Filosofit ovat keksineet kautta aikain toinen toistaan lennokkaampia tulokulmia kysymykseen: ”Mitä on onnellisuus?” Nähdäkseni tämä onkin yksi filosofian ydinkysymyksistä. Aristoteleen mukaan ”onnellisuus on elämän merkitys ja päämäärä, koko inhimillisen olemassaolon tarkoitus.” Yhteisen toimintamme tulisikin viime kädessä palvella tätä tarkoitusta.

Tässä esittelen neljä tukipilaria, joihin panostamalla voit edesauttaa onnellisuuttasi.

1. Ihmissuhteet

Toimivat ihmissuhteet ovat inhimillisen toiminnan ydin. Kukapa tulisi toimeen aivan yksin? Tarvitsemme ja kaipaamme kaltaistemme seuraa. Keskeistä onnellisuuden kannalta onkin löytää toimivia ihmissuhteita, joissa tuemme oikealla tavalla toisiamme. Ihmissuhteissa kannattaakin siksi panostaa laatuun.

Nykyaikana on muodikasta haalia satapäin Facebook-kavereita – mutta kuinka monta tosiystävyyttä ehtii luoda kukasta kukkaan poukkoillessa? Ystävyyssuhteissa, rakkaussuhteissa ja jopa työsuhteissa kannattaakin keskittyä ennen kaikkea sellaisiin ihmissuhteisiin, jotka tuntuvat aidosti ja intuitiivisesti hyviltä ja kehityskelpoisilta.

Nähdäkseni tässä keskeinen kriteeri on yhteisen toiminnan luontevuus. Jos kaverin kanssa juttu luistaa kuin itsestään, tai treffikumppanin kanssa on luontevaa puuhata muuallakin kuin vällyjen välissä, on ihmissuhteessa todennäköisesti lihaakin luiden ympärillä. Hyviin ystäviin kannattaa sijoittaa aikaa ja rakkautta – se maksaa varmasti itsensä monin verroin takaisin.

2. Aivotoiminta

Aivotoiminnan merkitys on mielestäni nykyaikana ylikorostunut mielialoista puhuttaessa. Kun alkaa masentaa, lääkäri määrää pillerin, ja sen pitäisi mukamas hoitaa homma. Jos masennus on kuitenkin aiheutunut toimimattomasta sosiaalisesta ympäristöstä tai merkityksettömästä ja stressaavasta työstä, ei ihmepilleristä ole pitkällä tähtäimellä apua.

Aivotoiminnan jouhevuus on kuitenkin ilman muuta tärkeä osa hyvinvointia. Aivoista kannattaakin pitää huolta. Aivotoimintamme perustuu monimutkaiselle rasva-aineenvaihdunnalle, jonka toiminnan kannalta on olennaista erityisesti nauttia oikeassa suhteessa omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja. Onnen soturi syökin paljon kalaa.

Lisäksi on hyvästä välttää liiallista hiilihydraattien nauttimista: sokerit ja valkea jauho synnyttävät sokeripiikin, joka jarruttaa aivotoimintaa. Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan jopa vanhemmiten yleistyvät muistihäiriöt voivat johtua pitkälti liiallisesta hiilihydraattien nauttimisesta. Herkuttelun kohtuullisuus ei siis vaikuta myönteisesti vain vyötärölinjaan, vaan tekee ihmeitä myös mielialoille.

3. Työkuorma

Hyvääkin voi joskus saada liikaa. Vaikka tekisit tarkalleen sitä, mitä haluat, saatat silti jäädä työkuorman jalkoihin, jos työtä on yksinkertaisesti liikaa. Tästä ovat todistusaineistona lukuisat kutsumukselliset taiteilijat ja tiedemiehet, jotka ovat polttaneet kynttiläänsä molemmista päistä – ja lopulta palaneet itsekin loppuun.

Siksi on tärkeää, että asetat asiat tärkeysjärjestykseen ja rakenteistat toimintasi tehokkaasti. Tärkeysjärjestys löytyy esimerkiksi mielikuvaharjoittelun avulla. Voit myös listata elämäsi keskeiset asiat ja miettiä, mikä niistä tulee ensin, mikä viimeksi. Ei kaikkea tarvitse tehdä. Toiminnan rakenteeseen saat puolestaan puhtia ajattelunhallinnan avulla. Sitä varten voit ladata Filosofian Akatemian maksuttoman Ajattelunhallinnan oppaan täältä.

4. Tekemisen merkitys

Aristoteleen tärkeä maksiimi kuuluu näin: ”Kutsumuksesi on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.” Nähdäkseni tämän yhtälön ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää jokaisen ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Rohkenisin väittää, että sellainen ihminen on onnellinen, joka tekee 24 tuntia vuorokaudessa enimmäkseen asioita, jotka ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. Olennaista on siis löytää juuri ne tekemisen muodot, jotka synnyttävät sellaisia tuloksia, jotka sopivat sinun arvomaailmaasi.

Tässä auttaa ydintoimien lista. Selvittämällä ensin omat ydintoimesi – mitä juuri sinä haluat tehdä – ja suuntaamalla ne sitten niin, että puuhastelustasi on myös hyötyä muille, synnytät lopulta myös riittävät resurssit elääksesi tarkalleen niin kuin haluat.

Onnellisuuden avaimet löytyvätkin siis Delfoin Apollon temppeliin yli kaksi tuhatta vuotta sitten kirjatuista ohjennuorista: ”Tunne itsesi. Kaikkea kohtuudella.” Kun tiedät mitä haluat, etkä tee mitään turhaa, olet onnellinen. Siinäpä se.

PS. Filosofian Akatemia järjestää kesällä 12.6. kesäseminaarin nimeltä LEINO – Onnellisuus ja merkitys. Kuusituntisessa seminaarissa käsitellään laajasti ja käytännönläheisesti onnellisuuteen liittyviä kysymyksiä. Lataa seminaarin esite ja ilmoittaudu täältä.