Lisää virtaa arkeen Markuksen nerokkaalla 5L-kaavalla

Tutkijakollegani Markus Neuvonen kehitti taannoin loistavan muistisäännön akkujen lataamiseen. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että työpäivän katkaiseminen puolilta päivin nostaa työtehot pilviin. Keskelle työpäivää pyhitetty lepohetki nostaa tuottavuuskäyrät ihan uusiin ulottuvuuksiin verrattuna hampaat irvessä pitkin päivää puurtamiseen.

Markuksen kaavaan kuuluu viisi L-alkuista asiaa. Tee jokin seuraavista aina puolen päivän aikaan, ja viretilasi nousee ennennäkemättömään iskuun.

Luonto

Luonnossa liikkuminen tasaa aivotoimintaa ja vakuuttaa aivojemme primitiiviset alueet siitä, että olemme turvassa. Lintujen laulu tai aava meri kun toimivat signaalina siitä, ettei petoja ole näköpiirissä. Tutkimuksissa on selvinnyt, että ADHD-lapset, jotka viettivät aikaa puistossa tai metsässä kävellen saavat luonnossa oleilusta yhtä paljon apua kuin ADHD-lääkityksestä.

Lepo

Amerikkalainen bisnesguru Tony Schwartz neuvoo huippujohtajia ottamaan keskellä päivää puolen tunnin nokkaunet. Puolen päivän tienoille osuu väsähdyspiikki, ja jos siinä kohtaa jatkamme puurtamista, jää jaksaminen loppupäiväksi pohjalukemiin. Nokkaunet ponkauttavat viretilan takaisin huipulle. Muista kuitenkin, ettei paljoa puolta tuntia pidempään kannata torkkua, koska silloin uni vie mukanaan.

Liikunta

Terve mieli elää terveessä ruumiissa. Liikunta ei pelkästään lataa akkuja vaan pitää myös kropan paremmassa iskussa. Näin jaksat pidempään sekä iltapäivällä että vuosirenkaiden karttuessa.

Leikki

Amerikkalainen leikkitutkija Stuart Brown on osoittanut, että leikki on keskeinen osa kaikkien eläinlajien toimintaa. Leikki lataa akkuja ja kehittää uutta osaamista. Leikki ei ole vain lasten työtä – vaan leikkisyys kuuluu myös terveen aikuisen elämään.

Läsnäolomietiskely

fMRI-tutkimuksissa on selvinnyt, että mietiskely vaikuttaa välittömästä aivotoimintaa rauhoittavasti. Mietiskelemällä vaikka viisikin minuuttia saat palautettua rauhallisen olotilan ja nostettua viretilaa. Koeta vielä vaikkapa metta bhavana -mietiskelyä, jossa toivot hyvää niin lähimmillesi kuin vihamiehillesikin.

Ajattelulla vauhtia uuteen vuoteen

Käännä elämästäsi esiin kaunis puoli: tähyä siihen, mikä on elämässäsi kaunista ja missä loistat kirkkaimmillasi. Vetovoima ei riipu pärstäkertoimesta. Muista, että stressi on mielikuvituksen tuotetta. Harva muu otus kuin ihminen keksii odottaa niska jäykkänä katon romahtamista, vaikkei nokan edessä tönötä ainuttakaan uhkaa.

Palkintojen tavoittelusta tulee vain paha mieli. Taantumalle näytetäänkin taivaan merkit satsaamalla siihen, mistä me olemme kaikkein eniten innoissamme. Pudotetaan työaikaa ja lisätään sisäisen motivaation määrää.

Leikki on lapsen työtä – mutta niin se on aikuisenkin. Ilman leikkiä elämä muuttuu nopeasti harmaaksi ahertamiseksi. Leikkivä ihminen puolestaan kukoistaa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät muutokset tapahdu hetkessä. Luovaan ajatteluun ja mestarilliseen päätöksentekoon paras lääke onkin aika.

Ollaan vielä kiitollisia myös niistä pienistä hetkistä, jotka eteemme sattuvat. Kiitos lämmittää niin kiittäjää kuin kiitettävääkin.

Lämmintä joulua ja valoisaa ja antoisaa uutta vuotta kaikille!

PS. Ajattelun ammattilainen joululomailee. Seuraava kirjoitus ilmestyy maanantaina 7.1.

Hudsonin leikki

Pohjois-Kanadan jääkarhut olivat nälkäisiä.* Meri ei ollut vielä jäätynyt, ja niinpä karhut eivät voineet metsästää luonnollista ravintoaan, hylkeitä. Kun Brian La Doonen koira Hudson oli ulkona telmimässä paikalle sattui nälkäinen jääkarhu. La Doone oli varma, että Hudson oli mennyttä kalua. Mitä ihmettä rekikoira mahtaisi kuusisataakiloiselle karhun järkäleelle? Hudson rohkeni kuitenkin olla eri mieltä.

Kun jääkarhu lähestyi, Hudson alkoi heiluttaa häntäänsä ja kumartui alas. Karhu vastasi koiran leikkiinkutsuun ja kaksikko alkoi telmiä lumessa. Kumpikaan ei osoittanut mitään aggression merkkejä, vaan ennemminkin eläinkunnan tyypillisiä leikin signaaleja: avoimet suut ilman näkyviä hampaita, kevyt katsekontakti, litistynyt turkki.

Karhu palasi viikon ajan joka päivä leikkimään Hudsonin kanssa. Sitten meri oli jäätynyt tarpeeksi niin, että se pystyi palaamaan takaisin metsästämään ruokaa.

* Tarina on peräisin Stuart Brownin teoksesta Play.

Oppiminen on leikin asia

Leikkiminen ei ole pelkästään hyväksi ihmiselle. Leikkiminen on myös kaikkein tehokkaimpia tapoja oppia. Tästä syystä onkin ihan älytöntä, että oppimiseen suhtaudutaan yleensä niin vakavasti.

Oppiminen on kahden asian funktio: altistuksen ja kiinnostuksen.

On aika hankalaa oppia, jos ei ole mitään opittavaa. Mutta jos kiinnostusta ei ole, ei oppi mene päähän vaikka nenällään seisoisi.

Leikkiminen on yksi parhaimpia tapoja suunnata huomio sinne, missä kiinnostus on suurimmillaan. Kuten Stuart Brown kirjoittaa, kaikkein tehokkaimpia tapoja ottaa hankala aihe haltuun on leikitellä sen kanssa. Tästä syystä esimerkiksi lapset oppivat käyttämään tietokoneita niin nopeasti aikuisiin verrattuna: he alkavat heti leikkiä värkillä, pelkäämättä että tekisivät jotain väärin.

Tutkimus kertoo, että leikkivät eläimet oppivat nopeammin toimimaan ympäristössään. Leikki myös lisää uusien hermosolujen kytkentöjen, synapsien, syntyä tunnesäätely- ja toiminnanohjausjärjestelmissä, jotka ovat keskeisiä oppimisen kannalta.

Leikkiessämme olemme yleensä uppoutuneet täysin tekemäämme asiaan ja näin huomio pysyy tehokkaasti yllä. Tämän seurauksena muistamme asioita paremmin. Samaten opittavat asiat kytkeytyvät leikin kautta rikkaampiin asiayhteyksiin kuin sanalistoja pänttäämällä.

Leikki myös mahdollistaa monenlaisten uusien asioiden kokeilemisen. Tätä kautta saamme koko ajan paremmin selville, missä oma sydän sykkii vapaimpana – siis missä koemme suurimpia flow-kokemuksia. Leikkiessämme voimme hölmöillä vapaasti ja kokeilla erilaisia uusia vaihtoehtoja, ja näin oppia tehokkaasti uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.

Taitava oppiminen ei onnistu otsa kurtussa. Oppiminen on leikin asia.

Leikki on lapsen työtä – mutta niin se on aikuisenkin

Me elämme ihmeellisessä yhteiskunnassa, jossa leikkimistä pidetään lasten hommana, ja meidän aikuisten tulisi keskittyä vakavampiin juttuihin. Tosi asiassa, niin kuin Mark Twain on kerran todennut, leikki ja työ kuvaavat samaa asiaa eri näkökulmista.

Leikkiminen on jokaiselle eliölajille elintärkeää.

Mihaly Csikszentmihalyin tutkimuksessa testattiin, miten ihmiset pärjäsivät ilman leikkiä. Koehenkilöitä kiellettiin tekemästä mitään, mikä on itsessään kivaa. Asiat hommat hoidettiin – siinä kaikki. Kokeen ensimmäisenä iltana osalla koehenkilöistä todettiin jo vakavaan masennukseen liittyviä oireita: päänsärkyä, väsymystä ja ahdistusta. Parin päivän kuluttua koe oli pakko keskeyttää, koska koehenkilöt voivat niin huonosti.

Leikkimistä tutkinut Stuart Brown esittää loistokirjassaan Play, että leikkiminen on joka ikiselle eläinlajille elintärkeää. Brownin mukaan kaikki eläimet leikkivät: korpit laskevat selällään lumista mäenrinnettä, biisonit luistelevat järven jäällä ja virtahevot tekevät voltteja veden alla.

Ihmiset, jotka säilyttävät leikkimielisyytensä pysyvät myös skarppeina. Leikkisät vanhukset kärsivät merkittävästi vakavia ikätovereitaan vähemmän mielen toimintahäiriöistä. Alzheimeria leikkisillä ikäihmisillä on hurjat 63 prosenttia vähemmän kuin väestöllä yleensä!

Leikkisyys lisää myös kyvykkyyttä luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Itse asiassa luova ajattelu ei ole ilman leikkisää asennetta edes mahdollista. Kuten Barbara Fredrickson on osoittanut, kriittinen asenne supistaa ajattelukapasiteettia ja tyrmää uudenlaisen ajattelun heti alkuunsa.

Mihaly Csikszentmihalyi totesi näin: ”Heti kun tajuamme, että työn ja leikin rajat ovat täysin keinotekoiset, voimme ottaa asiat omiin käsiimme ja alkaa tehdä elämästämme elämisen arvoista.”

Leikki ei ole vain lapsen työtä – se on myös aikuisen työtä. Leikkimielisyys ja leikkisyys kun vie nopeasti flow-tilaan, joka on puolestaan ihmisenä olemisen optimitila.