme normaalien askareidemme parissa. Mutta jotta tämä toteutuu, täytyy askareiden vastata sitä, mistä olet aidosti kiinnostunut. Olennaista on, että et rajaa työpaikkojen vaihtoehtoavaruutta turhaan esimerkiksi taustasi tai tutkintosi kautta.

Hoivaviettinen ihminen voi löytää kutsumuksensa yhtä hyvin sairaanhoitajana, kennelinpitäjänä tai lastentarhan opena. Esiintymisestä ja lukemisesta pitävä voi puolestaan nauttia niin konsultin, opettajan kuin pr-gurunkin puuhasta. Salilla viihtyvä ja kroppansa kehittämisestä kiinnostunut voi puolestaan löytää kutsumuksensa fitness-ohjaajana, puistotöistä tai varastohommista. Olennaista ei ole tittelin komeus tai tutkinnon laajuus. Olennaista on arjen askareiden laatu ja soveltuvuus juuri sinulle.

Asetimme vuonna 2013 tavoitteeksi, että vuoteen 2023 mennessä on normaalia, että suomalaiset heräävät maanantai-aamuna innostuneena töihin ja kouluun. Tavoite on määritelty niin, että vähintään 51% suomalaisista kokee silloin työnsä tai opintonsa kutsumuksellisina – siis sellaisina, että ne innostavat aidosti. Tämä vaatii työskentelyä niin yksilöiden, työyhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla.

Nähdäkseni olemme tosi pahassa pulassa, jos emme onnistu tässä tavoitteessa. Yhä nopeammin muuttuva maailma tarvitsee aidosti työstään kiinnostuneita tekijöitä.

Olen kuitenkin viime aikoina alkanut miettiä, pitäisikö rimaa nostaa. Minusta 51% suomalaisista on kyllä hyvä ja mitattavissa oleva tavoite. Mutta se ei ehkä riitä.

Olen itse ollut niin onnekas, että olen saanut lähes koko aikuisikäni tehdä kutsumuksellista työtä. Tämä koskee niin ensimmäistä uraani musiikin parissa, kuin nykyistä tutkijantyötänikin. Mutta minusta on pitkään tuntunut epäreilulta, että tällainen onnekkuus on yhä vain harvojen etuoikeus.

Minusta hyvä tavoite voisi olla sittenkin, että jokainen saisi tehdä halutessaan aidosti kiinnostavaa ja innostavaa työtä. Olen ihan vakavissani alkanut viime aikoina ajatella, että tämä projekti ei ole valmis, ennen kuin joka ikinen suomalainen saa tehdä työtä, jonka kokee aidosti mielekkääksi. Nähdäkseni löytämällä ratkaisut siihen, miten oikea työ kohtaa oikean tekijän tämä on myös mahdollista.

Jos me onnistumme tässä, Suomi näyttää samalla suuntaa myös muulle maailmalle. Unelmani onkin, että Suomesta tulisi innostavan ja kannustavan työn majakkamaa. Että suomalaisesta innostavasta työstä ja uuden ajan sisukkuudesta tulisi kansainvälisesti arvostettu vientituote. Ehkä sitten rimaa pitää nostaa vieläkin korkeammalle. Hymiö tähän.

Mutta Suomi on hyvä paikka aloittaa. Meillä on täällä ihan huikeaa porukkaa, ja jos nyt kääritään hihat, ei mene aikaakaan kun asiat ovat täällä ihan älyttömän hyvin.

Tehdään Suomesta yhdessä sellainen paikka, jossa on hyvä olla ja tehdä hienoja juttuja. Tehdään Suomesta innostavan työn globaali majakkamaa.

Testaa Kutsumuskonetta täällä.

Mitä hyötyä kutsumuksellisesta työstä on?

Erään helsinkiläisen pubin seinällä oli sitaatti edesmenneeltä huippukoomikko George Carlinilta. Se kuuluu näin:

Kas, vihaatko työtäsi? Miksi et heti sanonut? Sitä varten on olemassa tukiryhmä. Sen nimi on JOKAINEN. He tapaavat baarissa.

Tämä kuvastaa hyvin vielä 1900-luvulla vallinnutta asennetta työtä kohtaan. Työ on jotain epämiellyttävää, joka täytyy tehdä, jotta saadaan leipä pöytään ja vuokra maksettua. Ajatuksen juuret ovat Martti Lutherin ja Jean Calvinin protestanttisessa työetiikassa, jonka mukaan jokaisen on kannettava oma ikeensä mutisematta. Elämän kuuluukin olla rankkaa.

Tosiasiassa silloin, kun ihminen tekee itsessään palkitsevaa työtä, seuraukset hyvinvoinnille ovat dramaattiset. Kutsumukselliset työntekijät ovat muita terveempiä. He kärsivät merkittävästi verrokkiryhmää vähemmän burn-outista. Kutsumuksellisilla ihmisillä on myöhemmällä iällä myös selvästi ei-kutsumuksellisia vähemmän kognitiivisia sairauksia kuten Alzheimeria. Ja kutsumukselliset työntekijät kokevat olevansa selvästi ei-kutsumuksellisia onnellisempia.

Mutta kutsumus ei ole hyväksi vain työntekijälle. Itse asiassa kutsumuksellinen työ on merkittävä etu myös työnantajalle. Kutsumukselliset työntekijät suoriutuivat esimiesarvion perusteella työtehtävistään 16 % ei-kutsumuksellisia paremmin. Kutsumukselliset työntekijät olivat 32 % sitoutuneempia työpaikkaansa kuin ei-kutsumukselliset. London School of Economicsin tutkimuksessa selvisi, että työntekijän hyvinvointiin ja motivointiin satsattu punta tuotti hulppeat yhdeksän puntaa vähenty- neinä työpoissaoloina ja kasvaneena tuottavuutena. Kutsumus ei siis ole mitään muka-kivaa hömppää. Oman kutsumuksen löytämisellä on dramaattisen merkittäviä seurauksia niin työntekijälle kuin työnantajallekin.

Mistä oman kutsumuksen sitten löytää? Ihan ensimmäinen juttu on se, että sinun pitää päättää haluta tehdä asialle jotain. Jos sinulla ei ole virtaa tai halua tehdä tutkimusmatkaa oman olemassaolosi äärelle, mikään kirja tai menetelmä ei tee sitä sinun puolestasi. Mutta jos koet, että elämästäsi puuttuu jokin keskeinen palikka, ja haluat sen löytää, monet maailmalta löytyvät menetelmät voivat olla suureksi avuksi

[…]

Bob Dylan sanoi kerran, että menestyksekäs ihminen on sellainen, joka herää aamulla ja menee illalla nukkumaan – ja tekee siinä välissä niitä asioita, joita haluaa. Kun arkesi täyttyy askareista, jotka palkitsevat itsessään, on elämä täyttä ja tyydyttävää. Kysymys kuuluukin, miten voisit järjestää elämäsi niin, että voisit tehdä merkityksellisiä ja palkitsevia asioita päivästä toiseen siitä kun heräät siihen kun käyt nukkumaan.

Teksti on ote tällä viikolla julkaistavasta uutuuskirjastani Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan (ss. 15–19). Käsittelen kirjassa kutsumuksellista työtä ja sitä, miten siihen pääsee käsiksi. Kerron kirjasta lisää keskiviikon blogikirjoituksessa.