Mitä ajatukset ovat?

Ajatukset ovat sitten kumma juttu. Yhtäältä ne ovat meille kaikkein läheisin ja tutuin osa omaa olemassaoloamme. Toisaalta tiedämme niiden luonteesta yhä kovin vähän. 1900-luvun vakiintunut käsitys oli, että ajatukset ovat aivotoimintaa. Tai ne vähintäänkin nousevat jollakin mystisellä tavalla aivotoiminnasta.

Tutkimustulosten kertyessä on kuitenkin osoittautunut, ettei ajattelua voi rajata yksinomaan pään sisään. Filosofit David Chalmers ja Andy Clark ovat peräti väittäneet, että ajattelu laajenee väistämättä ihmisen ympäristöön.

Tehdäänpä yksi koe. Laita silmät kiinni ja kuvittele ruusua. Sellaista punaista kukkaa, joka annetaan rakkaalle tai ylioppilaalle lakkiaisjuhlissa. Pyri muodostamaan ruususta mahdollisimman eläväinen kuva mielikuvituksessasi. Näetkö ruusun? Hyvä.

Mikä on näkemäsi ruusun ajatus? Onko se mieleesi ilmaantunut kuva? Onko se etuotsalohkossasi tapahtunut sähkökemiallinen muutos? Onko se platoninen idea, joka leijailee sielusi silmissä? Rohkenisin väittää, että se on kaikkea tätä.

Ajatukset ovat prosesseja, jotka tuottavat tunnistettavan lopputuloksen.

Ruusun ajatus on prosessi, johon kuuluu ainakin seuraavanlaisia osasia: kehotukseni kuvitella ruusua; valonsäteet, jotka välittävät tekstin ruudulta silmiisi; silmiesi, näköhermojesi ja aivojesi näkökeskuksen yhteispeli jotka muuntavat fotonipommituksen aivotoiminnaksi; hermotoiminta takaraivolohkosi ja otsalohkosi välillä; aivosähkökemialliset muutokset etuotsalohkossasi; ja lopuksi oma kokemuksesi ruusun kuvasta. Jos mikä tahansa osa prosessia eliminoitaisiin, ei ajatusta olisi. Vai olisitko juuri äsken ajatellut ruusua, jos en olisi kehottanut?

Ajatukset ovat prosesseja. Ajatusprosessien osat voivat myös sijaita ympäristössäsi. Tämän takia voit ohjailla ympäristöllä ajatteluasi, ja tämän vuoksi ympäristö vaikuttaa myös mielialoihisi.

Moniin ajatuksiin liittyy myös tiedonhakua ja prosessointia. Jos kysyn sinulta, minä vuonna Napoleon taisteli Waterloossa, voit kaivaa tiedon aivojesi muistivarasto hippokampuksesta – tai katsoa sen Googlesta. Jälkimmäisessä tapauksessa ulkoistat osan ajatusprosessia, mutta tulos – ja näin ollen itse ajatus – on sama: vastaus kysymykseen.

Samaten, jos kysyn, paljonko on 1528 x 329, voit ulkoistaa laskutoimituksen taskulaskimelle – tai jos olet päässälaskunero, suorittaa sen päässäsi. Kummassakin tapauksessa tuloksen tuottavaan prosessiin liittyy osa, jossa tulos tuotetaan. Missä se tuotetaan on yhdentekevää itse lopputuloksen, ja näin ollen kokonaisen ajatuksen muodostamisen kannalta.

Ajattelu ei ole vain aivotoimintaa. Voit tehostaa omaa ajatteluasi merkittävästi hyödyntämällä ympäristöäsi ja nykyteknologiaa. Alkuun pääset esimerkiksi tutustumalla Filosofian Akatemian Laajennetun mielen oppaaseen. Lataa se maksutta täältä.

6 thoughts on “Mitä ajatukset ovat?

  1. Tästä tulikin mieleeni, että mahtaako loppujen lopuksi olla hyvä asia, että erikoistumme ulkoistamaan ajatusprosessejamme?

    Käykö niin, että lopulta olemme niin syvästi symbioosissa ”Googleen”, että emme enää pärjää ilman sitä?

  2. Samuli,

    Hyvä huomio! Todennäköisesti tulemme yhä enemmän riippuvaisiksi tietoverkoiksi. On tosin paikallaan kysyä, kuinka huono asia se pohjimmiltaan on. Kääntäen: kannattaisiko nykyään opetella erätaitoja siltä varalta, että nykyinen yhteiskunta romahtaisi? Siihen on aina pieni mahdollisuus, mutta kovin todennäköistä se ei ole. Samaten voi kysyä, kannattaako välttää ajatusprosessien ulkoistamista siltä varalta, että internet menee nurin?

    Nähdäkseni edut ajattelun verkottamisessa ovat niin suuret, että ainakin itse olen sen pienen riskin valmis ottamaan. Toki itse ajattelun taitojen harjoittaminen on yhä tärkeää – ei ajattelun ulkoistaminen tarkoita kaiken ajattelun ulkoistamista.

  3. Päivitysilmoitus: Missä alitajuntasi sijaitsee? « Ajattelun ammattilainen

  4. Päivitysilmoitus: Kaksi ajatuksen tyyppiä | Ajattelun ammattilainen

  5. Voisiko sanoa, että ihmisen ajattelun asema yhteiskunnassamme on menossa suuntaan, missä olennaista on keskittyä suhteuttamaan erilaista informaatiota toisiinsa, järkevällä tavalla. (Ihmisen oma ajattelu)

    Yksittäiset informaatiot voi sitten ohjata yksinkertaisempien tietoverkkojen (internet, tietokoneet) käsiteltäviksi. (Ihmisen omaa ajattelua tukeva ihmisen ulkoistama ajattelu)

    • Toni,

      Juuri näin. Ihmisen kannattaa käyttää päätään siihen, missä pää oikeasti toimii (uusien ideoiden kehitteleminen, tunteiden käsitteleminen, viestintä) ja ulkoistaa se, missä pää ei toimi (informaation käsittely jne.).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s