10 syytä siihen, miksi iPhone ei ole puhelin

Sain värkättyä viime viikolla valmiiksi veikeän Lego-animaation. Koko filminpätkä on kuvattu alusta loppuun iPhonella. Kun filmi alkoi valmistua, aloin miettiä, miten vähän apparaatilla on loppujen lopuksi edes tekemistä puhelimen kanssa. Itse asiassa iPhone on kaikkea muuta kuin puhelin. Tässä 10 syytä miksi.

1. iPhone on kotitietokone

iPhonella onnistuu surffaaminen, mailien lukeminen ja kirjoittaminen, tekstien kirjoittaminen ja Excel-taulukoiden plärääminen siinä, missä läppärilläkin. Erityisesti verkkosurffauksessa ihmeräpylä loistaa: iPhone oli aikanaan uraauurtava juuri siinä, että se oli ensimmäinen mobiililaite, jolla internetiä pystyi oikeasti käyttämään myös tien päällä.

2. iPhone on musiikkisoitin

iPhonen ytimessä on Applen supersuosittu iPod. Sen avulla kannat mukanasi koko musiikkikirjastosi, teet tuhansista levyistä soittolistoja tai annat iPodin Genius-toiminnon tarjota sinulle mielentilaasi soveliasta musiikkia sattumanvaraisesti. iPod on musiikkisoitinmarkkinoiden ylivoimainen ykkönen. iPuhelimen sisuskaluista löytyy täysmittainen iPod.

3. iPhone on kotiteatteri

Apparaatilla katsot Youtubea, TED-videoita tai vaikka YLE Areenaa. Valtakunnankanavia seuraat puolestaan näppärästi TV-Kaistaa pitkin. Hämmentävintä iPhonen käytössä videosoittimena on se, kuinka nopeasti pikkiriikkiseen näyttöön tottuu. Täyspitkän elokuvan kanssa saattaa kyllä silmä vielä väsyä, mutta pari-kolmekymmenminuuttinen TED-video tai TV-sarjan jakso hujahtaa iPhonen näytöllä tuosta vain.

4. iPhone on musiikkistudio

iPhonen avulla sävellät kappaleita käyttämällä jotakin lukuisista tarjolla olevista kotistudio-ohjelmista. iPhonelle löytyy täysmittainen neliraituri, erilaisia soitinsoftia, ja jopa kymmenissä hittibiiseissä soinut loistava softasyna Rebirth. Suosittelen myös kurkkaamaan Akain inspiroivaa SynthStation -kotistudiosoftaa. Amatöörimuusikko loihtii puolestaan sulosointuja jostakin lukuisista App Storesta löytyvistä matrix-syntetisaattoreista, esimerkiksi MusicPad:sta. On vain ajan kysymys, milloin markkinoille ilmestyy ensimmäinen täysin iPhonella tehty äänilevy.

5. iPhone on elokuvastudio

iPhonen videokameran avulla kuvaat haluamaasi raakamateriaalia. iMovien avulla leikkaat elokuvanpätkistä haluamasi kokonaisuuden ja liität siihen ääniraidan iPod-kirjastosta.  Stop Motion -ohjelman avulla teet käden käänteessänukkeanimaatioita, jotka voit lopuksi siirtää iMovieen leikattaviksi. iMovien avulla voit koostaa vaikkapa koko illan elokuvan, jos kärsivällisyyttä riittää. Toistan itseäni, mutta on vain ajan kysymys, milloin markkinoille ilmestyy ensimmäinen täysin iPhonella tehty elokuva.

6. iPhone on pelikonsoli

Ihmepuhelin toimii myös täyspainoisena kannettavana pelikonsolina. Värkissä pyörivät tietysti angrybirdsit ja muut suosikkipelit – mutta yhtä lailla iPhonella voit hakata myös takavuosien suosikkeja Doomia ja Mystiä. iVärkki haukkaa jatkuvasti yhä suuremman markkinaosuuden Sonyn ja Nintendon kilpailevilta käsikonsoleilta, ja sitä voidaan jo nyt pitää Playstation Portablen ja Nintendo DS:n merkittävimpänä kilpailijana.

7. iPhone on autonavigaattori

Jos sinulla on iPhone, voit jättää Tom Tomin Anttilan hyllylle. iPhoneen saat kaikkien suurinten navigaattorivalmistajien ohjelmistot, jotka eivät jää rautasisarilleen kakkosiksi. Ja jos raha on tiukalla, löytyy jo runsaan kympin hintaan täysverinen navigaattori nimeltä Navv. Jos sen sijaan haluat hifistellä, löytyy Tom Tomilta iPhonelle myös autoteline, jolla loihdit apparaatista lähes identtisen marketin hyllyltä löytyvän suunnannäyttäjän kanssa.

8. iPhone kertoo, missä olet – ja minne menet

iPhonen GPS-toiminnot tarjoavat autonavigaattorin lisäksi myös hurjan laajan kattauksen erilaisia paikannusohjelmia. Mukana tuleva Google Maps nyt toimii vähän niin ja näin. Suomalainen ReittiGPS on sen sijaan lyömätön apuväline pääkaupunkiseudulla liikkuessa. Se katsoo satelliitista sijaintisi ja kertoo, miten pääset julkisilla nopeiten päämäärääsi. Katsot vain kartasta suunnan ja teet niin kuin softa sanoo, niin löydät vaikka Kontulasta Kannelmäkeen tuossa tuokiossa.

9. iPhone on valokuvausstudio

iPhonen kamera pesee jo monet markkinoilla olevat kompaktikamerat kuvanlaadussa. Lisäksi saatavilla on roppakaupalla ohjelmia, joiden avulla voit parantaa kuvanlaatua entisestään, sekä käsitellä kuviasi mieluisiksi. Hipstamaticilla taiot tuossa tuokiossa trendikkään hämyisiä retrokuvia. Adoben Photoshop Express tarjoaa puolestaan aimo annoksen ammattimaisia kuvankäsittelytoimintoja.

10. iPhone on turkasen huono puhelin

iPhonella pystyy tekemään käsittämättömän paljon sellaisia asioita, joihin on aiemmin vaadittu täysverinen kotitietokone – ja myös paljon sellaista, jota ei ennen ihmepuhelinta voinut tehdä laisinkaan. Puheluiden puhuminen sillä onnistuu kuitenkin vain joten kuten. Puhelimen äänenlaatu on Nokialaisiin verrattuna surkea, ja nelosmallissa on mukana ikävä “kuolemanote”: jos pidät värkkiä tietyllä tavalla kädessäsi, se hukkaa kentät ja katkaisee puhelun.

iPhone ei ole puhelin. Mutta on silti mukavaa, että Apple on ollut niin huomaavainen, että on lisännyt tämän tasoiseen kannettavaan tietokoneeseen edes jonkinlaisen puhelinominaisuuden. Kyllä sillä joskus tulee soitettuakin.

5 syytä siihen, miksi Nokian ja Microsoftin liitto voi oikeasti toimia

Teknologian maailma on sitten ihmeellinen. Aina kun kentällä tapahtuu jokin merkittävä käänne, on enemmistön ensimmäinen reaktio jyrkän negatiivinen. iPhonen ja iPadin ensijulkistuksessa nettifoorumit täyttyivät toinen toistaan varmemmista ennustuksista siitä, kuinka tällaisella härpäkkeellä ei voi olla mitään tulevaisuutta. Toisin kävi.

Sama ilmiö käynnistyi perjantaiaamuna, kun Nokia julkisti ennakoidun yhteistyönsä Microsoftin kanssa. Kahdesta rumasta naakasta ei tule joutsenta, ovat kärkkäimmät rientäneet julistamaan.

On valtavan helppoa sanoa uudesta asiasta, mitä se ei ole. Paljon vaikeampaa on nähdä sen tarjoamat uudet mahdollisuudet. Nähdäkseni Nokian ja Microsoftin avioliitto ei petaa pelkkää perheriitaa. Tässä viisi syytä, miksi näin voi käydä.

1. Stephen Elop on (ehkä) oikeasti hyvä johtaja

Nokian kokoisessa talossa on elintärkeää, että puikoissa on ihminen, joka ymmärtää ihmisiä – ei vain teknologiaa. Elopin synnyttämä ensivaikutelma on ollut hurjan positiivinen niin mediassa, kuin talon sisälläkin. Monien nokialaisten aiempi murheen alho on vaihtunut taianomaisesti optimistiseen tulevaisuususkoon, kun toimitusjohtaja vastailee kiireidensä keskellä alaistensa sähköpostiin, ja laskeutuu jalustaltaan tunnustaen Obama-tyyliin, että hänellä ei ole – vielä – kaikkia ratkaisuja omissa käsissään. Tämä täytyy siis ratkoa yhdessä tuumin.

Elop on nopeasti synnyttänyt vaikutelman helposti lähestyttävästä ja ihmisläheisestä johtajasta. Ja se jos jokin on, mitä Nokia on pitkään kaivannut. Sihteeriarmadan suojiin linnoittuneista johtajista käyttöliittymiin, jotka vaativat vähintään diplomi-insinöörin tutkinnon, Nokia ei tosiaankaan ole synnyttänyt mielikuvaa yrityksestä, joka yhdistää ihmisiä. Aika näyttää, mutta Elop saattaa hyvinkin olla se muuttuja, joka kääntää kelkan Keilaniemen konkareiden hyväksi.

2. Microsoftin orastavat oivalluksen tuulet

Microsoft ja oivaltaminen eivät ole mielleyhtymä, joka putkahtaisi ensimmäisenä mieleen. Päin vastoin, Redmondin teknokeisarit ovat vuodesta toiseen puurtaneet samaa varmaksi havaittua ja markkinajohtajuuden turvin suojattua latua. Uusia läpimurtoja ei Windowsin ja Wordin suojissa operoivalta koljatilta juuri nähty.

Paitsi nyt. Jotain talossa on täytynyt tapahtua, jotta markkinoille on saatu tuotettua Kinectin kaltainen läpimurtotuote. Todellisuutta ja videopeliä videokameroin yhdistävä Xbox-pelikonsolin jatke on pelaamiselle samanlainen loikka, kuin Nintendon Wii oli muutama vuosi sitten. Kinectin nerokkuus valaa uskoa siihen, että kenties Bill Gatesin haamu alkaa jo hellittää, ja Microsoftilla aletaan vihdoinkin uskaltaa tuottaa jotakin kokonaan uutta.

3. Nokian rautaosaaminen

Myönnettävä se on: iPhone nyt vaan on turkasen huono puhelin. Verrattuna mihin tahansa Nokian räpylään, Applen ihmepuhelimen äänenlaatu ja signaalin vahvuus ovat surkeita. Omppu katkoo puheluja harva se päivä, ja olipa viimeisimpään malliin lisätty vielä ”kuolemanote”, jolla puhelut saa varmasti katkaistua pitämällä puhelinta normaalisti kädessään. Tunnustan tämän siis intohimoisena iPhone-fanaatikkona, joka ei (ainakaan vielä) vaihtaisi omaa Omppuaan muuhun kapulaan.

iPhonessa on osuttu kymppiin siinä asiassa joka viime kädessä ratkaisee: käytettävyydessä. Siitä huolimatta Nokia pesee Applen ja muut konkarit mennen tullen raudan laadussa. Saapastehtaan ongelmana onkin viime vuosina ollut liika usko raudan ylivertaisuuteen. Harva ihminen ostaa kuitenkaan käyttöesinettä sen sisuskalujen takia, vaan sen käytettävyyden takia. Mutta jos Nokian rautaan saadaan vihdoinkin ujutettua järkevä ja toimiva käyttöjärjestelmä, voisi raudan lujuus kääntyä taas kilpailueduksi.

4. Windows Phone 7

Microsoftin käyttöliittymät ovat sanalla sanoen kaameita. Windowsin epävarmuus, tietoturvaongelmat, ja yleinen epäloogisuus ovat kerrassaan käsittämättömiä verrattuna Mac:in eleganssiin. Sama epäsuhta on vallinnut myös puhelinpuolella. Paitsi nyt.

Päivittyessään versioon 7, Windows-puhelimelle on tapahtunut jotakin ihmeellistä. En tosin ole vielä päässyt moista kapulaa hypistelemään, mutta arvioiden ja nettivideoiden perusteella kyseessä ei ole ainakaan mikään kännykkään tuikattu Windows XP.

Tällä hetkellä lähes kaikki markkinoilla olevat älypuhelimet ajavat enemmän tai vähemmän hiilikopioita Applen iOS-käyttöjärjestelmästä. Jopa Android, joka on ihan oikeasti toimiva käyttöliittymä, on kuitenkin pohjimmiltaan tuunattu versio Applen oivalluksista.

Tästä syystä olinkin vallan vaikuttunut siitä, että Windows Phonessa tätä iPhone-tuntua ei ole juuri lainkaan. Olen aivan varma siitä, että jos joku haluaa laittaa Applelle hanttiin, se onnistuu vain löytämällä ihan uusi tulokulma käyttöliittymän ja ekosysteemin suunnitteluun. Onko Windows Phonen tiili-liittymä juuri se juttu? En tiedä. Mutta ainakin se kertoo rohkeudesta kokeilla jotakin aivan uutta. Ja jos joku haluaa Applen haastaa, on rohkeus avainasemassa.

5. Kriisin tunnustaminen

Vaikuttavassa puheessaan vuodelta 2005 Steve Jobs totesi, että parasta, mitä hänelle on tapahtunut, oli saada potkut Applelta 1980-luvun puolessa välissä. Sen sijaan, että hän olisi joutunut toimimaan menestyjän raskaan viitan taakan alla, Jobs pystyi nyt aloittamaan puhtaalta pöydältä. Seurauksena hän perusti Pixarin ja NeXT:n. Ensimmäisestä tuli maailman menestynein animaatiostudio. Jälkimmäinen pelasti Applen vuosituhannen taitteessa konkurssilta.

Nokialla ei mene hyvin. Markkinajohtajana mediassa pullistelu ei johda kuin väistämättömään syöksykierteeseen, kuten esimerkiksi Jim Collins on tutkimuksissaan osoittanut. Tunnustamalla kriisin, hyväksymällä altavastaajan aseman ja ottamalla taas tulokkaan tuoreen otteluasennon, Nokia ja Microsoft saattavat kuin saattavatkin olla se yhdistelmä, joka yllättää markkinat. Kuka tietää – ehkä parista naakasta löytyykin joutsenelle vastusta.

5 hyvää syytä vaihtaa Omppuun

Mietin pitkään, uskallanko julkaista tätä kirjoitusta ensinkään. Olin toistakymmentä vuotta vannoutunut PC-mies, eikä mikään ärsyttänyt niin paljon kuin Apple-fanien itsetyytyväinen hymy heidän avautuessaan ihmetietokoneidensa auvosta. Muutama vuosi sitten uskaltauduin kuitenkin loikkaamaan Omppuleiriin. Eikä takaisin ole ollut katsomista.

Jos olet tietokoneen peruskäyttäjä – siis surffaat netissä, kirjoitat, kuuntelet musiikkia ja järjestelet valokuvia – on Omppu ylivertainen Windows PC:seen verrattuna. PC on puolestaan fantastinen apparaatti tehokäyttäjälle, joille pikkutarkka räätälöinti ja yksityiskohtien säätäminen on tärkeää. Kummassakin on siis omat hyvät ja huonot puolensa. Tässä kuitenkin viisi hyvää syytä vaihtaa Omppuun.

1. Ompun käyttöjärjestelmä on suunniteltu fiksusti

Mac-foorumi Hopeisessa omenassa on kokonainen ketju, joka on omistettu uusien Mac-käyttäjien ohjelmien asennukselle ja poistamiselle. Syy on siinä, että Omppuun vaihdettuaan moni käyttäjä häkeltyy ohjelma-asentajien ja niiden poistamisohjelmien puutetta. Vaihdettuani Mac-leiriin muistan pohtineeni tuntikaupalla, miten testaamani ohjelma saadaan poistettua – mistään ei nimittäin löytynyt PC-maailmasta tuttua uninstalleria. Surffasinkin viimein mainitulle foorumille, ja löysin sieltä seikkaperäiset ohjeet.

Mac-ohjelma asennetaan seuraavasti:

  1. Laitetaan levy asemaan.
  2. Siirretään ohjelmakuvake OHJELMAT-kansioon.
  3. Poistetaan levy asemasta.

Ohjelma taas poistetaan seuraavasti:

  1. Raahataan ohjelmakuvake roskakoriin.
  2. Tyhjennetään roskakori.

Ei mikään ihme, että PC-käyttäjänä olin pihalla kuin lumiukko.

2. Omppu ei kaadu

Myönnettäköön, että tämä ei aivan pidä paikkaansa: kyllä Mac-koneidenkin on tiedetty kaatuvan. Ompun vahvuus on kuitenkin se, että vaikka jokin ohjelma ajaisikin itsensä karille, on sen prosessit irrotettu käyttöjärjestelmän ydintoiminnoista. Näin kosahtanut ohjelma ei vedä mukanaan koko käyttistä, vaan kone pysyy lähes aina yhä pystyssä.

Ompun toimintavarmuudesta kertoo myös se, että sitä laitetaan harvoin lainkaan kiinni. Kone saattaa olla päällä kuukausikaupalla. Se jätetään vain nukkumistilaan silloin kun sitä ei käytetä. Käytännössä tästä seuraa, että Ompun käynnistäminen vie aikaa suurin piirtein saman verran kuin TV:n käynnistäminenkin: muutaman sekunnin.

3. Omppu on turvallinen

Tiedätkö miksi Mac-tietokoneille ei ole viruksia? Joka kerta kun Microsoft julkaisee uuden Windows-päivityksen, ihmettelen, miksi he eivät ole edelleenkään soveltaneet Mac-maailmasta tuttua yksinkertaista niksiä, joka nostaisi PC-maailman tietoturvan ihan uusiin sfääreihin. Ompun turvallisuuden takana on erityisesti yksi simppeli oivallus.

Joka kerta, kun haluat asentaa ohjelmia, jotka vaikuttavat käyttöjärjestelmän toimintaan, tietokone kysyy salasanasi. Siinä kaikki. Haittaohjelma ei voi salasanaasi tietää, ja näin mikään ryökäle ei pääse noin vain koneellesi luikertelemaan. Voi vain ihmetellä, mikä estää toteuttamasta näin simppeliä menetelmää Windowsissa.

4. Omppua on helppo käyttää

Apple mainostaa verkkosivullaan, että jos olet käyttänyt iTunesia, olet käyttänyt Mac:ia. Mac-käyttäjä ei joudu tuskastelemaan monimutkaisten verkkoasetusten kanssa tai taiteilemaan ajuriasennusten kanssa saadakseen printterin tai äänikortin toimimaan.

Ystäväni esitteli minulle aikanaan Mac-koneensa verkon toimintaa, kun olin itse vielä PC-kannassa. Olin usean tunnin savotan jälkeen saanut koneeni juttelemaan kotiverkkoni kanssa langallisesti. Ystäväni otti verkkopiuhan irti PC:stäni. Kiirehdin valistamaan, ettei konetta verkkoon noin vain kytketä – olin kärrännyt IP-osoitteet sun muut asennusohjeet talteen kellariin. Ystäväni toppuutteli. Hän sanoi:

”Mac-kone kytketään verkkoon hyvin yksinkertaisesti. Laitetaan verkkopiuha kiinni, odotetaan hetki ja avataan selain.”

Taianomaisesti kone oli minuuttia myöhemmin verkossa. Ei IP-asetuksia, ei DNS-säätämistä, ei kymmentä tukipuhelua Elisan asiakaspalveluun. Piuha kiinni, ja kone funtsasi loput itse. En edelleenkään ymmärrä, miten se toimii – kunhan se toimii.

5. Omppu keskittyy olennaiseen

Mac-tietokoneella pystyt tekemään noin 5% siitä, mitä PC:llä. Mutta tuohon viiteen prosenttiin on satsattu sitten senkin edestä. Jos tuo 5% on vielä juuri se 5% jota juuri sinä tarvitset, on käyttäjäkokemus aivan eri tasolla kuin PC-puolella. Applen ydinvaltti onkin juuri käytettävyys: tietokoneen käyttö on helppoa ja hauskaa.

Esimerkiksi Applen tekstinkäsittelyohjelma Pages tekee vain murto-osan siitä, mihin Microsoft Word pystyy. Suurinta osaa Wordin toiminnoista et kuitenkaan tarvitse koskaan. Ja tällöin ne muutamat toiminnot, joita oikeasti tarvitset hukkuvat valikkohierarkian ja sekavien työkaluruutujen syövereihin.

Sikäli kuin tietokone voi olla zeniläinen, Mac on juuri sitä. Siinä on kiteytetty olennainen siitä, mihin suurin osa ihmisistä tietokonetta tarvitsee. Suosittelen lämpimästi: jos se sopii toimenkuvaasi ja tarpeisiisi, vaihda Mac:iin. Se on ihan oikeasti hintansa arvoinen.

PS. Jos olet jo Ompun käyttäjä, tutustu loistaviin Macin käyttäjäkokemusta entisestään helpottaviin apuohjelmiin täältä.

Missä on sinun läpimurtosi?

Google kehittää kilpailijaa Facebookille. Toistaiseksi Googlen yritykset ottaa sosiaalista mediaa haltuun ovat kompuroineet Buzzista Waveen. Koska sosiaalisessa mediassa piilevät kuitenkin valtavat rahavirrat, haluaa myös hakukonejätti osansa potista.

Monet suuryritykset toimivat juuri näin: ne bongaavat olemassa olevan ilmiön ja pyrkivät rakentamaan sille elinkelpoisen kilpailijan. Tästä kertovat esimerkiksi lukuisat iPhone-kloonit siinä missä Facebook- ja Twitter-imitaatiotkin. Ongelmana on kuitenkin, että kloonaamalla syntyy lähes aina kakkoslaatua. Ja vaikka markkinoilla pysyykin mukana kopio tai kaksi, on uutta tuotetta lähes mahdotonta mahduttaa hyllylle tungoksen sekaan siinä vaiheessa kun ilmiö on jo yleistä tietoutta.

Olennaista on siis keksiä uusi läpimurto.

Tämä on se salaisuus, joka avittaisi Nokian takaisin kärkikahinoihin, ja joka on nostanut niin Facebookin kuin Applenkin maailman teknokentän johtotähdiksi. Facebook ei ollut uusi, parannettu versio IRC-galleriasta tai keskustelufoorumista. Nettinörttien tai ventovieraiden sijaan Facebook yhdisti sinut vanhoihin luokkakavereihisi ja toi koko tuttavapiirisi tietokoneesi työpöydälle. Facebook määritteli kokonaan uusiksi sosiaalisen internetin.

Samalla tavoin iPhone mullisti radikaalisti mobiililaitemarkkinat. Apple ei tuonut markkinoille uutta puhelinta. Se toi markkinoille ensimmäisen värkin, jolla internetiä pystyy selaamaan ongelmitta myös tien päällä. Se, että iPhone on kehno puhelin osoittautui sivuseikaksi: Applen ihmelaite tuottaa enemmän voittoa kuin muiden valmistajien värkit yhteensä.

Nyt kilpailijat pelaavat Applen ja Facebookin kentällä, ja tilanne on samanlainen kuin Lassin ja Leevin jenkkifutisottelussa: jos Lassi joutuu koville, Lassi muuttaa sääntöjä. Ainoa tapa tehdä todellinen läpimurto on hypätä ulos pelistä, keksiä uusi peli, ja palata sen kanssa kentälle. Silloin voit itse sanella säännöt, ja muut seuraavat perässä.

Uuden keksiminen ei ole kuitenkaan aivan helppoa. Läpimurron löytäminen edellyttää ensiksikin olemassa olevien lähtökohtien kyseenalaistamista. Tässä auttaa lateraalinen ajattelu. Vasta rikkomalla urautuneet ajatusmallit voi synnyttää jotakin todella uutta. Pelkkä uutuus ei kuitenkaan vielä riitä. Sinun täytyy myös selvittää, minkä läpimurron juuri sinä pystyt tekemään. Mitä sellaista uutta voit tehdä, joka tuottaa merkittävää arvoa toisille ihmisille? Toisin sanoen: mikä on siilikonseptisi?

Läpimurto ei synny apinoimalla. Se syntyy kyseenalaistamalla olemassa olevat puitteet ja tarjoamalla jotakin uutta, ainutkertaista ja arvokasta, joka nousee juuri sinun yksilöllisestä intohimostasi. Missä piilee sinun läpimurtosi?

Mitä on laatu?

Aiemmassa blogikirjoituksessa kehotin panostamaan laatuun. Laadukkaat tavarat mahdollistavat jouhevan toiminnan ja laadukas taide, musiikki ja muu luova työ siivittää myös omat ajatukseesi korkeaan lentoon. Mutta mitä on tuo mystinen laatu?

Laatu tarkoittaa jotakin itsessään ainutkertaisen arvokasta.

Kun puhutaan ihmisen kädenjäljestä, laadukas työ – oli se sitten käyttöesine tai taideteos – on ammattimaisen työn tulos, jossa tekijän intohimo työtään kohtaan on kohottanut juuri oikeat nyanssit ja yksityiskohdat polttopisteeseen. Laatu ei siis ole sama asia kuin kestävyys, tasokkuus tai design-arvojen täyttäminen. Laadukas käyttöesine on toki usein kestävä ja tasokas – mutta laatu on jotakin, joka ylittää nämä maalliset arvot.

Laatu seuraa nähdäkseni tekijän taidosta ja intohimosta. Esineitä, teoksia ja miksei vaikkapa teatteriesityksiä arvioidessa voidaankin jakaa työn tuloksen taso neljään luokkaan.

Jos tekijällä ei ole sen enempää taitoa kuin intohimoakaan, on tuloksena rihkamaa tai tyhjänpäiväistä suhaamista. Kaukoidän tienvarret ovat täynnänsä roinaa, jonka tekijää ei ole siivittänyt sen enempää käsityöläisen omanarvontunto kuin intohimokaan. Motiivina on puhtaasti raha ja toimeentulo, ja tulokset puhuvat puolestaan. Samaten firman pikkujouluihin puolipakolla kyhätty mukahauska harrastelijateatterifiasko jää suhaamisen tasolle.

Jos tekijällä puolestaan on taitoa, muttei intohimoa, on tuloksena tasokas ja kestävä tuote, joka tekee sen, minkä lupaa, herättämättä samalla suuria tunteita. Tasokkaita ammattimiehen tuotoksia ovat esimerkiksi japanilaisautot tai valtavirran popmusiikki. Ammattituottaja vääntää studiossa soundit kohdalleen ja lähettää kuusinumeroisen laskun.

Jos tekijä taas on intohimon vallassa, mutta ei ole vielä opetellut riittävää taitoa, on kyseessä amatöörin tuotos. Vaikka esimerkiksi kolmevuotias tyttäreni maalaa omasta mielestäni maailman hienoimpia tauluja luovan intohimon puuskassa, en silti varaa vielä seinätilaa MoMA:sta.

Mutta jos tekijällä on sekä riittävä ammattitaito, että polttava intohimo tekemistään kohtaan, on tulos aidosti laadukas. Tästä on kyse silloin, kun Heath Ledger astuu ruutuun elokuvassa The Dark Knight, vangiten katsojan otteeseensa ensimmäisestä kuvasta ja jättäen huippulahjakkaat kanssanäyttelijänsä auttamatta varjoonsa loppuelokuvan ajan. Tästä on kyse, kun Glenn Gould soittaa jokaisen pianistinalun loppuun saakka kuluttamia Bachin inventioita niin, että musiikkiin paneutumaton amatöörikin hiljenee soittoa kuullessaan.

Tästä on kyse, kun Leonardo maalaa Viimeisen ehtoollisensa tai William Turner Rain Steam and Speedinsä. Tästä on kyse silloin kun Shakespeare kirjoittaa Hamletinsa ja Homeros Odysseiansa. Ja tästä on kyse, rohkenisin väittää, kun Apple marssittaa markkinoille uuden puhelimen tai kannettavan tietokoneen, kun Mercedes esittelee uuden E-sarjalaisen tai kun Eero Aarnio suunnittelee pallotuolinsa.

Laatu tarkoittaa sitä, että jokin esine, asia tai tapahtuma palvelee tarkoitustaan lähes täysin jäännöksettä, käyttäjänsä ja tarkkailijansa ihastuksesta mykistäen. Ihmistyössä laatu seuraa siitä, että ihminen toimii koko osaamisensa äärirajoilla, tuottaen flow-tilassa jotain niin ainutlaatuista ja koskettavaa, ettei sellaista voi kuvitella kenenkään muun koskaan toiste tuottavan. Laatu seuraa oman kutsumuksen täydellisestä täyttämisestä. Panostamalla laatuun jaamme toisten kutsumuksen täyttymyksen ja saamme siitä samalla pontta myös omalle hyvinvoinnillemme.

Mistä sitten tunnistaa laadun? Se onkin ihan oma kysymyksensä.

7 oivallista apuria Ompun käyttäjälle

Applen tietokoneet parantavat ajattelun ammattilaisen elämänlaatua ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin ne ovat erinomaisen intuitiivisia käyttää. Toisekseen, niiden suunnittelussa on keskitytty olennaiseen. PC:n virittämiseen tottuneelle molemmat voivat olla kielteisiä ominaisuuksia: jos haluat hienosäätömahdollisuuksia, saa niitä omenalootasta kaivaa urakalla. Macit tekevät murto-osan siitä, mihin PC:t pystyvät. Mutta sen vähän ne tekevät pääasiassa erinomaisesti.

Omasta Ompusta saa kunnolla tehoja irti asentamalla muutamat keskeiset apuohjelmat ja ohjelmistot. Ohessa seitsemän oivallista Mac-käyttäjän apuria. Osa oheisista ohjelmista löytyy myös PC:lle. Lisää ohjelmistosuosituksia löydät täältä.

1. Quicksilver Blacktreen huikea ajatustenluku-plugin kasvaa kiinni Mac-työskentelyyn. Periaatteessa kyseessä on vain monipuolinen näppäinkomentorajapinta. Quicksilver oppii kuitenkin pian aavistamaan jo muutamasta kirjaimesta, mitä haluat tietokoneesi tekevän. Tuloksena Omppusi reagoi usein ajatuksen nopeudella silloin, kun haluat käynnistää jonkun ohjelman tai vierailla verkkosivulla. Quicksilverin löydät osoitteesta www.blacktree.com.

2. Google Quick Search Box Googlaaminen ei ole koskaan ollut näin hauskaa ja helppoa. Yksinkertaisella näppäinkomennolla heräävä Google-ikkuna hoitaa perusgooglailut, kuvahaut ja Wikipediat käden käänteessä. Hakujen vasteajat ovat keskeisiä erityisesti käyttäessäsi laajennettua mieltäsi. Tässä Google Quick Search Box säästää aikaa sekuntikaupalla jokaisesta hausta. Hakuboksi löytyy muuten myös Windowsille. Lataa omasi osoitteesta desktop.google.com.

3. 1Password Käytätkö aina samaa salasanaa eri verkkosivustoille? Vai onko salasanasi niinkin turvallinen, että pitää jopa sinut verkkosivustojesi ulkopuolella? Avuksi kannattaa ottaa salasanaholvi. Oivallinen Omppukäyttäjän apuri on tässä 1Password. Ohjelmistoon tallennat järeän teollisuustason suojauksen alle kaikki salasanasi, luottokorttitietosi ja muut arkaluontoiset dokumenttisi. Sen jälkeen surffaat netissä turvallisesti ja availet salasanan alaiset sivustot yhdellä hiiren klikkauksella. Hae suoja salasanoillesi täältä.

4. CrashPlan Applen varmuuskopiointiohjelma Time Machine on susi jo syntyessään, olkoonkin, että sen käyttöliittymä on näppärä ja sievä. Jos aikakonetta käyttää langattomassa verkossa, saattaa se tuhota oman varmuuskopionsa aivan yllättäen. Siispä apuun tulee oivallinen CrashPlan: sekä kovalevylle että verkkoon tallentava CrashPlan on erinomainen ratkaisu varmuuskopiointitarpeisiin. CrashPlanissa on vieläpä se hyvä puoli, että jos yläkerran vesileikit muuttavat asuntosi kylpyläksi, on verkkokopio visusti tallessa. CrashPlan on myös saatavilla sekä Windowsille että Linuxille. Osoite on www.crashplan.com.

5. ShoveBox Maailman yksiselitteisesti päätähuimaavin verkkopalvelu Evernote on loistava ratkaisu muistiinpanojen arkistointiin. Sen avulla et enää ikinä unohda mitään, mitä et halua unohtaa. Evernote on kuitenkin raskas itse muistiinpanojen nopeaan ylöspanoon. Kun idea pälkähtää päähän, olet näppäinkomennonkin jälkeen vielä parin hiirennapsautuksen päässä sen taltioimisesta. Tässä apuun tuleekin ShoveBox. Quicksilver-tyyppinen rajapinta mahdollistaa ideasi taltioimisen salamannopeasti. Näppäinkomennon jälkeen kirjoitat tekstin ja painat enteriä – siinä kaikki! ShoveBoxista voit siirtää muistiinpanosi talteen Evernote-arkistoon vaikkapa kerran viikossa. Hae oma lappulaatikkosi täältä.

6. MacJournal MacJournal on erinomainen erityisesti päiväkirjan pitämiseen suunniteltu tekstinkäsittelyohjelma. Jos harrastat ajatuksenjuoksusi taltiointia päiväkirjan kansien väliin, tarjoaa MacJournal oivallisen digitaalisen avun. Voit hyödyntää ohjelmiston kätevää arkistointitoimintoa, kokoruudun kirjoittamista sekä suojata päiväkirjasi kädenkäänteessä salasanalla. Digitaalisen päiväkirjan lataat itsellesi täältä.

7. iWork Applen toimistopaketilla voi tehdä noin 3% siitä, mitä esimerkiksi Microsoftin vastaavalla. Mutta sen, minkä sillä voi tehdä, voi tehdä tyylikkäästi, takuuvarmasti ja käden käänteessä. iWork onkin tyypillinen esimerkki Applen ideologiasta: tehdään vähän, mutta tehdään se hyvin. Diaesitysten väsääminen Keynotella on yhtä juhlaa. Pagesilla kirjoittaminen on puolestaan intuitiivista ja helppoa: tärkeitä komentoja ei tarvitse kaivaa esiin monipolvisten valikkorakenteiden alta. Paketin heikoin lenkki Numbers on köyhän miehen Excel, mutta käy perustaulukointiin aivan passelisti.

iWorkin vahvuuksia on kaksi. Ensinnäkin perustoiminnot löytyvät kaikki hetkessä intuitiivisesti, eikä niitä tarvitse metsästää valikkolabyrintistä kissojen ja koirien kanssa. Ohjelma ei siis asetu kirjoittamisen tai suunnittelun esteeksi. Toiseksi, iWorkin tarjoamat sapluunat ja työkalut mahdollistavat hurjan näyttävien dokumenttien ja diaesitysten laatimisen salamannopeasti. Vaativalle spesialistille iWork tuskin riittää työkaluksi – mutta normaalissa tekstinkäsittelyn, diaesitysten ja taulukkolaskennan päivittäiskäytössä se pesee kilpailijat mennen tullen. iWorkin demoversion saat ladattua täältä.