7 mestariajattelijan ydintaitoa

Ajattelu on taitolaji. Kukaan ei synny maailmaan nerokkaana mullistavia keksintöjä suoltavana pellepelottamana. Elämämme ensiviikkoina osaamme kaikki samat kaksi asiaa: syödä ja parkua. Jos haluat opetella taitavaksi ajattelijaksi, kannattaa perehtyä ainakin seuraavaan seitsemään mestariajattelijan ydintaitoon. Kussakin taidossa tulet mestariksi harjoituksen kautta.

1. Logiikka

Logiikka on yksi fantastisimpia älyllisiä työkaluja, joita olemme keksineet. Logiikka ei tee sen vähempää, kuin ilmaise ajattelumme syvimpiä säännönmukaisuuksia. Näin siis silloin, kun ajattelemme johdonmukaisesti. Loogis-analyyttinen ajattelu tarjoaa huikeat mahdollisuudet avartaa ymmärrystäsi oman ajattelusi rakenteesta. Siksi logiikan tuntemus on keskeinen mestariajattelijan taito. Logiikan perusteet saat helpoiten haltuun tutustumalla johonkin logiikan alkeet esittelevään teokseen. Hyviä aloituspaikkoja ovat esimerkiksi Aristoteleen Ensimmäinen analytiikka tai hieman tuoreemmassa kirjallisuudessa Seppo K. Miettisen riemastuttava Logiikka: perusteet.

2. Lateraalinen ajattelu

Albert Einsteinin mukaan mielikuvitus on kaikki kaikessa. Tieto kohdistuu siihen, mitä jo osataan; mielikuvitus puolestaan paljastaa tulevaisuuden löydöt. Loogis-anayyttisen järjen varassa voimme tarkastella vain murto-osaa niistä ihmeistä, joita maailmalla on tarjottavana. Usein merkittävät läpimurrot edellyttävätkin logiikan ylittävää ajattelua, lateraalista ajattelua. Lateraalisessa ajattelussa tyypilliset ennakko-oletukset hylätään, ja omaa ajattelua koetellaan mielikuvituksellisin keinoin. Lateraalisessa ajattelussa pääset hyvin alkuun tutustumalla esimerkiksi Edward de Bonon aiheesta kirjoittamiin kirjoihin. Tilaa itsellesi de Bonon perusteos täältä.

3. Argumentaatiotaito

Winston Churchillin mukaan puhetaito on tärkein kaikista ihmiselle suoduista taidoista. Kyky vakuuttavan argumentin muotoiluun onkin ilman muuta aivan keskeinen mestariajattelijalle: jos järkeilysi ei vakuuta, ei sillä ole mitään virkaa. Olennaista taitavalle argumentaatiolle on sekä kyky muodostaa johdonmukaisia ja eheitä argumentteja että taito muotoilla argumentit retorisesti vakuuttavasti. Taitavan argumentoinnin makuun pääset tutustumalla esimerkiksi Juhana Torkin fantastiseen kirjaan Puhevalta. Syventävää ja teknisempää osaamista kartutat esimerkiksi tarttumalla Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttlian perusteokseen Argumentti ja kritiikki.

4. Tarkkaavaisuus

Kuten Sherlock Holmes teroitti, totuus on yksityiskohdissa. Mihin kiinnität huomiota uuden ihmisen tavatessasi? Olemme jokainen valtavan erilaisia yksilöitä, mutta samalla viestimme ulkoasullamme, puhetyylillämme ja eleillämme hulppean yleismaailmallisia asioita. Jos haluat oikeasti ymmärtää kanssaihmisiäsi, kannattaa kiinnittää huomiota kaikkiin niihin pieniin asioihin, jotka tekevät noista ihmisistä juuri sen, mitä he ovat. Siinä avuksi voi olla esimerkiksi jokin keskeinen ruumiinkielen opas. Sellaisen voit tilata itsellesi vaikkapa täältä.

5. Uteliaisuus

Lähes jokainen mielenkiintoinen filosofiassa esitetty lause päättyy kysymysmerkkiin. Miksi minä olen tällainen kuin olen? Mitä on tieto? Miksi on olemassa ylipäätään mitään? Ainoastaan esittämällä oikeat kysymykset on mahdollista löytää tarvittavat vastaukset. Uteliaisuuttasi voit harjaannuttaa esimerkiksi arvoitusten parissa. Kattavan valikoiman haastavia arvoituksia löydät täältä.

6. Kiinnostus

Vain tekemällä sitä, mistä sinä itse olet kiinnostunut voit oppia mestariksi. Joku on oikeasti ollut niin julmetun kiinnostunut madagaskarilaisista kovakuoriaisista, että on viettänyt kuukausikaupalla viidakossa niitä tarkkaillen ja tullut siinä samassa lyömättömäksi kovakuoriaisguruksi. Kovakuoriaiset eivät kenties ole sinun juttusi, mutta jokin taatusti on. Löytämällä oman kiinnostuksen kohteesi harjaannut aivan varmasti siinä mestarilliseksi ajattelijaksi, joka tietää alastaan kaiken. Jos pidät siitä, mitä teet, käy harjoittelukin kirjaimellisesti kuin leikki. Oman kutsumuksen löytämisessä voi olla avuksi esimerkiksi Leo Babautan blogi Zen Habits.

7. Intuitio

Ajattelutaidon keskeisin resurssi on intuitio. Järki kykenee käsittämään kerrallaan noin seitsemän yksikköä. Intuitiivinen kyvykkyytemme käsittelee puolestaan ketterästi kymmeniätuhansia tapahtumia kerrallaan. Järjellä ja logiikalla saamme upeita juttuja aikaan, mutta intuition rinnalla järki jää auttamatta kakkoseksi. Intuitiiviseksi huippuajattelijaksi kehityt harjoittelemalla muita ajattelun taitoja määrätietoisesti. Kun siis löydät sen alan, josta olet aidosti kiinnostunut, pane itsesi likoon koko mielen- ja ruumiinpainollasi ja opettele ne ajattelutaidot, jotka ovat juuri sinulle tärkeimmät. Niin koulit intuitiosi huippuunsa siten, että lopulta itse Sherlock Holmeskin kalpenee rinnallasi. Ajattelu kun on taitolaji.

10 thoughts on “7 mestariajattelijan ydintaitoa

  1. Argumentaatiosta sellainen sivuhuomautus, kyse ei ole pelkästään taidosta, jolla temputetaan muut nielemään mitä tahansa pajunköyttä, mitä sitä ikinä nyt haluaakaan syöttää. Kyse on ajattelutaidosta par excellence.

    Mestariajattelijan erottaa uunosta nimittäin siinä, että nämä loogisen ja virheet tai fuulan tunnistavan argumentaatiotaidon opit ovat (ennen kaikkea?) käytössä tämän sisäisessä dialogissa. Mustan vyön ajattelijan sisäinen dialogi on rigoristista, kirkasta, rehellistä, reilua, johdonmukaisuutta ja faktoja kunnioittavaa sekä totuutta kohti pyrkivää (erotettuna sellaisen jo valmiiksi olettavasta). Vygotskilainen teoria ajattelusta sisäistettynä puheena muuntuu tässä teoriaksi hyvästä ajattelusta sisäistettynä habermasilaisena diskurssina.

  2. Markus,

    Hyvä huomio! Pidän kovasti Coffeenin retoriikkaluennoissaan alleviivaamasta ajatuksesta, että jokainen sana on argumentti – siis jopa sanavalinnat asemoivat argumentoitavaa asiaa, ja siis siihen liittyvää ajatusta, uudelleen. Näin taitava ajattelu edellyttää siis aina argumentatiivisesti eheitä ajatuksia.

    Tämä pätee kuitenkin nähdäkseni vain tiedostettuun ajatteluun tai sisäiseen dialogiin. Mitä tulee intuitiivisiin ja laajennettuihin ajatteluprosesseihin, voinee niitä eheyttää rakenteellisesti ainoastaan harjoituksen kautta – jossa argumentaatioteoria, mutta myöskin logiikka, lateraalinen ajattelu jne. ovat avuksi.

  3. Mietin tuota hieman pidemmälle. Tämä nyt on aika keskeneräinen idis ja enemmän tällanen intuitioon pohjaava heitto, mutta musta tuntuu, että ne tavat ja menetelmät, jolla henkilö opettelee keskustelemaan ja argumentoimaan sosiaalisissa tilanteissa siirtyvät habituaation kautta vähin erin myös tohon sisäiseen dialogiin, ja ajan kautta muodostuvat osaksi noita nopeita ja automaattisia intuitiivisia prosesseja.

    Esim. jos henkilö suhtautuu keskustelu- ja väittelytilanteisiin voitto/häviö-metaforan kautta ja opettelee rigoristista argumentaatiota ja salakavalaa retoriikkaa siksi, että voisi vain juntata omaa näkemystään, pidemmän päälle tämä voi (em. teesin mukaan) johtaa siihen, että henkilön ajattelusta tulee fanaattisesti linnoitettu hermeettinen umpio, johon ei mikään järkipuhe tai evidenssi enää tepsi.

    Itse omasta tuttavapiiristäni ainakin tunnistan ilmiön, jossa diskurssietiikan ja rationaalisen dialogin periaatteiden sivuuttaminen ja muident tekemien virheiden tunnistamisesta fasinoituminen johtaa nopeasti tietyntyyppiseen umpimielisyyteen. Vastaavasti briljanteimmista tuntemistani mielistä tunnistan päinvastaisen, eli radikaalin avoimuuden ja hyvin sisäistetyn suopeuden periaatteen. Just a thought, anyway…

  4. Markus,

    Olen kanssasi pitkälti smaa mieltä. Tavallaanhan tuosta voi johtaa Sapir-Whorf -hypoteesin: tapamme käyttää kieltä vaikuttaa tapaamme hahmottaa maailmaa. Kyllä kielenkäyttö varmasti muovaa myös kognitiivisia prosesseja.

  5. Hei,
    mielestäni ongelmanratkaisutaito on niin keskeinen, että se olisi hyvä tuoda esille logiikan yläpuolella. Matemaatikot ratkaisevat ongelmia, ohjelmoijat ratkaisevat ongelmia, tutkijat tutkimusongelmia, bisnesmiehet ja -naiset liike-elämän ongelmia.
    Kirjoitan kirjaa ohjelmisto-ongelmien selvittämisestä, missä logiikka on pääteoria, mutta monia muitakin ylläolevia taitoja tarvitaan.
    Jos jotakuta kiinnostaa, blogini on http://ongelmanratkaisutekniikat.wordpress.com/.

  6. Erkki,

    Olen kanssasi osin samaa mieltä: logiikkahan on vain yksi metodi ongelmanratkaisuun. Toisaalta voisi kyllä ajatella, että kaikki yllä mainitut ovat omilla tavoillaan myös ongelmanratkaisumetodeja.

    Blogisi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta!

    • Lauri,
      aivan oikein.
      Logiikka on järjellisen ajattelun perusta ja nuo muut 6 täydentävät sitä. Ongelman ratkaisussa tarvitaan yleensä useita näistä. Keskityn itse ohjelmisto-ongelmiin, missä tekniikassa lähtökohtana on kielestä napattu symboli riippuvuuksineen, ja tarkastelutapana kehittämäni symbolinen analyysi. Siitä on toinen tietojenkäsittelytieteeseen liittyvä blogi. http://symbolicanalysis.wordpress.com/: symboli yhdistää kaiken formaalin tieteen. Siitä olisi hyvä jutella Seppo K. Miettisen kanssa.

      • Erkki,

        Jäin vielä miettimään sitä, onko logiikka tosiaan järjellisen ajattelun perusta, ja jos on, niin mikä logiikka. Konsistentteja logiikoitahan on aika monenlaisia, joista kussakin pätevät vähän erilaiset päättelysäännöt ja joista voi kustakin johtaa jokseenkin erilaisia teoreemoja.

        Itse kannatan ajatusta siitä, että ajattelu on pohjimmiltaan assosiatiivista, ja eri logiikat pyrkivät puolestaan mallintamaan käyttökelpoisimpia assosiaatioita. Eli ajattelu ei siis ole varsinaisesti loogista, mutta monia käyttökelpoisia ajattelumalleja voi mallintaa logiikan avulla.

  7. Lauri,
    ajatteluun liittyy abstrakteja ja konkreettisia asioita kuten sanoit. Wikissäkin on aika hyvää tietoa mitä se on. Mielestäni propositiologiikka on kaiken logiikan ”äiti”, siis yleistapaus, josta on olemassa erikoistuneempia muotoja eli jälkeläisiä kuten modaalilogiikka ja predikaattilogiikan eri asteet, mikä on minun erikoisaluettani.

    Logiikalla voidaan hallita abstraktejakin asioita. Tutkimuksessa pitäisi aina olla järkevä logiikka IMRAD tai vastaava (introduction, methods, results and discussion). Se voi vaan olla piilossa tutkimuksen kappaleiden sisällä niin, että vain hyvä kolleega voi sen ymmärtää.

    Turingin kone on mainio konstruktio yhdistämässä ajattelua, symboleita ja logiikkaa. Jotta se toimisi, symboleiden tulee olla maadoitettuja. Se ei pysty mallintamaan aivan vapaata ajattelua. Ihmisen mielessä ajatukset ovat mentaalisia malleja (chunk) ja voimme kuvitella voisiko tuollainen kone yhdistellä erilaisia chunk-rakenteitakin keskenään. Tietokoneohjelmien tarkasteluun kuuluu monesti hyvinkin abstrakteja käsitteitä ja arvioita, eikä sitä prosessia voi aina selittää logiikalla.

    • Erkki,

      Mielenkiintoisia pohdintoja. Muutama huomio: en tarkoittanut logiikoiden moninaisuudella lauselogiikan pohjalle rakennettuja laajennuksia, vaan ihan kokonaan omia konsistentteja logiikoitaan. Esimerkiksi Charles Peirce ja Jan Lukasiewicz ovat kehittäneet konsistentteja logiikoita, joissa käytetään kolmea totuusarvoa.

      Mitä tulee itse ajattelun luonteeseen, en koe itse oloani kovinkaan kotoisaksi abstrakti/konkreettinen -erottelujen parissa, enkä liioin pidä representaatio- tai malliajattelusta. Mielestäni symboliset representaatiot ovat samanlaisia teknisiä malleja, joiden avulla kuvannamme ajattelua, kuin on logiikkakin.

      En oikein usko abstrakteihin olioihin. Nähdäkseni ajattelu koostuu konkreettisista prosesseista, jotka konvergoituvat jotakin vaikutuspistettä, eli subjektia kohti. Tästä syystä korostan usein sitä, että ajattelu ei ole vain aivotoimintaa: ajatusprosessit voivat saada alkunsa yksilön ulkopuolelta, ja usein ne ulottuvat esimerkiksi yhteistyössä myös takaisin yksilön ulkopuolelle.

      Itse ajatukset ovat noiden prosessien tuloksia, eli hetkellisesti kiinnitettyjä uuden toiminnan mahdollisuuksia, jälleen refleksiivisesti subjektin suhteen. Ajattelu muistuttaa mielestäni siis ennemminkin tanssia tai kung fu:ta kuin kuvien tai symbolien selailua – se on perusluonteeltaan sumeaa, epätarkkaa ja assosiatiivista. Tämän tulokulman juuret ovat esimerkiksi William Jamesin ja Charles Peircen filosofiassa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s