Tervetuloa totuuden jälkeiseen aikaan

Olet varmaan jakanut tämän hauskan Donald Trump-meemin. Olen itsekin luullakseni jakanut tämän aikanaan, ja eilenkin kun meemi alkoi taas kiertää sosiaalisessa mediassa, oli liipasinsormi herkässä. Sitten keksin kuitenkin kurkata, onko herkullinen lainaus totta.

No ei ole.

Me elämme totuudenjälkeistä aikaa. Jännä juttu on, ettei tämä totuudenjälkeisyys ole suinkaan syntynyt Facebookin ja Twitterin kautta. Ne vain lähinnä läpivalaisevat sen paremmin kuin koskaan aikaisemmin.

Kyse on tiedonsynnyn ongelmasta, joka on vaivannut ihmisajattelua vuosituhansia. Tästä totuuden suhteellisuudesta on syntynyt kokonaisia ajatussuuntia eksistentialismista kulttuurirelativismiin. Viime aikoina psykologit ovat innostuneet vahvistusvinoumasta: siitä, että sivuutamme useimmiten olemassaolevia uskomuksiamme haastavat väittämät.

Kun sanon me, tarkoitan sinä ja minä. Siis me – liberaalissa punavihreässä älykkökuplassa elävät sinänsä varmaan päältä päin katsoen ihan fiksut ihmiset – olemme vähintään yhtä idiootteja kuin ne ruostevyöhykkeen hillbillyt, joita me katsomme nenänvarttamme pitkin. Siis ne dorkat, jotka äänestivät nyt sitten Trumpin valtaan.

Mutta minkä Trumpin?

Tämän?

Vai tämän?

Vai tämän?

On esimerkiksi tavattoman mielenkiintoista selata Trumpin Twitter-tiliä ennen vaalikauden alkua. Misogynistisen kiihkoilijan sijaan Trumpin twiitit luovat vaikutelman lähinnä liberaalipolitiikasta innostuneesta self-help -gurusta. Voisiko olla, että tosi-TV-tähti ja myyntitykki on vaan soveltanut vaalikamppiksessaan oppejaan ja noudattanut vanhaa PR-kikkaa: any publicity is good publicity?

Sinä et tiedä mitään Donald Trumpista. Tämä johtuu siitä, että koko käsityksesi hänestä on syntynyt ihan poskettoman yksipuolisen mediatykityksen kautta – riippumatta siitä, kummassa kuplassa elät. Tieto on perusteltu tosi uskomus. Tosi iso osa uskomuksistasi Donald Trumpista (tai mistä tahansa palonarasta asiasta) ei vain ole totta.

Tästä tuskin tulee blogini suosituinta postausta. Myös me punavihreät liberaalit haluamme uskoa, että me tiedämme paremmin kuin muut. Eniten jakoja minun kuplassani saavatkin kirjoitukset, jotka kauhistelevat Trumpin valintaa. Samaten taas ”mamukriitikot” ja muut kohkaajat jakavat postauksia, jotka ihastelevat uutta miehekästä vapaan maailman johtajaa. Ei kukaan halua kuulla, että me olemme kaikki väärässä.

Yksi ratkaisu tähän toki on.

Voisimme nimittäin opetella mediakriittisyyttä.

Niin kuin esimerkiksi sen, että Snopes on ystävä. Kun ensi kerralla näet näpsäkän meemin, kurkkaa eka, mitä virheväittämiä ja urbaanilegendoja bongaavalla Snopesilla on asiasta sanottavana. Linkkaa vasta, jos Snopes näyttää vihreää. Tai jos meemisi jää Snopesin haaviin, linkkaa sen sijaan Snopesin teksti. Ja katso hämmästellen, miten jakamatta jättämäsi meemi saa tuhansia jakoja – ja totuutta puolustava linkkisi kaksi hyväksyvää nyökkäystä vähän nörtimmiltä kavereiltasi.

Sitä odotellessa suurimmaksi totuuden ideaalin ymmärtäjäksi jäänee Salaisten kansioiden Fox Mulder.

Totuus?

Se on tuolla jossakin.

Uusi aika, uudet säännöt

Millennium-huumassa yksi toisensa jälkeen päivitteli sitä, kuinka ainutlaatuinen 1900-luku oli ihmiskunnan historiassa. Koskaan aiemmin ei ihmiselon aikana oltu keksitty niin montaa maailmaa mullistavaa keksintöä niin lyhyessä ajassa. Tällaista älyn lennon kulta-aikaa tuskin nähdään enää koskaan.

Luullakseni kyse ei kuitenkaan ollut ilmiömäisestä vuosisadasta, vaan täysin johdonmukaisen jatkumon vaiheesta.

Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti: uudet keksinnöt ruokkivat lisää keksintöjä. Kun tavara tai tieto kulkee nopeammin, keksintöjä syntyy tiheämmin. Uusien keksintöjen avulla tavara ja tieto taas kulkevat jälleen nopeammin, ja niin edelleen. Jossakin vaiheessa vauhti muuttuu niin nopeaksi, etteivät kiinteät ja jäykät rakenteet pysy enää pystyssä.

Jossain vaiheessa, eli nyt.

Disruptiotapahtumat ovat tapahtumia, jotka mullistavat kertaheitolla kokonaisia teollisuudenaloja. Sellaisia, kuten kirjapaino, kehruu-Jenny, höyrykone, lennätin, hehkulamppu, auto, lentokone, tietokone, internet, kännykät, Google, Wikipedia, Facebook, iPhone, App Store, Twitter, ja niin edelleen.

Huomaatko trendin?

Vielä puolisen vuosituhatta sitten disruptioita tapahtui reippaasti yli sadan vuoden välein. Muutama sata vuotta sitten väli alkoi tiivistyä puolen vuosisadan tietämille. Vuosisadan alussa disruptiosykli oli jo mitattavissa kymmenissä vuosissa.

2000-luvun tietämillä on markkinoita mullistavia tapahtumia tapahtunut jo muutaman vuoden välein.

Ja seuraavan viiden vuoden aikana on jo nyt nähtävissä ainakin puolen tusinaa massiivista disruptoria: laajennettu todellisuus, 3d-tulostaminen, tavaroiden internet, automaattiautot, puettavat tietokoneet, robotiikka, ja niin edelleen. Voi ihan hyvin olla, että vuoden tai kahden päästä koko älykännykkäbisnes natisee liitoksissaan, kun kaikki ryntäävät rankkasateessa jonottamaan itselleen älylaseja.

Ja entäs sitten ne asiat, joita kukaan ei osaa edes ennustaa? Ihan rehellisesti, kuka olisi osannut vuonna 2007 sanoa, että vuoden 2008 radikaalein ja merkittävin läpimurto tulisi olemaan ohjelmistokauppa, App Store? Ja silti: ilman App Storea ei olisi Roviota, ei Supercelliä.

Me elämme ihan uudenlaista aikaa. Ennen vanhaan riitti, että tehdään tuote joka ratkaisee ongelman, laitetaan tien poskeen kyltti ja odotetaan, että asiakkaat valuvat sisään. Nyt on ihan mahdollista, että kun tuote saadaan kaupan hyllylle, ei ongelmaa enää ole.

Uusi aika tarvitsee uudet säännöt. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa jäykät rakenteet eivät enää toimi. Tarvitaan luovaa ajattelua, oma-aloitteisuutta, ja viime kädessä innostusta.

Uusi maailma on niiden ihmisten maailma, jotka omasta intohimostaan oppivat koko ajan uutta – ei siksi, että pomo passittaa täydennyskoulutukseen, vaan siksi, että se on kivaa.

Tai kuten Eric Hoffer asian minua paljon napakammin ilmaisi: ”Muutoksen aikana oppijat perivät maan, samalla kun oppineet huomaavat osaavansa toimia loistavasti maailmassa, jota ei enää ole.”

Tieteen avoimuus ja internet

Tieteen ideaali on tuottaa avoimia tuloksia. Tästä huolimatta tieteen tuloksia julkaisevat lehdet repivät artikkeleistaan kosmisia kiskurihintoja. Ongelma on merkittävä akateemiselle maailmalle, puhumattakaan siitä, että monet tieteelliset tulokset ovat yliopistojen ulkopuolella toimivien ei-akateemisten maailmantutkijoiden ulottumattomissa. Ratkaisua haetaan open access -julkaisuista, joihin tieteilijät voivat – maksua vastaan – tarjota tuloksiaan muiden luettaviksi. Toistaiseksi tämä vaihtoehto ei ole kuitenkaan ottanut oikein tuulta siipiinsä.

Toinen vaihtoehto löytyy piratismista. Hiljattain Aaron Swartz onnistui lataamaan hulppeat 4.8 miljoonaa akateemista artikkelia suositusta JSTOR-palvelusta. Seurauksia puidaan oikeussalissa. Tieteen Pirate Bayta odotellessa on internetiin onneksi noussut myös lukuisia uusia tiedon saarekkeita, joilta tuoreinta tietoa saa ihan laillisesti, kiikuttamatta silti viimeisiä pennosiaan ahneiden lehtitalojen taskuun.

Huippuyliopistot Cambridgesta Yaleen, Berkeleysta Stanfordiin ovat alkaneet julkaista luentosarjojaan ilmaiseksi verkossa. Applen sponsoroimasta loistavasta iTunesU-palvelusta voit ladata maksutta kokonaisia vuosikursseja haluamastasi aiheesta. Periaatteessa voit ottaa omatoimisesti haltuun vaikkapa kokonaisen Stanfordin tai Berkeleyn tutkinnon oppiaineksen. Tämä on todellista tiedon demokratiaa.

Myös Academic Earth -palvelu tarjoaa lukuisia tasokkaita luentoja ja luentosarjoja, joiden avulla voit laajentaa tietojasi ja osaamistasi. Samaan aikaan kuulut TED-videot levittävät kansantajuisessa muodossa huipputieteilijöiden upouusia tutkimustuloksia parinkymmnenen minuutin lennokkaissa videoluennoissa. TED-videoiden avulla voit tutustua niin taloustieteeseen kuin kvanttimekaniikkaankin.

Yksittäiset tieteentekijät julkaisevat myös nykyään niin sanotun itsearkistointiklausuulin nojalla omia papereitaan: on tosin jotenkin tragikoomista, että vasta nyt on saatu tapeltua pystyyn pykälä, jonka nojalla ilmaiseksi oman hengentuotteensa lehtitalolle luovuttanut tutkija saa jakaa sitä myös itse ilman oikeussalin pelkoa. Samaten nettiin on ilmestynyt lukuisia kokoomasivustoja, jotka niputtavat yhteen valtavan määrän merkittäviä tekijänoikeuden ulkopuolelle jääneitä läpimurtoartikkeleita. Esimerkiksi Christopher Greenin Classics in the History of Psychology on kerrassaan lyömätön tiedonlähde.

Myös Stanfordin yliopiston ylläpitämä Stanford Encyclopedia of Philosophy kokoaa yhteen varsinaisen filosofisen tiedon aarreaitan. Ensyklopediaan on valikoitu maailman huippuosaajien tarkkanäköisiä papereita laajalti eri filosofian osa-alueilta – ja kaikki ilmaiseksi.

Lopuksi, monet läpimurrot tulevat ilmi ensimmäistä kertaa sosiaalisen median kautta. Yliopistojen ja tieteentekijöiden Twitter-syötteistä käy ilmi läpimurtotuloksia jo kauan ennen kuin ne löytävät tiensä lehden sivuille. Ja tiedeblogit ja –portaalit kokoavat yhteen päivittäin uudet ilmestyneet tulokset.

Vaikka pääsy itse alkuperäisartikkeleihin onkin yhä ajoittain hankalaa, alkavat tieteen tulokset olla viimein aidosti avoimia. Tulokset ovat yhä useammin kaikkien saatavilla, ja mikä parasta, vieläpä yhä useammin sellaisessa muodossa, ettei niitä ymmärtääkseen tarvitse olla triplatohtori. Internet on tuonut todellisen tieteellisen avoimuuden askeleen lähemmäs todellisuutta.

Näin rakennat aamulehden, jossa on vain loistavia juttuja

Aamu alkaa mukavasti Hesarin tai muun aamulehden parissa. Ongelmana on kuitenkin, että harva se aamu lehti tööttää kahvit väärään kurkkuun toinen toistaan synkemmillä uutisilla milloin mistäkin maailman kolkasta. Lisäksi iso osa lehden sisältämistä uutisista on yksinkertaisesti tylsiä.

Tässä yksinkertainen tapa rakentaa digitaalinen aamulehti, joka sisältää ainoastaan innostavia ja piristäviä juttuja. Näin päivä käynnistyy heti alkumetreiltä innostavasti, mutta pysyt silti hyvin uutispulssissa mukana.

Rakenna aluksi itsellesi kollektiivinen alitajunta käyttämällä Twitter-palvelua. Ohjeet löydät täältä. Jos sinulla on jo Twitter-tili, rakenna kollektiivinen alitajunta käyttämällä Twitterin listatoimintoa. Valitse listalle noin viisikymmentä sellaista twiittaajaa, jotka tuottavat mielestäsi jatkuvasti innostavaa sisältöä. Anna listan nimeksi vaikkapa ”laajennettu mieli”.

Kun olet rakentanut Twitteriin laajennetun mielesi, rekisteröidy Paper.li -palvelun käyttäjäksi. Rakenna sitten Paper.li -lehtesi joko Twitter-tilistäsi tai laajennettu mieli -listastasi. Palvelu rakentaa kollektiiviselle alitajunnallesi sanomalehden tapaisen käyttöliittymän. Näin saat joka aamu luettavaksi innostavia uutisia, jotka liittyvät juuri sinun mielenkiinnon kohteisiisi.

Oman laajennetun mieleni pohjalta rakennetun Paper.li -lehden löydät täältä.

PS. Jos haluat ottaa laajennetusta mielestäsi kaiken irti, tutustu Filosofian Akatemian Laajennettu mieli -oppaaseen. Voit ladata oppaan maksutta täältä.

Missä on sinun läpimurtosi?

Google kehittää kilpailijaa Facebookille. Toistaiseksi Googlen yritykset ottaa sosiaalista mediaa haltuun ovat kompuroineet Buzzista Waveen. Koska sosiaalisessa mediassa piilevät kuitenkin valtavat rahavirrat, haluaa myös hakukonejätti osansa potista.

Monet suuryritykset toimivat juuri näin: ne bongaavat olemassa olevan ilmiön ja pyrkivät rakentamaan sille elinkelpoisen kilpailijan. Tästä kertovat esimerkiksi lukuisat iPhone-kloonit siinä missä Facebook- ja Twitter-imitaatiotkin. Ongelmana on kuitenkin, että kloonaamalla syntyy lähes aina kakkoslaatua. Ja vaikka markkinoilla pysyykin mukana kopio tai kaksi, on uutta tuotetta lähes mahdotonta mahduttaa hyllylle tungoksen sekaan siinä vaiheessa kun ilmiö on jo yleistä tietoutta.

Olennaista on siis keksiä uusi läpimurto.

Tämä on se salaisuus, joka avittaisi Nokian takaisin kärkikahinoihin, ja joka on nostanut niin Facebookin kuin Applenkin maailman teknokentän johtotähdiksi. Facebook ei ollut uusi, parannettu versio IRC-galleriasta tai keskustelufoorumista. Nettinörttien tai ventovieraiden sijaan Facebook yhdisti sinut vanhoihin luokkakavereihisi ja toi koko tuttavapiirisi tietokoneesi työpöydälle. Facebook määritteli kokonaan uusiksi sosiaalisen internetin.

Samalla tavoin iPhone mullisti radikaalisti mobiililaitemarkkinat. Apple ei tuonut markkinoille uutta puhelinta. Se toi markkinoille ensimmäisen värkin, jolla internetiä pystyy selaamaan ongelmitta myös tien päällä. Se, että iPhone on kehno puhelin osoittautui sivuseikaksi: Applen ihmelaite tuottaa enemmän voittoa kuin muiden valmistajien värkit yhteensä.

Nyt kilpailijat pelaavat Applen ja Facebookin kentällä, ja tilanne on samanlainen kuin Lassin ja Leevin jenkkifutisottelussa: jos Lassi joutuu koville, Lassi muuttaa sääntöjä. Ainoa tapa tehdä todellinen läpimurto on hypätä ulos pelistä, keksiä uusi peli, ja palata sen kanssa kentälle. Silloin voit itse sanella säännöt, ja muut seuraavat perässä.

Uuden keksiminen ei ole kuitenkaan aivan helppoa. Läpimurron löytäminen edellyttää ensiksikin olemassa olevien lähtökohtien kyseenalaistamista. Tässä auttaa lateraalinen ajattelu. Vasta rikkomalla urautuneet ajatusmallit voi synnyttää jotakin todella uutta. Pelkkä uutuus ei kuitenkaan vielä riitä. Sinun täytyy myös selvittää, minkä läpimurron juuri sinä pystyt tekemään. Mitä sellaista uutta voit tehdä, joka tuottaa merkittävää arvoa toisille ihmisille? Toisin sanoen: mikä on siilikonseptisi?

Läpimurto ei synny apinoimalla. Se syntyy kyseenalaistamalla olemassa olevat puitteet ja tarjoamalla jotakin uutta, ainutkertaista ja arvokasta, joka nousee juuri sinun yksilöllisestä intohimostasi. Missä piilee sinun läpimurtosi?

3 tapaa suodattaa verkkometeliä

Internetistä löytyy nykyään valtava määrä hyödyllistä informaatiota. Ongelmana on, että käyttökelpoinen informaatio hukkuu usein verkkomelun alle. Jyvät on vaikea seuloa akanoista kun mainokset huutavat verkkosivujen vierustalta ja Facebook täyttyy toinen toistaan turhemmista statuspäivityksistä. Ohessa kolme vinkkiä, joilla saat verkkomelun laantumaan ja löydät verkosta nopeasti tarvitsemasi.

1. Käytä mainossuodatinta

Verkkomainonta yleistyy jatkuvasti. Nykyään voi yhä harvemmalla verkkosivustolla vierailla törmäämättä turhanpäiväisiin mainosbannereihin. Onneksi verkkomainonnan saa kuriin yksinkertaisella keinolla: käyttämällä mainossuodatinta.

Jos selaimesi on Firefox, kannattaa hyödyntää adblock-laajennusta. Se blokkaa mainokset ja tekee tietokoneestasi myös turvallisemman käyttää. Valtavirtasivustoja lukuun ottamatta et voi koskaan olla täysin varma, ettei mainosbanneri sisällä haittakoodia. Lataa Adblock Plus täältä.

Mac-käyttäjän kannattaa puolestaan asentaa Glimmerblocker. Se blokkaa käyttöjärjestelmätasolla valtaosan mainoksista ilman, että joudut asentamaan selaimeesi mitään ylimääräisiä kikkareita. Glimmerblockerin voit ladata täältä.

2. Piilota turhat Facebook-päivitykset

Facebook on upea tapa verkottua vanhojen ja uusien ystävien kanssa. Ongelmana on, että kaikki ystäväsi eivät tuota Facebookissa sinulle hyödyllistä informaatiota. Jatkuva omien ongelmien päivitteleminen tai zombie-kutsujen lähettely muuttuu pian rasittavaksi – mutta muuten kivaa kaveria ei tekisi mieli lempata pois Facebook-frendeistäkään.

Tässä avuksi tulee Facebookin loistava hide-toiminto. Jos ystäväsi päivittää jatkuvasti itsellesi mielenkiinnottomia statuspäivityksiä, piilota ne. Näin et joudu jatkuvaan valituspommitukseen tai zombihyökkäykseen – mutta säilytät silti Facebookin tarjoaman yhteydenpitokanavan. Hide-toiminto löytyy viemällä hiiri statuspäivityksen oikealle puolelle.

3. Hyödynnä laajennettua mieltäsi

Voit myös rakentaa verkkoon erilaisia rajapintoja, jotka tuottavat sinulle jatkuvasti uutta ja käyttökelpoista informaatiota. Hesarin verkkosivun avaamalla et voi koskaan tietää, löydätkö sieltä jotain mielenkiintoista. Käyttämällä Twitteriä kollektiivisena alitajuntana tai rakentamalla iGoogleen laaja-alaisen uutissivun takaat, että surffaamisesi tuottaa jatkuvasti uutta ja hyödyllistä informaatiota.

Lisää vinkkejä informaatiokohinan vähentämiseksi ja tietoverkon hyödyntämiseksi löydät Filosofian Akatemian Laajennetun mielen oppaasta. Voit ladata sen maksutta täältä.

7 loistavaa työkalua ajattelun ammattilaiselle

Ajattelu ei tapahdu vain pään sisällä. Ajattelun ammattilainen hyödyntää ajatustyössään myös monenlaisia apuvälineitä muistivihkoista miellekarttoihin. Nykyaikana yhä merkittävämpää osaa ajattelutyöstä kannattelevat monenlaiset tietokoneohjelmistot ja nettisivustot. Esittelen tässä seitsemän lyömätöntä ajattelun ammattilaisen digitaalista työkalua.

Nämä ohjelmat ja nettisivustot auttavat sinua muistamaan aivan kaiken, synnyttämään globaalin, kollektiivisen alitajunnan, opiskelemaan huippuyliopistoissa, altistamaan itsesi ennennäkemättömällä tavalla maailman uutisille, keskittymään häiriöttä kirjoittamiseen, pitämään dokumenttisi järjestyksessä ja treenaamaan mielesi kesäkuntoon.

1. Evernote: Lisämuisti mielellesi
www.evernote.com

Ylivoimainen ykkönen kaikista ajattelun softa-avuista on runsas vuosi sitten julkaistu muistiinpano-ohjelmisto Evernote. Evernote vaikuttaa ensi silmäyksellä vaatimattomasti digitaaliselta muistivihkolta. Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Evernote ei ole mitään vähempää kuin konkreettinen laajennus omalle muistillesi.

Jos haluat muistaa jonkin asian, on yhdentekevää onko muistosi koodattu hippokampukseesi, vai sijaitseeko se internet-pilvessä. Jos saat palautettua asian samassa ajassa mieleesi, ei sen sijainnilla ole käytännössä merkitystä. Evernote on tietääkseni ensimmäinen ohjelmisto, jolla muistiinpanon haun vasteajat ovat parhaimmillaan biologisen muistamisen tasoa, enimmillään muutamia kymmeniä sekunteja. Tämä johtuu kahdesta seikasta.

Ensinnäkin, Evernoteen pääsee käsiksi kaikkialla. Missä vaan, missä pääset nettiin, pääset Evernoteen. Näin muistosi kulkevat mukanasi vaikkapa älykännykässä. Vielä ketterämmin Evernoteen pääset käsiksi, jos satut omistamaan iPhonen, Blackberryn tai Palm Pre:n. Näille älypuhelimille on julkaistu omat Evernote-ohjelmansa.

Toisekseen, Evernoteen pystyy rakentamaan moniulotteisia muistiinpanomatriiseja. Siinä vaiheessa, kun muistiinpanoja on kertynyt tuhansia, voi yksittäisen muistiinpanon palauttaminen avainsanahaulla olla mahdotonta. Mutta toimivan matriisin avulla pääset sekunneissa käsiksi haluamaasi tietoon.

Kirjoitan paraikaa Evernoten ja nettiteknologian käyttöön liittyvää laajennetun mielen opasta, joka ilmestynee viimeistään alkuvuodesta 2010. Siinä esittelen tarkemmin muun muassa, miten tuhansia muistiinpanoja järjestyksessä pitävän matriisin saa rakennettua Evernoteen käden käänteessä.

2. Twitter: Kollektiivinen alitajunta
www.twitter.com

Myös Twitterin kohdalla ensivaikutelma pettää. Ensi silmäyksellä Twitter vaikuttaa irralliselta Facebookin tilapäivitykseltä, jolla tuntuu olevan käyttöä vain teini-ikäisille kahvitteluseuraa kaipaaville ja Ashton Kutcher -faneille. Tosiasiassa Twitter on kuitenkin yksi hämmästyttävimpiä verkottumistyökaluja, mitä on toistaiseksi keksitty. Oikein säädettynä Twitter toimii fantastisena kollektiivisena alitajuntanasi.

Twitter on täynnä kohinaa – informaatiota, joka on omien elämänongelmiesi kannalta yhdentekevää. Iso ongelma Twitterin käyttämisessä onkin säätää Twitter-tilisi niin, että sinne ilmaantuu pääasiassa vain sellaista informaatiota, joka on juuri sinulle käyttökelpoista. Twitteriin kirjoittavat tuttaviesi lisäksi nimittäin myös lukemattomat maailman huipputekijät. Olit sitten toimihenkilö, kirjailija, sarjakuvataiteilija, rock-muusikko, IT-asiantuntija tai poliitikko, on todennäköistä, että koko joukko hengissä olevia idoleitasi kirjoittaa ajatuksiaan Twitteriin. Tämä tarkoittaa huikeaa jatkuvasti päivittyvää intellektuaalista pääomaa. Eliminoimalla Twitter-kohinan kykenet synnyttämään häikäisevän kollektiivisen alitajunnan, josta saat jatkuvasti uusia ideoita maailman huipputekijöiltä.

Twitter-kohinan eliminointi tarkoittaa sitä, että seuraat ainoastaan sellaisia Twitter-kirjoittajia eli twiittaajia, jotka kirjoittavat jatkuvasti itsellesi aidosti mielenkiintoisista aiheista. Jos siis joku täyttää Twitter-kanavasi turhanaikaisella säpätyksellä, pudota hänet pois tililtäsi. Etsi Twitterin hakutyökalulla omia idoleitasi ja alasi vaikuttajia ja katso, mitä he twiittaavat. Jos informaatio on sinulle hyödyllistä, lisää nämä henkilöt tiliisi. Voit myös selailla netistä löytyviä teemojen mukaan järjestettyjä Twitter-palstoja ja löytää kokonaan uusia itseäsi kiinnostavia Twitter-tuttavuuksia. Aloittaa voit esimerkiksi Twellow-sivustolta. Ajattelun ammattilaisen Twitter-syötteen voit tilata klikkaamalla tästä.

Kannattaa myös kurkata, keitä itseäsi kiinnostavat ihmiset seuraavat – monesti myös he ovat kannaltasi kiinnostavia. Kun keräät tilillesi muutamia tusinoita itseäsi kiinnostavia, aktiivisia twiittaajia, synnytät kollektiivisen alitajunnan, josta saat jatkuvasti uutta, itsellesi ajankohtaista ja merkittävää informaatiota. Tuloksena on häikäisevä virta oivalluksia, linkkejä ja ajankohtaisia uutisia, jotka muut kuulevat vasta kuukausien päästä!

3. iTunes U: Huippuyliopisto kotikatsomossa
www.apple.com/education/mobile-learning/

Applen iTunes University on fantastinen tiedon aarreaitta. iTunes U:sta voit ladata koneellesi kokonaisia lukuvuoden pituisia luentosarjoja maailman huippuyliopistoista. Vielä kolmisen vuotta sitten tähän oppiin pääsi käsiksi vain pulittamalla satojen tuhansien taalojen lukuvuosimaksut. Tarjolla on luentoja Yalesta, Cambridgesta, UC Berkeleystä, Stanfordista… Filosofiaa, psykologiaa, fysiikkaa, biologiaa, historiaa, taloustiedettä… Luennoitsijat ovat sekä tietotaitonsa että esiintymiskykynsä puolesta huippuluokkaa, ja isolta näytöltä katsottuna videoidut luennot pääsevät hyvin lähelle aitoa oppimistilannetta. Ääniluennot voit puolestasi ladata MP3-soittimeesi vaikkapa juoksulenkille. Kysymyksiä ei virtuaaliyliopistoissa voi tietenkään esittää – mutta kenties voit metsästää mielenkiintoisen luennoitsijan Twitter-tiliisi ja esittää kysymyksesi siellä!

4. iGoogle: Maailman uutiset yhdellä silmäyksellä
www.igoogle.com

Alan Mooren klassikkosarjakuvassa Watchmen maailman fiksuimmaksi mieheksi tituleerattu Ozymandias vietti mielellään aikaa televisioilla peitetyn seinän edessä. Televisiot näyttivät ohjelmaa muutamia sekunteja kerrallaan, ja näin Ozymandias kykeni muodostamaan nopeasti kattavan intuitiivisen käsityksen siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tiettävästi myös Spede Pasanen harrasti samanlaista monen television tuijottelua. Vaikka kymmenien televisiokanavien yhtäaikainen seuraaminen voikin olla ahdistava kokemus, on itse ajatus uutisoinnin kattavasta seuraamisesta kiehtova.

iGoogle on Googlen personalisoitava etusivu. iGoogleen voi asentaa kaikenlaisia härpäkkeitä peleistä Gmail-tiliisi. Erityisen käytännöllinen sivustosta tulee, kun lataat siihen monipuolisesti erilaisia uutispalveluita: Hesari, BBC, CNN, New York Times, Le Monde, Deutsche Welle, Al Jazeera, Fox News, Dagens nyheter… Tällöin näet yhdellä silmäyksellä, mitä maailmalla puhutaan. Silmäiltyäsi otsikot voit lukea tarkemmin itseäsi kiinnostavat jutut. Parhaassa tapauksessa voit seurata uutisointia itseäsi kiinnostavasta aiheesta aina tieteellisiin alkuperäisjulkaisuihin asti. Uutiset kirjoitetaan aina jostakin näkökulmasta; seuraamalla erilaisista lähtökohdista kirjoitettua uutisointia syntyy maailman tapahtumista rikkaampi ja todellisempi kuva kuin vain yhtä valtamediaa seuraamalla.

Lisäksi voit ladata erillisille sivuille itseäsi kiinnostavia blogeja ja uutisportaaleja. Näin pysyt jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä alallasi tapahtuu. Voit tehdä helposti uuden välilehden valitsemalla aihealueen, esimerkiksi ”Art”, ”Psychology”, ”Physics” jne. iGoogle ehdottaa tällöin joukkoa aihepiiriin sopivia gadgettejä. Voit myös toki poistaa tai lisätä gadgettejä mielesi mukaan.

5. Writeroom: Keskity kirjoittamiseesi
www.hogbaysoftware.com

Kirjoittaminen on sitä miellyttävämpää, mitä paremmin pystyt keskittymään itse kirjoittamiseen. Writeroom keskittyy olennaiseen: tekstiin ruudulla. Kyseessä on koko ruudun varaava tekstinkäsittelyohjelma, jossa ei ole juuri muita ominaisuuksia. Voit siis keskittyä kirjoittaessasi itse sanomaan ilman, että ruudulle levinneet ikonit ja avoimet ohjelmat varaisivat jatkuvasti huomiokanaviasi, tai ilman että innostuisit leikkimään kirjasimilla tai kikkailemaan muotoiluilla. PC-käyttäjien iloksi ohjelmasta on hiljattain ilmestynyt klooni nimeltä Darkroom. Sen voi ladata täältä.

6. Yep: Artikkelit aina käsillä
www.ironicsoftware.com

Vaikka Applen tietokoneet ovatkin merkittävä stressiä vähentävä tekijä tietotekniikkaa päivittäin käyttäville, pyrin tässä katsauksessa keskittymään ohjelmistoihin, jotka ovat saatavilla sekä Macille että PC:lle. En kuitenkaan ole toistaiseksi törmännyt Yep:in toiminnallisuuteen PC:llä, ja koska kyseessä on niin loistava ohjelmisto kenelle tahansa lukutoukalle, päätin sen tässä nostaa esille.

Yep on PDF-tiedostojen lajitteluohjelma. Se mahdollistaa PDF-tiedostojen seurannan tietokoneella ja monipuolisten tägimatriisien luomisen tiedostoille. Yep:in nerokas tapa käyttää tägejä sopii PDF-tiedostoille kuin nenä päähän: valittuasi kansion, Yep tarjoaa vain niitä tägejä, joita on valitsemassasi kansiossa olevilla tiedostoilla. Näin löydät tuhansien artikkelien, e-kirjojen ja lehtijuttujen joukosta hetkessä haluamasi. PC-käyttäjien onneksi Evernotella pääsee nykyään hyvin lähelle Yep:in toiminnallisuutta, jos kohta aivan yhtä elegantti Evernote ei PDF-tiedostojen käytössä olekaan.

7. Lumosity: Jumppaa aivosi kesäkuntoon
www.lumosity.com

Lumosity on Stanfordin yliopistossa kehitetty erinomainen aivojumppasivusto. Monipuolisesti erilaisia ajatustoimintoja harjoittavat pelit auttavat harjaantumaan esimerkiksi keskittymisessä, muistamisessa ja tilanhahmottamisessa. Sivusto on kuukausimaksullinen, mutta sitä voi kokeilla maksutta. Sivuilla on myös usein täysin maksuttomia yksittäisiä pelejä.

Aivojumppaa kritisoidaan usein siitä, että aivojumppa harjoittaa itse asiassa taitavammaksi vain itse harjoitteessa. Näin lieneekin karkeasti ottaen asian laita. Mutta jos harjoittelet riittävän monipuolisesti, kuten on mahdollista Lumosityn pelien kanssa, on harjoittelusta todennäköisesti hyötyä myös käytännön ajattelutyössä.