Menestys synnyttää kateutta – vai synnyttääkö?

Mennäviikolla kiinnitin huomiota lööppiin, jossa joku ajankohtaiskaunotar totesi, että kauneus synnyttää kateutta. Tämä sama argumentti nousee esiin milloin minkäkin supermenestyjän tapauksessa.

Tapasin joskus kymmenkunta vuotta sitten ohimennen jossain tapahtumassa silloisen missin Karita Tuomolan. Kiinnitin huomiota siihen, miten ystävällisesti ja nöyrästi kansansuosikki suhtautui kaikkiin ympärillä oleviin ihmisiin. Enpä ole kuullut Tuomolan avautuneen ihmisten kateudesta.

Sama koskee tusinoittain erilaisia supermenestyjiä. Richard Branson on huippumenestyjä käytännössä millä tahansa mittapuulla katsottuna. Siitä huolimatta syvällekin menevä googlailu tuottaa Bransonista lähes poikkeuksetta positiivisia ja ihailevia osumia. Hittikirjailija Peter Høeg tai U2-tuottaja Brian Eno ajelevat tietääkseni miljoonistaan huolimatta yhä fillarilla. Eivät herätä kateutta. Viimeisimpänä nyt sitten vielä vaikkapa tämä Supercellin Paananen-Kodisoja -parivaljakko.

Luulenpa, että kateudeksi tulkitun negatiivisen sosiaalisen reaktion juurena on jokin ihan muu. Ylimielisyys.

Menestyjän on helppo erehtyä ajattelemaan, että hänen onnistumisensa tekee hänestä jotenkin paremman kuin muut. Tosi asiassa menestyjän ihmisarvo on prikulleen sama kuin kadunojaan kaatuneen spurgunkin.

Moni kysyy: jaa miten niin? Kai nyt joku superosaaja on monin verroin arvokkaampi kuin yhteiskunnan varoja kuppaava vapaamatkustaja?

Joo, jollain pragmaattisella, sanotaanko vaikka käyttöarvolla, mitattuna asia on juuri näin. Mutta kun ihmisarvo pitää sisällään paljon enemmän kuin vain sen, mitä hyötyä ihmisestä on tällä hetkellä.

Ihmisarvo pitää sisällään sen, mitä ihminen on nyt, mitä hän on ollut ja mitä hän tulee olemaan. Tämän päivän monimiljonääri voi olla ensi vuonna kiven sisässä. Spurgu voi nousta katuojasta, käydä suihkussa ja pyöräyttää ensi kuussa käyntiin huikeaa vauhtia nousevan kasvuyrityksen. Tai lausua sunnuntaisin runoja kantakapakassa.

Oikeasti, emme me voi arvioida ihmisiä vain sen perusteella, mitä he ovat juuri nyt. Joka ikisessä ihmisessä on mahdollisuuksia vaikka mihin, jos me vain osaisimme auttaa toisiamme tunnistamaan ja ruokkimaan nupullaan olevaa osaamista.

Jokaisen ihmisen ihmisarvo on vakio. Luullakseni me vaistoamme tämän tosiseikan intuitiivisesti kaikki. Ja sen tähden menestyksen valossa patsastelua katsotaan karsaasti.

Nyt en siis tarkoita sitä, että kell’ onni on, se onnen kätkeköön. Päin vastoin, ilo ja onnellisuus synnyttävät lisää iloa ja onnellisuutta. Mutta jos joku oikeasti luulee, että miltsi tilillä tai naama lehden kannessa nostaa hänet jotenkin paremmaksi kuin muut, on kyseessä virhepäätelmä.

Homma auennee viimeistään siinä vaiheessa, kun katsotaan, minkä arvostelman kautta ihminen tuo onneaan nähtäväksi. Jos perustana ovat ulkoiset tekijät – raha, maine tai toisten ihailu – on asetelma ongelmallinen. Vertailutekijät kun ovat viime kädessä kilpailtuja resursseja, joilla rehentely synnyttää sosiaalisesti vinoutuneen asetelman.

Jos taas perustana ovat sisäiset tekijät – itsetuntemuksesta kumpuava rauha, innostus arjen tekemistä kohtaan tai autenttisuus ja toisten palveleminen – seuraa näiden esiin tuomisesta myös muille hyvää mieltä. Flow tarttuu.

Menestyjällä on viime kädessä tavattoman helppo työkalu katkoa kateudelta siivet: nöyryys. Osoittamalla jokaiselle ihmiselle tämän syntyjään ansaitsemaa kunnioitusta kunnioitetaan silloin myös takaisin. Sama se miltä pankkitili tai lärvi näyttää.

Raha ratkaisee

Esikoistyttöni luki pari päivää sitten Aku Ankan taskukirjaa nimeltä Raha ratkaisee. Sarjakuvaa hetken selailtuani mieleeni juolahti ajatus siitä, että yhteiskuntaamme on pesiytynyt jotenkin tavattoman epäterve tapa suhtautua rahaan.

Ensinnäkin, oli kuinka hippi tahansa, olisi tärkeää tiedostaa, että rahalla on aika tärkeä rooli länsimaisen markkinataloudessa elävän ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että rahattomuus aiheuttaa onnettomuutta ja huonovointisuutta. Eikä se ole mikään ihme: jos ei pysty maksamaan vuokraa tai ostamaan tarvitsemaansa, on selvää, että stressikierrokset nousevat.

Mutta minusta tuntuu, että yhteiskuntaamme on pesiytynyt koko joukko Aku Ankkoja ja Roope Ankkoja. Ja kumpaakin suhtautumistapaa rahaan ohjaa sama asia: pelko. Koska rahattomuus on niin pelottava asia, siihen pitää suhtautua asianmukaisella vakavuudella.

Aku Ankat polttavat kaiken rahan, joka käsiin päätyy, ja sitten päästään taas tuttuun ja turvalliseen ahdistumisen moodiin. Ei tästä taaskaan tule mitään, ja tottahan toki Hannu Hanhi pokkaa taas palkinnon, koska sillä käy aina niin hyvä tuuri.

Roope Ankat taas haalivat kaiken rahan, joka käsiin päätyy – ja säilövät sen rahasäiliöönsä. Sitten jännitetään, milloin Karhukopla tulee kylään, Milla Magia kärkkyy ensilanttia tai Kulta-Into Pii yrittää viimeisintä yritysvaltaustaan.

Pelko ohjaa siis joko käyttämään resurssin tai haalimaan sitä sairaalloisesti. Pelko on kuitenkin aika hankala aisapari rahalle.

Okei. Rahattomuus tekee onnettomaksi. Mutta tekeekö raha sitten onnelliseksi? Ilmeisesti ei. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät raharikkaat ole juuri sen onnellisempia kuin kohtuullisesti toimeen tulevat. Itse asiassa, rahan tienaaminen tekee elämän pienistä onnen hetkistä vähemän merkityksellistä. Ja rahan tavoittelu se vasta hankala juttu onkin: se ei lisää onnellisuutta millään tavalla, ja vieläpä lisää huonovointisuutta. Onnellisuuden ratkaiseviin tekijöihin ei siis kuulu tilipussin saldo.

Kenties tarvitsisimmekin Akujen ja Roopejen sijaan enemmän Richard Bransoneita. Ja en nyt tarkoita sitä, että meillä kaikilla pitäisi olla 4.6 miljardin taalan nettovarallisuus.

Loistokirjassaan Screw It Let’s Do It Branson, Britannian rikkaimpiin kuuluva yrittäjä, linjaa suhdettaan rahaan. Hän toteaa, ettei ole koskaan ylenkatsonut rahaa. Mutta hän ei ole myöskään koskaan pitänyt sitä pääasiana. Sen sijaan Branson on aina pyrkinyt miettimään, mitä haluaa tehdä, ja miten sillä voi tehdä muille hyvää. Koko Bransonin Virgin-imperiumin motto onkin: ”Have fun, do good – and the money will follow.”

Bransonille raha on resurssi – jotain, mitä tarvitaan jotta voi tehdä hienoja juttuja. Niin kuin julkaista Mike Oldfieldin ja Sex Pistolsin levyjä, perustaa asiakasystävällisen lentoyhtiön – tai nyt, viimeisimpänä, lennättää ihmisiä Maapallon kiertoradalle. Kaikki tämä olisi markkinataloudessa koko lailla konstikasta, jos rahaa ei olisi riittävästi.

Ja tässä onkin avainsana: riittävyys. Raha on resurssi, jonka hyvinvoinnin kannalta keskeisin kriteeri on se, että sitä on tarpeeksi. Ja kuinka paljon on tarpeeksi riippuu siitä, mitä oikeasti haluat kaikkein eniten tehdä.

Frederick Herzberg vertaa rahaa hygieniaan. Jos on yön painajaisten jäljiltä hiestä märkä, on ihanaa käydä aamulla suihkussa. Ja olisi kurjaa joutua lähtemään töihin hiestä nahkeana. Mutta kuka hullu käy aamusuihkussa kahdesti tai kolmesti – ihan vain varmuuden vuoksi?

Raha ei siis ole pääasia – mutta se on silti tärkeä juttu. Se on se polttovoima, jolla saadaan asioita aikaiseksi. Mutta rahalla on todellista painoarvoa hyvinvoinnin kannalta vasta siinä vaiheessa, kun tiedät, minkälaisia asioita oikeasti haluat tehdä. Vasta silloin tiedät, missä oma herzbergiläinen hygieniapisteesi on. Siis kuinka paljon rahaa oikeasti tarvitset.

Aku ja Roope ovatkin pohjimmiltaan yhtä onnettomia, vaikka toisella ei ole mitään ja toinen on maailman rikkain ankka. Kumpikaan ei ole pysähtynyt kysymään, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä. Ja sen tähden kummallakin on akuutti rahaongelma.

Kyllä: raha ratkaisee. Se ratkaisee sen, saadaanko tuloksia aikaan markkinatalouden ajamassa yhteiskunnassa. Raha on kuitenkin tärkeä vain välineenä. Ja jokaisen välineen lopullisen arvon määrää se, mihin sitä käytetään. Onnellisuuden kannalta ratkaisevaa ei siis ole ensi sijassa raha, vaan se, mitä jokainen meistä haluaa kaikkein eniten tehdä.

Ja sen selvittäminen ei muuten maksa yhtikäs mitään.

9 askelta merkitykselliseen ja tulokselliseen elämään

Kuten filosofikollegani Frank Martela linjaa, elämää voi tarkastella projektina tai sitä voi tarkastella tarinana. Tarinaelämä on kokemuksellista hetkessä elämistä. Sen sisältönä ovat pienet kauneuden hetket arjen ja juhlan keskellä.

Elämä projektina keikahtaa puolestaan helposti sokeaksi ylisuorittamiseksi. Tuloksellisuus ja aikaan saaminenkin ovat kuitenkin kivaa silloin kun ne ovat osa jotain upeaa tarinaa.

Nähdäkseni elämällä pitää siis olla tarina – mutta tarina voi olla myös uuden rakentamista tai kokemattomien korpimaiden pioneerina koluamista.

Tuloksellisuus ja aikaansaaminen eivät ole pohjimmiltaan rakettitiedettä. Tärkeintä on ensinnäkin, että teet sitä, mitä rakastat. Ja toisekseen, että teet asioita.

Tässä yhdenlainen kartta siitä, miten asioita saadaan aikaiseksi hauskasti ja tehokkaasti.

1. Tunnustele suuntaasi

Jos et tiedä, minne olet menossa, ei kannata painaa kaasua pohjaan. Kuka tietää, mistä Siperiasta löydät itsesi? Aluksi onkin hyvä pysähtyä miettimään, mitä oikeasti haluat tehdä elämässäsi. Mitkä ovat luonteenvahvuuksiasi? Mitä arvostat kaikkein eniten?

Hyvä kysymys on: mistä haluat, että sinut muistetaan sitten kun on aika lähteä? Tämä on ihmiselämän vaikeimpia kysymyksiä, eikä siihen lopullista vastausta löydä koskaan. On kuitenkin selvästi parempia ja huonompia suuntia matkata. Tutkiskelemalla itseäsi ja maailmaasi löydät ennen pitkää juuri sinulle oikean suunnan.

2. Harhaile rauhassa

Ihmisen ei pitäisi tehdä mitään, mitä hän ei halua tehdä – paitsi jos hän ei halua vielä tehdä mitään, hänen pitäisi tehdä kaikkea. Jos suunta ei ota löytyäkseen vielä, älä masennu. Ala sen sijaan kokeilla rohkeasti kaikkea uutta.

Ajatuskapasiteettimme on sen verran rajallinen, että sen varassa on monesti vaikea löytää sormia napsauttamalla, mikä olisi kaikkein kiinnostavinta. Mutta kun alat rohkeasti kokeilla uutta, on vain ajan kysymys, kun törmäät siihen, mitä haluat tehdä.

Valitse vaikka joka kuukausi uusi harrastus tai sivuhomma ja tunnustele, miltä se tuntuu. Pidä kiinni niistä, jotka tuntuvat hyviltä. Anna tylsien touhujen olla.

3. Tutki

Kun alat hahmottaa, mitä haluat tehdä, haali käsiisi kaikki mahdollinen tieto siitä. Googlaa. Selaa Wikipedia-artikkeleita. Juttele kaverien kanssa. Kysy, tunteeko joku alasi gurun. Lue alan lehtiä. Mene kirjastoon ja pakkaa laukkusi täyteen aihetta käsitteleviä kirjoja.

Voin vakuuttaa, että vaikka lukisit normaalisti vain yhden kevyen kesäkirjan vuodessa, löydät itsestäsi salamanräpäyksessä kirjatoukan, kun alat tutustua johonkin sellaiseen aihepiiriin, josta olet oikeasti innoissasi.

4. Omistaudu sille, mikä on kivaa

Maailman menestyksekkäimpiin liikemiehiin kuuluva Richard Branson totesi, että hänelle tekemisen merkittävin kriteeri on se, että on kivaa – ei se, että tienaa paljon rahaa tai edes se, että yritykset menestyvät. Nämä ovat vain resurssi sille, että voi tehdä upeita asioita elämässä.

Niin kuin Steve Jobs sanoi Stanfordin puheessaan, jos huomaat monena aamuna peräkkäin ajattelevasi, ettet halua tehdä, mitä aiot tänään tehdä, muuta jotain. Älä muuta kaikkea kerralla, mutta muuta jotain, vaikka sitten jotain ihan pientä. Näin huolehdit, että pysyt liikkeessä, etkä jää paikoillesi polkemaan elämään, joka ei palkitse.

5. Aseta päämääriä

Kun olet löytänyt suuntasi ja tiedät, mikä on juuri sinusta kivaa, mieti, minkälaiset tavoitteet tukisivat unelmaelämääsi parhaiten. Missä haluaisit olla töissä? Minkälaisessa sosiaalisessa yhteisössä haluaisit elää? Millä paikkakunnalla? Gandhi sanoi: ”Ole se muutos, jonka haluat nähdä maailmassa.” Minkälainen muutos juuri sinä olet?

Ja kyllä, rahallakin on väliä. Mutta taloudellisten tavoitteiden kanssa kannattaa olla siinä varovainen, että asetat ne siihen, mikä tukee unelmaelämääsi – etkä liian ylös. Muuten kaikki aikasi menee helposti rahakasan kasvattamiseen. Yksinäisenä Roope Ankkana elämä on kuitenkin harvoin kovin palkitsevaa.

6. Aseta etappeja

Mark Twain sanoi: ”Onnistumisen salaisuus on aloittamisessa. Aloittamisen salaisuus on siinä, että pilkot suuret tehtävät riittävän pieniin osiin.” Jos tehtävälistalla on vaikka asunnon osto tai työn haku, jää mammuttiprojekti helposti kaiken akuutimman jalkoihin. Niin kuin Facebookin tarkisteluun.

Jaa suurprojektit etappeihin. Missä haluat olla vuoden päästä projektissasi? Entäs kuukauden? Konkretisoi vielä lopuksi jokaiselle projektille yksi konkreettinen toimi, jolla lähdet liikkeelle. Näin pääset alkuun, oli tavoitteesi kuinka valtava tahansa. Maraton-treenikin alkaa ensimmmäisestä juoksuaskeleesta.

7. Seuraa kehitystäsi

Jos etappisi ovat mitattavissa, mittaa niitä. Jos eivät, kirjoita kerran viikossa ylös tuntemuksiasi ja seuraa sitä, miten projektisi etenevät ja etapit tulevat saavutettua.

Oman elämän seurantaan on olemassa valtavan paljon työkaluja. Kokeile päiväkirjan pitämistä. Tee listoja. Käytä jotain verkkopalvelua tai appista. Kokeile vaikkapa oman hyvinvoinnin seurantaan kehitettyä loistavaa Vojo-appia.

Kirjoita säännöllisesti ylös, mikä on mennyt hyvin – ja mitä teet seuraavaksi vielä paremmin. Jos et pääse etappiisi tai epäonnistut, pura ongelma käyttämällä vaikkapa erehdysten hallinta -työkalua. Ja kun onnistut, muista pysähtyä hetkeksi nauttimaan tähtihetkestäsi. Mutta vain hetkeksi. Niin kuin Laotse sanoi: ”Tee työsi, astu sivuun. Siinä on tiesi sisäiseen rauhaan.”

8. Ajattele

On hullua, että tämä listan tärkein kohta tulee vasta nyt. Mutta ajattelin, että siivoan ensin nuo konkreettisimmat apuneuvot pois alta.

Kuten Ralph Waldo Emerson sanoi, jokaisen teon esi-isä on ajatus. Ajattelu on kaiken toimintamme ja elämämme alku ja juuri. Olet sitä, mitä ajattelet.

Varaa siis aikaa päivittäin tai ainakin viikoittain sille, että ajattelet. Siis vain ajattelet – et räplää älykännykkää tai selaa päivän lehteä samalla. Annat siis ajatuksen juosta omaan tahtiin, tutustut omaan tiedostamattomaasi ja kirjoitat tarvittaessa uudet oivallukset ylös.

On käsittämätöntä, ettei ihmisillä ole nykyaikana aikaa ajatella. Varaa aluksi vaikka vain puoli tuntia viikossa pelkälle ajattelulle. Huomaat heti muutoksen hyvinvoinnissasi. Puolen vuoden päästä näet myös tuloksia.

9. Palaa säännöllisesti kohtaan yksi

Elämä ei ole projekti – elämä on tarina. Ja tarinoissa on käänteitä, taitekohtia ja uusia alkuja. Ihmisen elämä kulkee harvoin yksiä kiskoja pitkin kehdosta hautaan. Vuoden, enintään kahden välein onkin tästä syystä hyvä pysähtyä ottamaan uudestaan suuntaa ja miettimään, mitä oikeasti haluat.

Ennen kaikkea on tärkeää pohtia sitä, mikä tekee juuri sinun elämästäsi merkityksellisen. Miten voit elää elämääsi niin, että sinulla on pääasiassa todella hyvä olla – ja samalla palvelet toisia ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla tuottamalla heille iloa tai hyötyä?

Jokainen ihminen on arvokas ja jokainen elämä on tärkeä. Jokainen elämä on myös merkityksellinen. Ennen kaikkea, elämällä on merkitys, kun annat sille merkityksen.

PS. Tällä viikolla vietetään Ajattelun viikkoa. Tutustu viikon tapahtumiin täällä.

Menetetty miljardi

Finanssikriisissä monelle miljonäärille kävi köpelösti. Miljoonia pörssiromahduksessa menettäneet pankkiirit valittivat kilpaa kovaa kohtaloaan äänekkäästi. Saksan rikkaimpiin kuulunut miljardööri Adolf Merckle heittäytyi jopa junan alle, kun ei kyennyt kestämään menetystään – vaikka tilillä oli vielä miljardi poikineen.

Myös Richard Bransonille kävi finanssikriisissä hullusti. Hänen miljardiomaisuutensa puolittui osakekurssien romahdettua. Eräässä haastattelussa Bransonilta kysyttiin, miltä tuntui menettä miljardeja. ”Eipä tuo haittaa”, brittieksentrikko vastasi kepeästi. ”Eiköhän minulla ole ihan riittävästi.”

Jos raha on pääasia, on jokainen menetetty euro katastrofi. Jos raha on vain väline, ei rahakasan koolla ole väliä, kunhan se riittää.

9 vinkkiä Richard Bransonilta, osa 2/2

Richard Branson esittelee kirjassaan Screw It, Let’s Do It yhdeksän periaatetta, joiden avulla hän on pärjännyt elämässään. Esittelin näistä viisi ensimmäistä maanantain blogipostauksessa. On keskeistä huomata, että vaikka monet periaatteista liittyvät itsevarmuuteen ja kutsumuksellisuuteen, on Bransonin elämässä korostunut alusta asti myös toisten ihmisten hyvinvointi. Oma hyvinvointikaan kun ei ole yksityisasia – vaan siihen liittyy aina myös vastuu toisista ihmisistä. Ja tämä vastuu vain korostuu menestyksen karttuessa. Tässä loput Bransonin yhdeksästä periaatteesta.

6. Elä hetkessä

Liian monet elävät alati joko menneitä voittoja muistellen tai huomista odotellen. Sen sijaan pitäisi pyrkiä löytämään elämälle merkitys tässä ja nyt. Tärkeää on siis keksiä, miten voit elää juuri nyt täyttä elämää. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että toimit joka hetki sen mukaan, mitä päähän pälkähtää. Sen sijaan keskeistä on tutkia omaa elämääsi ja miettiä mitä haluat siltä. Tärkeää on myös pitää huoli siitä, että jokaisella hetkellä on jokin arvo, oli sitten kyse työstä tai hauskanpidosta.

On myös syytä huomata, että Bransonille rahalla on mielenkiintoinen rooli. Vaikka hän on liiketoimiensa ansiosta tullut Britannian neljänneksi rikkaimmaksi mieheksi, ei rahalla ole Bransonille itseisarvoa. Raha on vain väline, jonka avulla voidaan tehdä merkityksellisiä asioita. Tärkeintä on siis tietää, mitä haluat oikeasti tehdä – ja järjestää sitten sitä varten riittävästi rahaa.

7. Arvosta perhettäsi ja ystäviäsi

Perhe tulee laittaa kaikessa etusijalle. Tämä sääntö unohtuu monilta, ja vielä enemmän menestyjien tapauksessa. Perhe ja ystävät ovat kuitenkin koko olemassaolomme ydin, ja jos niistä ei pidä huolta, on vaikeaa voida itsekään hyvin, vaikka pärjäisi muuten kuinka hienosti tahansa. On tärkeää olla uskollinen läheisille ihmisille ja pitää kiinni tehdyistä lupauksista. Ongelmia ei kannata kierrellä, vaan kissa kannattaa nostaa heti pöydälle jotta se ei kasva hirviöksi. Ja tärkeää on löytää töissä ja vapaa-ajalla ympärille sellaisia ihmisiä, joiden kanssa on aidosti hyvä olla.

8. Toimi kunnioittavasti

On tärkeää olla kohtelias ja toimia kunnioittavasti toisia kohtaan. Tämä tarkoittaa ihan kaikkia: aidosti kunnioittava ihminen ei toimi kohteliaasti lounastapaamisella asiakastaan kohtaan ja äyski sitten tarjoilijattarelle. Tärkeää on myös pyrkiä toimimaan oikein: seuraamaan omaa moraalista kompassia, vaikka edessä häämöttäisikin helppo voitto hieman sääntöjä venyttäen. Ja viime kädessä on tärkeää olla reilu, vaikka pyrkisitkin menestymään. Kuten Branson linjaa: ”Älä koskaan tee mitään sellaista, minkä takia menettäisit yöunesi.”

9. Tee hyvää

Merkityksellisyys nousee siitä, että saat aikaiseksi asioita, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi. Pyri siis jättämään jälkesi maailmaan muuttamalla sitä paremmaksi vaikka ihan pienissä asioissa. Branson on alusta asti lähtenyt siitä, että me pystymme kaikki muuttamaan maailmaa. Tehtävämme on tehdä hyvää ja auttaa toisia aina kun se on mahdollista. Tärkeää on myös pyrkiä välttämään haitallisia tekoja. Jos tiedät, että jostakin valinnasta seuraa jollekulle enemmän harmia kuin hyötyä, toimi toisin. Ja lopuksi: mieti aina toimiessasi, mitä voit tehdä auttaaksesi toisia. Merkityksellinen elämä nousee viime kädessä siitä, miten me voimme parhaalla mahdollisella tavalla palvella yhteistä hyvää.

9 vinkkiä Richard Bransonilta, osa 1/2

Miljardööri ja filantrooppi Richard Branson julkaisi muutama vuosi sitten loistoteoksen Screw It, Let’s Do It. Siinä Branson linjaa näkemyksensä niistä keskeisistä tekijöistä, jotka johtivat hänen menestykseensä. Kirja on noin sata sivua pitkä, ja sen lukaisee parissa illassa. Suosittelen lämpimästi. Tämän viikon blogipostauksissa esittelen kirjan yhdeksän periaatetta.

1. Toimi

Aivan liian usein jäämme märehtimään ja pohtimaan vaihtoehtoja erehdyksen pelossa. Jos kukaan ei toimi, ei mitään tapahdukaan. Keskeistä on asettaa itselleen tavoitteita ja elää täysillä. Ja kun ryhdyt toimeen, kannattaa viedä hankkeet loppuun asti. Jos menee mönkään, voi sitten katsoa, mitä ensi kerralla kannattaa tehdä paremmin. Bransonin motto onkin todella ”screw it, let’s do it”.

2. Pidä hauskaa

Branson kysyy usein itseltään, tekeekö hänen työnsä hänet oikeasti onnelliseksi. Jos jokin mättää, hän miettii, mitä asialle voi tehdä. Tilaisuuden tullen siihen kannattaa myös tarttua, eikä jäädä miettimään vaihtoehtoja. Elämää kannattaa tarkastella positiivisesti: aina on uusia mahdollisuuksia, kun asioita tarkastelee riittävän laaja-alaisesti. Ja jos työ lakkaa olemasta kivaa, on aika siirtyä eteenpäin.

3. Ole rohkea

Rohkeus ei tarkoita tyhmänrohkeutta. Branson teroittaa, että on tärkeää hahmottaa riskit – ja sitten ottaa niitä. Tässä tärkeää on myös uskoa itseensä. Ei kannata alkaa epäröimään siinä vaiheessa, kun olet juuri ponnistamassa rotkon yli. Tärkeää on myös se, ettet jää murehtimaan menneitä: virheistä kannattaa oppia, mutta niillä ei kannata rankaista itseään loputtomasti.

4. Haasta itsesi

Tähtää aina korkealle. Jokainen tarvitsee elämäänsä haasteita – tämä tekee meistä inhimillisiä. Branson hakee haasteita kahdella tavalla: ensinnäkin, hän pyrkii tekemään työnsä parhaalla mahdollisella tavalla; ja toiseksi, hän etsii aina uusia seikkailuja. Kannattaa siis yhtäältä kokeilla aina uusia juttuja, etsiä uusia harrastuksia ja tutustua uusiin ihmisiin. Toisaalta kannattaa myös hioa tärkeimpiä taitoja ja pitää hyvää huolta läheisimmistä ihimsistä. Ja kun tilaisuus tarjoutuu, pyri ylittämään itsesi.

5. Seiso omilla jaloillasi

”Jos haluat maitoa, ei kannata istua pallilla keskellä peltoa ja odottaa, että lehmä törmää sinuun”, sanoo Branson. Luota siihen, että sinä itse pystyt vaikuttamaan omaan elämääsi. Seuraa unelmiasi, mutta älä elä niissä: pidä silti jalat tiukasti maan pinnalla. Ja tee töitä toisten ihmisten kanssa – kukaan meistä ei ole elämäänsä rakentanut yksin. Me seisomme kaikki jättiläisten hartioilla. Usko itseesi; käsiin, joilla teet työtä; aivoihin, joilla ajattelet; sydämeen, jolla rakastat.

Tyhmyys on suhteellista

Richard Branson kärsi nuorena pahasta lukihäiriöstä. Teini-ikäiselle Bransonille kotiläksyt olivat ylitsepääsemättömän vaikeita, ja mielenkiinto kohdistuikin lähinnä urheiluharrastuksiin. Ihmisten kanssa Branson tuli kyllä loistavasti juttuun. Harmi vaan, ettei siitä saanut numeroita. Opettajien mielestä Branson oli tyhmä kuin saapas.

Lopulta ongelmat kärjistyivät niin, että nuori Branson joutui keskeyttämään koulunkäynnin.  17-vuotiaana hän perusti ystävänsä Jonny Gemsin kanssa ensimmäisen liikeyrityksensä, Student-lehden. Alkupääomaa oli äidiltä saadut neljä puntaa postimerkkeihin ja kirjekuoriin. Lehti menestyi, ja sen seurauksena yritteliäs Branson siirtyi seuraavaksi levyjen myyntiin. Musiikkibisnes veti syvemmälle, ja syntyi levy-yhtiö Virgin Records.

Virginin ensimmäinen kiinnitys oli tuntematon parikymppinen Mike Oldfield. Hänen debyyttilevynsä, kahdesta puolen tunnin pituisesta kappaleesta koostunut äkkiväärä Tubular Bells myi miljoonia. Loppu on historiaa.

Sir Richard Branson on yksi Britannian kaikkien aikojen menestyneimmistä liikemiehistä ja filantroopeista. Tyhmyys on suhteellista.

Musiikkivideoita kaukaisille planeetoille

Keskiviikkona julkaistun Launchland-levyn yhteyteen on tehty myös muutama hauska musiikkivideo. Näistä mielestäni onnistunein on Youtube-klipeistä tehty inspiraatiovideo The Wild, jossa kerrotaan tarinoita siitä, miten esimerkiksi Albert Einstein, Steve Jobs, Leonardo da Vinci ja Richard Branson ovat ponnistaneet vaatimattomista olosuhteista uskomattomiin lopputuloksiin.

Campion’s Flower ja Silent Planet ovat puolestaan stop motion -animaatiotekniikalla toteutettuja filmejä. Ensimmäisessä pääroolissa ovat avaruuslegot, ja tarina perustuu löyhästi Alastair Reynoldsin loistoromaaniin House of Suns. Jälkimmäinen tarina taas lienee kaikille tuttu, ja sankareina ovat origami-linnut.