Tuloksellisuus ei vaadi tahdonvoimaa

Meillä oli viime keväänä Filosofian Akatemian ydinryhmän kanssa tavattoman mielenkiintoinen, yli 50 sähköpostia käsittänyt kirjeenvaihto tahdonvoimasta. Tutkijakollegani Frank Martela ja Markus Neuvonen ovat viime aikoina paneutuneet mittavasti tahdonvoimatutkimuksiin ja ovat olleet niistä syystä hyvin innostuneita. Tästä urkenikin keskustelu siitä, mitä tahdonvoima on, ja mikä sen rooli on aikaansaamisessa.

On hämmästyttävää, kuinka vähän merkitystä tahdonvoimalla on hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kannalta.

Keskustelussa Markus nosti aluksi esiin sen, että minä olen jäävi liputtamaan tahdonvoimaa vastaan, koska olen ehtinyt saada niin paljon aikaiseksi. Tämä todistaa siitä, että minulla jos kenellä on tätä mystistä virtaa vaikka muille jakaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tosi asiassa minä olen perusluonteeltani saamaton vätys.

Toisin sanoen, jos jokin asia on epämiellyttävä, alan siirtää sitä hamaan tulevaisuuteen siinä toivossa, että se jäisi hoitamatta. Niin kuin, luullakseni, tekevät kaikki muutkin. Silti olen onnistunut saamaan kaikenlaista metkaa aikaiseksi elämässäni. Syy on kuitenkin aivan muualla kuin tahdonvoimassa.

Omalla kohdallani tehokkuuteen on kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että turhaudun tavattoman helposti. Eli jos homma alkaa tökkiä tai tylsistyttää, alan nopeasti järjestää toimintaani uudelleen. Toinen syy on se, että olen pienestä pitäen oppinut ajattelemaan, että jos homma ei järjesty yhdellä tavalla, se järjestyy toisella tavalla. Tämä yhdistelmä toimii aika hyvin niin, että pystyn työskentelemään pääosan ajastani flow-kanavassa: tylsistyessäni alan heti etsimään haastetta, turhautuessani muutan suuntaa. Hampaan puremisella tai tahdonvoiman heristämisellä on asian kanssa aika vähän tekemistä.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että tahdonvoima on tavattoman rajallinen resurssi. Kuten Frank kertoi minulle taannoin, ihminen kohtaa päivän mittaan noin sata erilaista tahdonvoimaa koettelevaa haastetta suklaapatukasta Facebook-houkutuksiin. Näistä noin puolen kohdalla tahdonvoima antaa periksi. Tahdonvaraisesti hammasta purren emme saakaan juuri mitään aikaiseksi. Tuloksellisuus syntyy ennen kaikkea etsimällä fiksuja tapoja toimia.

Tahdonvoimatutkimuksen klassikkokokeessa lapsi laitetaan huoneeseen vaahtokarkin kanssa. Samalla hänelle kerrotaan, että jos hän odottaa, kunnes tutkija tulee huoneeseen takaisin, hän saa kaksi vaahtokarkkia. Mutta vain jos ensimmäinen on syömättä. Vaahtokarkin säästäneet lapset pärjäävät myöhemmin elämässään huomattavasti kärsimättömiä paremmin.

Vaahtokarkin säästäjien juju ei kuitenkaan ole tahdonvoimassa. Juuri ne lapset, jotka tuijottivat vaahtokarkkia tuimasti päätyivät syömään sen. Toisen vaahtokarkin tienanneet keksivät sen sijaan vaihtoehtoisia tapoja vastustaa kiusausta. He istuivat vaahtokarkin päällä. He menivät huoneen toiseen päätyyn leikkimään. Nokkelimmat heittivät sen kaksimetrisen kaapin päälle. Siinä on vaahtosammuttimen kokoisen koltiaisen helppo vastustaa kiusausta, kun namu sijaitsee Mount Everestin huipulla.

Tahdonvoima on tavattoman rajallinen resurssi, ja aikaan saamisen kannalta oikeastaan aika yhdentekevä. Jos haluat saada asioita aikaan, mieti ennemminkin, mitä sellaista voit tehdä, josta olet aivan riemuissasi aamusta iltaan. Jos homma alkaa tylsistyttää, etsi lisää haastetta. Ja jos taas turhaudut, lähde vaikka kävelylenkille tai keksi jotain muuta tekemistä. Pään seinään hakkaamisesta ei tule kuin pää kipeäksi.

PS. Tällä viikolla vietetään kansallista Ajattelun viikkoa. Osallistu huomenna Helsingin Tuomiokirkossa järjestettävään viikon huipentavaan Kaveria ei jätetä -tapahtumaan.

9 askelta merkitykselliseen ja tulokselliseen elämään

Kuten filosofikollegani Frank Martela linjaa, elämää voi tarkastella projektina tai sitä voi tarkastella tarinana. Tarinaelämä on kokemuksellista hetkessä elämistä. Sen sisältönä ovat pienet kauneuden hetket arjen ja juhlan keskellä.

Elämä projektina keikahtaa puolestaan helposti sokeaksi ylisuorittamiseksi. Tuloksellisuus ja aikaan saaminenkin ovat kuitenkin kivaa silloin kun ne ovat osa jotain upeaa tarinaa.

Nähdäkseni elämällä pitää siis olla tarina – mutta tarina voi olla myös uuden rakentamista tai kokemattomien korpimaiden pioneerina koluamista.

Tuloksellisuus ja aikaansaaminen eivät ole pohjimmiltaan rakettitiedettä. Tärkeintä on ensinnäkin, että teet sitä, mitä rakastat. Ja toisekseen, että teet asioita.

Tässä yhdenlainen kartta siitä, miten asioita saadaan aikaiseksi hauskasti ja tehokkaasti.

1. Tunnustele suuntaasi

Jos et tiedä, minne olet menossa, ei kannata painaa kaasua pohjaan. Kuka tietää, mistä Siperiasta löydät itsesi? Aluksi onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluat tehdä elämässäsi. Mitkä ovat luonteenvahvuuksiasi? Mitä arvostat kaikkein eniten?

Hyvä kysymys on: mistä haluat, että sinut muistetaan sitten kun on aika lähteä? Tämä on ihmiselämän vaikeimpia kysymyksiä, eikä siihen lopullista vastausta löydä koskaan. On kuitenkin selvästi parempia ja huonompia suuntia matkata. Tutkiskelemalla itseäsi ja maailmaasi löydät ennen pitkää juuri sinulle oikean suunnan.

2. Harhaile rauhassa

Ihmisen ei pitäisi tehdä mitään, mitä hän ei halua tehdä – paitsi jos hän ei halua vielä tehdä mitään, hänen pitäisi tehdä kaikkea. Jos suunta ei ota löytyäkseen vielä, älä masennu. Ala sen sijaan kokeilla rohkeasti kaikkea uutta.

Ajatuskapasiteettimme on sen verran rajallinen, että sen varassa on monesti vaikea löytää sormia napsauttamalla, mikä olisi kaikkein kiinnostavinta. Mutta kun alat rohkeasti kokeilla uutta, on vain ajan kysymys, kun törmäät siihen, mitä haluat tehdä.

Valitse vaikka joka kuukausi uusi harrastus tai sivuhomma ja tunnustele, miltä se tuntuu. Pidä kiinni niistä, jotka tuntuvat hyviltä. Anna tylsien touhujen olla.

3. Tutki

Kun alat hahmottaa, mitä haluat tehdä, haali käsiisi kaikki mahdollinen tieto siitä. Googlaa. Selaa Wikipedia-artikkeleita. Juttele kaverien kanssa. Kysy, tunteeko joku alasi gurun. Lue alan lehtiä. Mene kirjastoon ja pakkaa laukkusi täyteen aihetta käsitteleviä kirjoja.

Voin vakuuttaa, että vaikka lukisit normaalisti vain yhden kevyen kesäkirjan vuodessa, löydät itsestäsi salamanräpäyksessä kirjatoukan, kun alat tutustua johonkin sellaiseen aihepiiriin, josta olet oikeasti innoissasi.

4. Omistaudu sille, mikä on kivaa

Maailman menestyksekkäimpiin liikemiehiin kuuluva Richard Branson totesi, että hänelle tekemisen merkittävin kriteeri on se, että on kivaa – ei se, että tienaa paljon rahaa tai edes se, että yritykset menestyvät. Nämä ovat vain resurssi sille, että voi tehdä upeita asioita elämässä.

Niin kuin Steve Jobs sanoi Stanfordin puheessaan, jos huomaat monena aamuna peräkkäin ajattelevasi, ettet halua tehdä, mitä aiot tänään tehdä, muuta jotain. Älä muuta kaikkea kerralla, mutta muuta jotain, vaikka sitten jotain ihan pientä. Näin huolehdit, että pysyt liikkeessä, etkä jää paikoillesi polkemaan elämään, joka ei palkitse.

5. Aseta päämääriä

Kun olet löytänyt suuntasi ja tiedät, mikä on juuri sinusta kivaa, mieti, minkälaiset tavoitteet tukisivat unelmaelämääsi parhaiten. Missä haluaisit olla töissä? Minkälaisessa sosiaalisessa yhteisössä haluaisit elää? Millä paikkakunnalla? Gandhi sanoi: ”Ole se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” Minkälainen muutos juuri sinä olet?

Ja kyllä, rahallakin on väliä. Mutta taloudellisten tavoitteiden kanssa kannattaa olla siinä varovainen, että asetat ne siihen, mikä tukee unelmaelämääsi – etkä liian ylös. Muuten kaikki aikasi menee helposti rahakasan kasvattamiseen. Yksinäisenä Roope Ankkana elämä on kuitenkin harvoin kovin palkitsevaa.

6. Aseta etappeja

Mark Twain sanoi: ”Onnistumisen salaisuus on aloittamisessa. Aloittamisen salaisuus on siinä, että pilkot suuret tehtävät riittävän pieniin osiin.” Jos tehtävälistalla on vaikka asunnon osto tai työn haku, jää mammuttiprojekti helposti kaiken akuutimman jalkoihin. Niin kuin Facebookin tarkisteluun.

Jaa suurprojektit etappeihin. Missä haluat olla vuoden päästä projektissasi? Entäs kuukauden? Konkretisoi vielä lopuksi jokaiselle projektille yksi konkreettinen toimi, jolla lähdet liikkeelle. Näin pääset alkuun, oli tavoitteesi kuinka valtava tahansa. Maraton-treenikin alkaa ensimmmäisestä juoksuaskeleesta.

7. Seuraa kehitystäsi

Jos etappisi ovat mitattavissa, mittaa niitä. Jos eivät, kirjoita kerran viikossa ylös tuntemuksiasi ja seuraa sitä, miten projektisi etenevät ja etapit tulevat saavutettua.

Oman elämän seurantaan on olemassa valtavan paljon työkaluja. Kokeile päiväkirjan pitämistä. Tee listoja. Käytä jotain verkkopalvelua tai appista. Kokeile vaikkapa oman hyvinvoinnin seurantaan kehitettyä loistavaa Vojo-appia.

Kirjoita säännöllisesti ylös, mikä on mennyt hyvin – ja mitä teet seuraavaksi vielä paremmin. Jos et pääse etappiisi tai epäonnistut, pura ongelma käyttämällä vaikkapa erehdysten hallinta -työkalua. Ja kun onnistut, muista pysähtyä hetkeksi nauttimaan tähtihetkestäsi. Mutta vain hetkeksi. Niin kuin Laotse sanoi: ”Tee työsi, astu sivuun. Siinä on tiesi sisäiseen rauhaan.”

8. Ajattele

On hullua, että tämä listan tärkein kohta tulee vasta nyt. Mutta ajattelin, että siivoan ensin nuo konkreettisimmat apuneuvot pois alta.

Kuten Ralph Waldo Emerson sanoi, jokaisen teon esi-isä on ajatus. Ajattelu on kaiken toimintamme ja elämämme alku ja juuri. Olet sitä, mitä ajattelet.

Varaa siis aikaa päivittäin tai ainakin viikoittain sille, että ajattelet. Siis vain ajattelet – et räplää älykännykkää tai selaa päivän lehteä samalla. Annat siis ajatuksen juosta omaan tahtiin, tutustut omaan tiedostamattomaasi ja kirjoitat tarvittaessa uudet oivallukset ylös.

On käsittämätöntä, ettei ihmisillä ole nykyaikana aikaa ajatella. Varaa aluksi vaikka vain puoli tuntia viikossa pelkälle ajattelulle. Huomaat heti muutoksen hyvinvoinnissasi. Puolen vuoden päästä näet myös tuloksia.

9. Palaa säännöllisesti kohtaan yksi

Elämä ei ole projekti – elämä on tarina. Ja tarinoissa on käänteitä, taitekohtia ja uusia alkuja. Ihmisen elämä kulkee harvoin yksiä kiskoja pitkin kehdosta hautaan. Vuoden, enintään kahden välein onkin tästä syystä hyvä pysähtyä ottamaan uudestaan suuntaa ja miettimään, mitä oikeasti haluat.

Ennen kaikkea on tärkeää pohtia sitä, mikä tekee juuri sinun elämästäsi merkityksellisen. Miten voit elää elämääsi niin, että sinulla on pääasiassa todella hyvä olla – ja samalla palvelet toisia ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla tuottamalla heille iloa tai hyötyä?

Jokainen ihminen on arvokas ja jokainen elämä on tärkeä. Jokainen elämä on myös merkityksellinen. Ennen kaikkea, elämällä on merkitys, kun annat sille merkityksen.

PS. Tällä viikolla vietetään Ajattelun viikkoa. Tutustu viikon tapahtumiin täällä.