7 oivallista apuria Ompun käyttäjälle

26/02/2010

Applen tietokoneet parantavat ajattelun ammattilaisen elämänlaatua ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin ne ovat erinomaisen intuitiivisia käyttää. Toisekseen, niiden suunnittelussa on keskitytty olennaiseen. PC:n virittämiseen tottuneelle molemmat voivat olla kielteisiä ominaisuuksia: jos haluat hienosäätömahdollisuuksia, saa niitä omenalootasta kaivaa urakalla. Macit tekevät murto-osan siitä, mihin PC:t pystyvät. Mutta sen vähän ne tekevät pääasiassa erinomaisesti.

Omasta Ompusta saa kunnolla tehoja irti asentamalla muutamat keskeiset apuohjelmat ja ohjelmistot. Ohessa seitsemän oivallista Mac-käyttäjän apuria. Osa oheisista ohjelmista löytyy myös PC:lle. Lisää ohjelmistosuosituksia löydät täältä.

1. Quicksilver Blacktreen huikea ajatustenluku-plugin kasvaa kiinni Mac-työskentelyyn. Periaatteessa kyseessä on vain monipuolinen näppäinkomentorajapinta. Quicksilver oppii kuitenkin pian aavistamaan jo muutamasta kirjaimesta, mitä haluat tietokoneesi tekevän. Tuloksena Omppusi reagoi usein ajatuksen nopeudella silloin, kun haluat käynnistää jonkun ohjelman tai vierailla verkkosivulla. Quicksilverin löydät osoitteesta www.blacktree.com.

2. Google Quick Search Box Googlaaminen ei ole koskaan ollut näin hauskaa ja helppoa. Yksinkertaisella näppäinkomennolla heräävä Google-ikkuna hoitaa perusgooglailut, kuvahaut ja Wikipediat käden käänteessä. Hakujen vasteajat ovat keskeisiä erityisesti käyttäessäsi laajennettua mieltäsi. Tässä Google Quick Search Box säästää aikaa sekuntikaupalla jokaisesta hausta. Hakuboksi löytyy muuten myös Windowsille. Lataa omasi osoitteesta desktop.google.com.

3. 1Password Käytätkö aina samaa salasanaa eri verkkosivustoille? Vai onko salasanasi niinkin turvallinen, että pitää jopa sinut verkkosivustojesi ulkopuolella? Avuksi kannattaa ottaa salasanaholvi. Oivallinen Omppukäyttäjän apuri on tässä 1Password. Ohjelmistoon tallennat järeän teollisuustason suojauksen alle kaikki salasanasi, luottokorttitietosi ja muut arkaluontoiset dokumenttisi. Sen jälkeen surffaat netissä turvallisesti ja availet salasanan alaiset sivustot yhdellä hiiren klikkauksella. Hae suoja salasanoillesi täältä.

4. CrashPlan Applen varmuuskopiointiohjelma Time Machine on susi jo syntyessään, olkoonkin, että sen käyttöliittymä on näppärä ja sievä. Jos aikakonetta käyttää langattomassa verkossa, saattaa se tuhota oman varmuuskopionsa aivan yllättäen. Siispä apuun tulee oivallinen CrashPlan: sekä kovalevylle että verkkoon tallentava CrashPlan on erinomainen ratkaisu varmuuskopiointitarpeisiin. CrashPlanissa on vieläpä se hyvä puoli, että jos yläkerran vesileikit muuttavat asuntosi kylpyläksi, on verkkokopio visusti tallessa. CrashPlan on myös saatavilla sekä Windowsille että Linuxille. Osoite on www.crashplan.com.

5. ShoveBox Maailman yksiselitteisesti päätähuimaavin verkkopalvelu Evernote on loistava ratkaisu muistiinpanojen arkistointiin. Sen avulla et enää ikinä unohda mitään, mitä et halua unohtaa. Evernote on kuitenkin raskas itse muistiinpanojen nopeaan ylöspanoon. Kun idea pälkähtää päähän, olet näppäinkomennonkin jälkeen vielä parin hiirennapsautuksen päässä sen taltioimisesta. Tässä apuun tuleekin ShoveBox. Quicksilver-tyyppinen rajapinta mahdollistaa ideasi taltioimisen salamannopeasti. Näppäinkomennon jälkeen kirjoitat tekstin ja painat enteriä – siinä kaikki! ShoveBoxista voit siirtää muistiinpanosi talteen Evernote-arkistoon vaikkapa kerran viikossa. Hae oma lappulaatikkosi täältä.

6. MacJournal MacJournal on erinomainen erityisesti päiväkirjan pitämiseen suunniteltu tekstinkäsittelyohjelma. Jos harrastat ajatuksenjuoksusi taltiointia päiväkirjan kansien väliin, tarjoaa MacJournal oivallisen digitaalisen avun. Voit hyödyntää ohjelmiston kätevää arkistointitoimintoa, kokoruudun kirjoittamista sekä suojata päiväkirjasi kädenkäänteessä salasanalla. Digitaalisen päiväkirjan lataat itsellesi täältä.

7. iWork Applen toimistopaketilla voi tehdä noin 3% siitä, mitä esimerkiksi Microsoftin vastaavalla. Mutta sen, minkä sillä voi tehdä, voi tehdä tyylikkäästi, takuuvarmasti ja käden käänteessä. iWork onkin tyypillinen esimerkki Applen ideologiasta: tehdään vähän, mutta tehdään se hyvin. Diaesitysten väsääminen Keynotella on yhtä juhlaa. Pagesilla kirjoittaminen on puolestaan intuitiivista ja helppoa: tärkeitä komentoja ei tarvitse kaivaa esiin monipolvisten valikkorakenteiden alta. Paketin heikoin lenkki Numbers on köyhän miehen Excel, mutta käy perustaulukointiin aivan passelisti.

iWorkin vahvuuksia on kaksi. Ensinnäkin perustoiminnot löytyvät kaikki hetkessä intuitiivisesti, eikä niitä tarvitse metsästää valikkolabyrintistä kissojen ja koirien kanssa. Ohjelma ei siis asetu kirjoittamisen tai suunnittelun esteeksi. Toiseksi, iWorkin tarjoamat sapluunat ja työkalut mahdollistavat hurjan näyttävien dokumenttien ja diaesitysten laatimisen salamannopeasti. Vaativalle spesialistille iWork tuskin riittää työkaluksi – mutta normaalissa tekstinkäsittelyn, diaesitysten ja taulukkolaskennan päivittäiskäytössä se pesee kilpailijat mennen tullen. iWorkin demoversion saat ladattua täältä.

Neljä ihmisen perustyyppiä

24/02/2010

7 kommenttia

Vanhan japanilaisen sananlaskun mukaan visio ilman toimintaa on päiväunta, toiminta ilman visiota painajaista. Elämässä onkin kaksi peruspilaria, joiden ymmärtäminen ja haltuun ottaminen edesauttaa merkittävästi elämänlaatua.

Nämä peruspilarit ovat visio ja toiminnan rakenteen tuntemus.

Visio tarkoittaa suomeksi näkymää. Se on tarkkarajainen, tulevaisuuteen suuntautuva mielikuva siitä, mitä haluat elämältä. Visio ei ole sama asia kuin päämäärä, vaan ennemminkin käsitys siitä, missä haluat olla huomenna, viikon päästä, viiden vuoden päästä. En tarkoita tässä myöskään käsitystä siitä, mitä sinusta tulee isona, vaan tarkkarajaista ja konkreettista mielikuvaa siitä, missä olet esimerkiksi viiden vuoden päästä.

Visio on konkretisoitu mielikuva itsestäsi jossakin mieluisassa tilanteessa, jonka ajatteleminen synnyttää flow-kokemuksen. Muodostaessasi visiotasi mieti siis, missä olet vaikkapa kuukauden, vuoden tai viiden vuoden päästä. Miltä silloin tuntuu? Miltä ympärilläsi näyttää? Sulje silmäsi ja mieti, mitä näet, kuulet, haistat ja maistat. Sitten kun rintakehässäsi tuntuu lämpimältä ja hyvältä, olet löytänyt visiosi.

Visio on ensiarvoisen tärkeä elämänlaadun kannalta. Erityisesti lähitulevaisuuteen kohdistuva visio aktivoi aivojesi peilisolut ja rajaa valinta-avaruuttasi siten, että toimintasi suuntautuu intuitiivisesti kohti visioimaasi konkreettista tilannetta. Ilman visiota olet kuin tuuliajolle joutunut laiva, jonka kapteenilla ei ole aavistustakaan, mitä satamaa suuntaan kannattaisi ottaa suuntima. Visiota vailla ihminen kutistuu lopulta harmaaksi suorittajaksi, jonka elämää määräävät ylhäältä ja ulkoa tulevat ärsykkeet.

Toiminnan rakenteen tuntemus on puolestaan olennaista tulosten aikaansaamisen kannalta. Jos et tiedä, miten purjeet saadaan ylös, on laivaa vaikeaa liikuttaa eteenpäin. Toiminnan rakenteen tuntemus tarkoittaa sitä, että tiedät, mitkä konkreettiset päämäärät auttavat sinua kohti visiosi viitoittamaa suuntaa, ja mitkä päivittäiset toimet synnyttävät tuloksia, joiden avulla saavutat päämääräsi.

Se tarkoittaa siis sitä, että ymmärrät, minkälaiset prosessit ohjaavat elämääsi eteenpäin, ja osaat myös tarvittaessa puuttua noihin prosesseihin. Yhden tavan rakenteistaa elämääsi tehokkaasti voit opetella tutustumalla Ajattelunhallinnan oppaaseen.

Voidaan ajatella, että ihmiset voi jakaa karkeasti neljään luokkaan näkemyksellisyyden ja rakenteentajun nojalla.

Harmaa suorittaja on näkemyksetön kafkalainen virkamies, jolla ei ole juuri käsitystä omista toimista viikkoa pidemmälle. Käskyt tulevat ylhäältä, ja ne toteutetaan saapumisjärjestyksessä. Suorittajalla ei ole siis sen enempää visiota kuin käsitystä toimintansa rakenteestakaan.

Manageri on puolestaan tomera tampuurimajuri, jonka päivyri pitää päivät, viikot ja kuukaudet prikulleen järjestyksessä. Manageri saa paljon aikaan – mutta ei välttämättä tiedä alkuunkaan, miksi kaikki tuo tohina on vaivan arvoista. Managerin toiminta on rakenteistettu esimerkillisesti – visio vain puuttuu.

Taiteilija taas on näkemyksellinen luova nero, visionääri, joka tietää tarkalleen elämänsä tarkoituksen hamaan loppuun saakka. Hänen elämänsä purjehtii kuitenkin kohti suuruutta ailahdellen, välillä karillekin karahtaen. Vaikka näkemyksellisyyttä riittää yltä kyllin, puuttuu taiteilijalta käsitys oman elämän rakenteista.

Lopuksi, johtaja on suoraselkäinen, vakaata arvomaailmaa seuraava suunnannäyttäjä, joka sekä tietää, minne mennä, että miten sinne päästään. Johtajalla on kirkas visio, joka näyttää suuntaa hänen toiminnalleen, ja tarkkarajaiset ja käytössä tehokkaiksi havaitut prosessit, joilla saadaan aikaiseksi toivottuja tuloksia.

Selvittämällä selkeän suunnan elämällesi ja rakenteistamalla toimintasi järjestelmällisesti toimit itsesi ja oman elämäsi johtajana. Tulisiko siis pyrkiä siihen, että jokainen ihminen olisi oman elämänsä johtaja?

Mitä onnellisuus tarkoittaa?

18/02/2010

11 kommenttia

Jane Austen totesi aikanaan, että suuret tulot ovat onnellisuuden paras tae. Tämän uskomuksen parissa vierähtikin pitkälti koko 1900-luku. Onneksi kansainvälinen lehdistö on viime aikoina nostanut esiin viimeisimmän talousromahduksen herättämän kysymyksen: tuottaako varakkuus sittenkään onnellisuutta? Bruttokansantuotteen rinnastaminen hyvinvointiin ei selvästikään vastaa todellisuutta. Ei tarvitse paljoa päätään kääntää, kun näkee, etteivät kirjaimellisesti paksusti voivaa länsimaailmaa kansoita onnellisten syvät rivit.

Austenin arvio onnellisuuden takeesta viistää ohi maalin. Toki rahattomuus tuottaa onnettomuutta. Mutta kun resursseja on riittävästi, ei ylijäämävarallisuus enää ruoki hyvinvointia. Jos rajattomat resurssit eivät siis tuota hyvinvointia, mikä sitten tuottaa? Itse asiassa onnellisuuden yhtälö on tavattoman yksinkertainen.

Jos päivittäinen toimintasi synnyttää arvomaailmaasi sopivia tuloksia, olet onnellinen.

Jos siis käytät päiväsi sellaisten asioiden parissa, joiden tekeminen itsessään tyydyttää sinua, voit hyvin. Ja jos taas aikasi valuu merkityksettömien ja turhauttavien toimien parissa, ottaa aamuinen herääminen helposti pannuun.

Onnellisuudelle keskeistä on siis sellainen toiminta, joka seuraa arvomaailmaasi. Jos arvostat vaikkapa kauneutta, on tärkeää käyttää aikaa siihen, että kotisi, työympäristösi ja maallinen tomumajasi viehättävät sinua. Jos taas tehokkuus on ydinarvosi, on olennaista huolehtia, että päivittäistoimiesi prosessit ovat ojennuksessa.

Koska harva meistä osaa pyydettäessä ladella siistin listan omista ydinarvoistaan, kannattaa oman elämän ydintä lähteä metsästämään toisesta suunnasta: itse toiminnasta. Lähes jokainen osaa nimetä nopeasti kourallisen toimia, joiden parissa viihtyy. Yksi tykkää kirjoittamisesta, toinen metsällä olemisesta. Kolmannelle autoilu on juuri se juttu, jossa sielu lepää. Usein ihmiset juuttuvat kysymään itseltään, mitä he haluaisivat olla: ”mikä minusta tulee isona?” Forrest Gumpia mukaillen, ihminen on kuitenkin sitä, mitä hän tekee: ”stupid is as stupid does”.

Voit pyydystää elämäsi ydinalueet eriöimällä minkälainen tekeminen tyydyttää juuri sinua. Toimi esimerkiksi seuraavasti. Ota A4-kokoinen paperiarkki ja kynä. Kirjoita ylös kaikki sellaiset puuhastelun muodot, joissa viihdyt. Listaa niin töistä tutut toimet kuin harrastuksetkin.

Listaan voit kirjoittaa vaikkapa ”lukeminen”, ”keskusteleminen”, ”ratsastaminen”, ”ruoanlaitto” ja niin edelleen. Kirjaa ylös vain sellaiset puuhat, joita tehdessäsi tunnet todella olevasi elementissäsi – älä niitä, joita teet vain toimenkuvasi tai elämäntilanteesi johdosta. Älä epäröi kirjoittaa ylös myös sellaisia puuhia, joista et ikinä voisi kuvitellakaan seuraavan esimerkiksi ammattimaista toimintaa. Kirjaa samaten ylös myös sellaiset jutut, joita haluaisit tehdä, mutta et tämänhetkisen elämäntilanteesi vuoksi pysty tekemään.

Kun olet kirjoittanut koko arkin täyteen, pisteytä jokainen toimi yhdestä kolmeen. Kolmosen saavat sellaiset puuhat, joita saat jo nyt tehdä sydämesi kyllyydestä. Kakkosen arvoisia ovat puolestaan askareet, joita pääset kyllä ajoittain harjoittamaan, mutta joiden parissa viihtyisit mieluusti enemmänkin. Ja ykkösellä kuittaat puolestaan toimet, joiden parissa haluaisit viettää aikaa, mutta joita et pääse tällä hetkellä harjoittamaan juuri lainkaan.

Tuloksena on kartta siitä, kuka sinä oikeasti olet. Tarkastele karttaasi ja mieti, minkälainen ihminen tekisi kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa täysipainoisesti kaikkea sitä, mitä sinä haluaisit tehdä. Eli minkälainen ihminen arvioisi joka ikisen kohdan listallasi kolmoseksi.

Huomaat pian, että vaihtoehtoja on lukemattomia. Yhdessä ammatissa osa lempiaskareistasi voi olla harrastuksia, toiset puolestaan tulonlähteesi. Toisaalta kenties juuri jokin harrastuksesi voisikin toimia pääasiallisena tulonlähteenäsi. Jos vaikkapa pidät esiintymisestä ja autoilusta, voit hakeutua iltaisin rallia ajavaksi opettajaksi tai harrastelijateatterissa viihtyväksi rekkakuskiksi.

Kun selvität, mitä haluat tehdä ajallasi ja alat tehdä noita asioita täysipainoisesti, olet onnellinen. Onnellisuus on sitä, että tekee asioita, jotka tukevat omaa arvomaailmaa. Onnellinen on, mitä onnellinen tekee.

7 mestariajattelijan ydintaitoa

15/02/2010

10 kommenttia

Ajattelu on taitolaji. Kukaan ei synny maailmaan nerokkaana mullistavia keksintöjä suoltavana pellepelottamana. Elämämme ensiviikkoina osaamme kaikki samat kaksi asiaa: syödä ja parkua. Jos haluat opetella taitavaksi ajattelijaksi, kannattaa perehtyä ainakin seuraavaan seitsemään mestariajattelijan ydintaitoon. Kussakin taidossa tulet mestariksi harjoituksen kautta.

1. Logiikka

Logiikka on yksi fantastisimpia älyllisiä työkaluja, joita olemme keksineet. Logiikka ei tee sen vähempää, kuin ilmaise ajattelumme syvimpiä säännönmukaisuuksia. Näin siis silloin, kun ajattelemme johdonmukaisesti. Loogis-analyyttinen ajattelu tarjoaa huikeat mahdollisuudet avartaa ymmärrystäsi oman ajattelusi rakenteesta. Siksi logiikan tuntemus on keskeinen mestariajattelijan taito. Logiikan perusteet saat helpoiten haltuun tutustumalla johonkin logiikan alkeet esittelevään teokseen. Hyviä aloituspaikkoja ovat esimerkiksi Aristoteleen Ensimmäinen analytiikka tai hieman tuoreemmassa kirjallisuudessa Seppo K. Miettisen riemastuttava Logiikka: perusteet.

2. Lateraalinen ajattelu

Albert Einsteinin mukaan mielikuvitus on kaikki kaikessa. Tieto kohdistuu siihen, mitä jo osataan; mielikuvitus puolestaan paljastaa tulevaisuuden löydöt. Loogis-anayyttisen järjen varassa voimme tarkastella vain murto-osaa niistä ihmeistä, joita maailmalla on tarjottavana. Usein merkittävät läpimurrot edellyttävätkin logiikan ylittävää ajattelua, lateraalista ajattelua. Lateraalisessa ajattelussa tyypilliset ennakko-oletukset hylätään, ja omaa ajattelua koetellaan mielikuvituksellisin keinoin. Lateraalisessa ajattelussa pääset hyvin alkuun tutustumalla esimerkiksi Edward de Bonon aiheesta kirjoittamiin kirjoihin. Tilaa itsellesi de Bonon perusteos täältä.

3. Argumentaatiotaito

Winston Churchillin mukaan puhetaito on tärkein kaikista ihmiselle suoduista taidoista. Kyky vakuuttavan argumentin muotoiluun onkin ilman muuta aivan keskeinen mestariajattelijalle: jos järkeilysi ei vakuuta, ei sillä ole mitään virkaa. Olennaista taitavalle argumentaatiolle on sekä kyky muodostaa johdonmukaisia ja eheitä argumentteja että taito muotoilla argumentit retorisesti vakuuttavasti. Taitavan argumentoinnin makuun pääset tutustumalla esimerkiksi Juhana Torkin fantastiseen kirjaan Puhevalta. Syventävää ja teknisempää osaamista kartutat esimerkiksi tarttumalla Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttlian perusteokseen Argumentti ja kritiikki.

4. Tarkkaavaisuus

Kuten Sherlock Holmes teroitti, totuus on yksityiskohdissa. Mihin kiinnität huomiota uuden ihmisen tavatessasi? Olemme jokainen valtavan erilaisia yksilöitä, mutta samalla viestimme ulkoasullamme, puhetyylillämme ja eleillämme hulppean yleismaailmallisia asioita. Jos haluat oikeasti ymmärtää kanssaihmisiäsi, kannattaa kiinnittää huomiota kaikkiin niihin pieniin asioihin, jotka tekevät noista ihmisistä juuri sen, mitä he ovat. Siinä avuksi voi olla esimerkiksi jokin keskeinen ruumiinkielen opas. Sellaisen voit tilata itsellesi vaikkapa täältä.

5. Uteliaisuus

Lähes jokainen mielenkiintoinen filosofiassa esitetty lause päättyy kysymysmerkkiin. Miksi minä olen tällainen kuin olen? Mitä on tieto? Miksi on olemassa ylipäätään mitään? Ainoastaan esittämällä oikeat kysymykset on mahdollista löytää tarvittavat vastaukset. Uteliaisuuttasi voit harjaannuttaa esimerkiksi arvoitusten parissa. Kattavan valikoiman haastavia arvoituksia löydät täältä.

6. Kiinnostus

Vain tekemällä sitä, mistä sinä itse olet kiinnostunut voit oppia mestariksi. Joku on oikeasti ollut niin julmetun kiinnostunut madagaskarilaisista kovakuoriaisista, että on viettänyt kuukausikaupalla viidakossa niitä tarkkaillen ja tullut siinä samassa lyömättömäksi kovakuoriaisguruksi. Kovakuoriaiset eivät kenties ole sinun juttusi, mutta jokin taatusti on. Löytämällä oman kiinnostuksen kohteesi harjaannut aivan varmasti siinä mestarilliseksi ajattelijaksi, joka tietää alastaan kaiken. Jos pidät siitä, mitä teet, käy harjoittelukin kirjaimellisesti kuin leikki. Oman kutsumuksen löytämisessä voi olla avuksi esimerkiksi Leo Babautan blogi Zen Habits.

7. Intuitio

Ajattelutaidon keskeisin resurssi on intuitio. Järki kykenee käsittämään kerrallaan noin seitsemän yksikköä. Intuitiivinen kyvykkyytemme käsittelee puolestaan ketterästi kymmeniätuhansia tapahtumia kerrallaan. Järjellä ja logiikalla saamme upeita juttuja aikaan, mutta intuition rinnalla järki jää auttamatta kakkoseksi. Intuitiiviseksi huippuajattelijaksi kehityt harjoittelemalla muita ajattelun taitoja määrätietoisesti. Kun siis löydät sen alan, josta olet aidosti kiinnostunut, pane itsesi likoon koko mielen- ja ruumiinpainollasi ja opettele ne ajattelutaidot, jotka ovat juuri sinulle tärkeimmät. Niin koulit intuitiosi huippuunsa siten, että lopulta itse Sherlock Holmeskin kalpenee rinnallasi. Ajattelu kun on taitolaji.

Älä kulje onnesi ohi, osa 2/2

08/02/2010

Jätä kommentti

Runsas viikko sitten olin matkalla erääseen kokoukseen kun paikallisjuna sanoi lumimyräkässä sopimuksen irti. Junan seistyä varttitunnin Huopalahden asemalla konduktööri ilmoitti, ettei se liiku enää minnekään. Hyppäsin ulos, jonotin tieni taksikeskukseen ja tilasin taksin.

Pirssiä odotellessani murtaen suomea puhunut keski-ikäinen nainen tuli kysymään, tiedänkö, mistä bussit kulkevat. Koska en tunne aluetta kovinkaan hyvin, jouduin toteamaan, että ne ovat ”jossakin tuolla päin”. Siinä samassa mieleeni juolahti ajatus: kyllähän taksiin mahtuu toinenkin ihminen. Vähin mitä voisin siis tehdä olisi tarjota pakkasen puremalle kohtalotoverille kyyti lähimmälle bussipysäkille.

Tässä kohtaa liskoaivoni amygdala pysäytti minut kuitenkin siihen paikkaan. Enhän minä edes tunne koko ihmistä! Päädyin vain kohauttelemaan hartioitani ja osoittamaan suuntaa, mistä bussit ehkä kulkevat. Nainen jatkoi siitä verkkaan matkaansa nietosten keskellä, ja minä katselin perään. Loppupäivän oma saamattomuuteni alkoi harmittaa niin vietävästi. Mietin pitkään, mikä siinä tarkkaan ottaen otti niin kovasti pannuun, ja lopulta ymmärsin, mistä kiikasti.

Hyvän tekemisestähän tulee itsellekin julmetun hyvä olo koko päiväksi.

Jänistämällä yksinkertaisesta mahdollisuudesta helpottaa hieman kanssaihmisen elämää olin myös torpannut itseltäni sen luonnollisen dopamiinipiikin, jonka adrenaliinirauhanen pumppaa verenkiertoon silloin, kun saa toisen ihmisen hyvälle tuulelle.

Liskoaivot pidättävät meitä tekemästä monia sellaisia asioita, joiden tekeminen tekisi meille oikeasti hyvää. Aivotoimintamme alkeellisuus kun saa meidät olemaan luontaisesti epäluuloisia ja varuillamme.

Jokainen päivä tuo mukanaan jatkuvasti menestyksen mahdollisuuksia, joista saat kiinni vain jos etsit niitä aktiivisesti. Samaten jokainen päivä tuo myös mahdollisuuksia tehdä hyvää. Älä siis kulje onnesi ohi, vaan pyri aktiivisesti löytämään mahdollisuuksia auttaa kanssaihmisiäsi. Leveästä hymystä ja aidosta kiitollisuudesta tulee hyvä olo itsellesikin koko päiväksi. Aivokemiasi pitää siitä huolen.

Älä kulje onnesi ohi, osa 1/2

06/02/2010

5 kommenttia

Brittiläinen psykologi Richard Wiseman julkaisi joitakin vuosia sitten kirjan nimeltä The Luck Factor.* Kirja käsittelee Wisemanin tutkimuksia, joissa seurattiin onnekkaita ja epäonnekkaita ihmisiä. Kävi ilmi, että satunnaismuuttujien osalta onnenpekat eivät poikenneet merkittävästi epäonnisista. Toisin sanoen onnekkaina itseään pitävät eivät voittaneet lotossa tai raaputusarvassa sen useammin kuin epäonnisetkaan.

Siitä huolimatta onnekkaina itseään pitäneet pärjäsivät silmiinpistävästi paremmin elämässä ja olivat myös yleisesti onnellisempia. Onnekkaina itseään pitävillä käy myös tosiaan useammin flaksi.

Monet tilanteet, joissa onni potkaisee eivät ole suinkaan riippuvaisia puhtaasti satunnaismuuttujista.

Wisemanin tutkimuksessa selvisi, että onnekkaat erottaa epäonnekkaista kourallinen asenne-eroja. Onnekkaat pyrkivät aktiivisesti löytämään uusia onnistumisen mahdollisuuksia arkipäivän tuoksinassa. Reagoimalla nopeasti eteen sattuviin tilanteisiin voi oman elämänsä suuntaan vaikuttaa hyvinkin radikaalisti.

Jos esimerkiksi juhlissa vastaan sattuu unelmatyöpaikan henkilöstöpäällikkö, ryhtyy onnenpekka heti juttusille tajuten tilaisuutensa tulleen. Epäonninen puolestaan kohauttaa olkapäitään, tilaa uuden drinkin ja toteaa: ”Ei se mua kuitenkaan palkkaa.”

Onnekkaat ovat myös optimisteja: pankkiryöstön yhteydessä ampumahaavan saanut hannuhanhi kiittää onneaan siitä, ettei henki lähtenyt hötäkässä. Akuankka puolestaan soimaa kehnoa lykkyään kuukausikaupalla siitä, että tulikin mentyä väärään pankkiin.

Olennaisinta onnekkuudessa on valppaus: aktiivinen uusien mahdollisuuksien etsiminen mitä epätodennäköisimmistä paikoista. Jos päämääränäsi on vaikkapa uuden työn löytäminen, palkankorotus, elämäsi rakkauteen törmääminen tai uuden, terveellisemmän elämäntavan omaksuminen, pidä silmäsi auki joka päivä mahdollisuuksien varalta ja oleta onnistuvasi.

Koskaan ei voi tietää, milloin onni potkaisee. Osuman saadaksesi saatat kuitenkin joutua hieman siirtämään takapuoltasi.

*Tilaa kirja itsellesi täältä.

Miksi nörtti on paras laadun tae?

01/02/2010

7 kommenttia

Hangossa aloitti viime kesänä toimintansa sushiravintola nimeltä Hanko Sushi. Pieni ja hyvällä maulla sisustettu ravintola sai puskaradion pulputtamaan kuumana. Asiakkaat vakuuttivat ravintolan tason olevan ensiluokkaista. Useampi vierailu vahvisti puskaradiosta kuulemani uutisen: japanilaissyöttölästä sai kerta toisensa jälkeen Suomen tasokkainta sushia.

Ihmettelin ruoan erinomaista laatua, ja käännyin kerran tilausta odotellessani ravintolan omistajan puoleen. Omistaja ei ollutkaan Mr. Miyagin näköinen keittiömestariguru Nipponilta, vaan ihan tuiki tavallinen suomalainen: leppoisa kaveri, joka nyt vaan oli päättänyt laittaa pystyyn oman sushiravintolan.

Sushiannosta odottaessani tajusin, mikä selittää Hanko Sushin ilmiömäisen laadun. Kyse ei ollut vain siitä, että omistaja on viettänyt vuosia Japanissa tutustuen paikalliseen ruokakulttuuriin. Kuunneltuani haltioituneena varttitunnin pituisen, mukaansatempaavan ja yksityiskohtaisen esitelmän riisin keittämisestä, kalan valinnasta ja juuri oikeanlaisen soijakastikkeen valmistamisesta tajusin, että omistaja on ehta sushinörtti.

Nörtti suhtautuu asiaansa intohimoisesti mielikuvista välittämättä.

Useimmat meistä kiinnittävät aivan liikaa huomiota siihen, mitä meistä ajatellaan. Kaikki tämä on pois varsinaisesta työpanoksesta – siitä, joka takaisi sen, että työn tulos olisi parasta mahdollista laatua. Kun joku sen sijaan rakastuu intohimoisesti omaan alaansa ja tekee sitä lakkaamatta, taitojaan jatkuvasti hioen, toisten mielipiteistä vähät välittämättä, on tulos huippuluokkaa.

Nörtti on paras laadun tae, joka tuotteella voi olla. Jos joku panee itsensä niin täysillä likoon, ettei edes oma maine paina vaakakupissa, voit olla varma siitä, että tulos on parasta mahdollista laatua, oli sitten kyse sushista, tietkoneohjelmasta tai Madagaskarilaisten ötököiden sielunelämää käsittelevästä tutkielmasta.

Seuraavan kerran kun olet tilaamassa ruokaa tai vaikkapa ostamassa uutta taulutelevisiota tai autoa, kiinnitä huomiota siihen, kimaltavatko kokin tai kauppiaan silmät hänen alastaan kertoessaan. Jos huomaat, että toinen uppoutuu aina vain yksityiskohtaisempiin kuvauksiin haltioituneena kuin lapsensa luistelukilpailun kolmatta sijaa kuvaileva vanhempi, tiedät, että olet tekemisissä aidon nörtin kanssa.

Nörtti on paras laadun tae. Nörtti pitää huolen siitä, että tilaamaasi työhön on pantu kiinni koko sydän, pää ja kroppa, jäännöksettä. Puhtaan intohimon kanssa on aika vaikea kilpailla.

10 inspiroivaa blogia ajattelun ammattilaiselle

25/01/2010

6 kommenttia

Blogosfääri on yksi nykyajan merkittävimpiä informaation ja inspiraation lähteitä. Ajattelun ammattilainen seuraakin aktiivisesti kiinnostavia ja inspiroivia blogeja. Hyvä tapa seurata blogeja on tilata niiden RSS-syöte. Voit tilata Ajattelun ammattilaisen RSS-syötteen tästä.

Seuraavassa esittelen joukon blogeja, jotka käsittelevät esimerkillisesti ajattelua, luovuutta, oppimista ja hyvinvointia. Löydät lisää mielenkiintoisia blogeja viereisestä blogrollista. Lisää kommentteihin omat blogivinkkisi.

1. Zen Habits
zenhabits.net

Time-lehden hiljattain yhdeksi maailman merkittävimmäksi blogiksi valittu Leo Babautan Zen Habits on loistava inspiraation lähde. Babauta käsittelee erilaisia ihmiselämän kysymyksiä oivaltavasti ja viihdyttävästi, sortumatta liialliseen new age -hömppään. Babautan blogi tarjoaa jatkuvasti käyttökelpoisia vinkkejä itsensä kehittämiseen. Babautan blogi onkin syystä yksi maailman seuratuimmista blogeista. Kannattaa myös tutustua Zen Habitsin minimalismia käsittelevään sisarblogiin mnmlist.com.

2. Seth’s Blog
sethgodin.typepad.com

Seth Godinin fantastinen blogi niittaa parilla kappaleella huomioita, joihin moni kirjoittaja, allekirjoittanut mukaan lukien, tärvää helposti sivukaupalla palstatilaa. Godinin huomiot liikkuvat maailman tilaa tarkastelevista nokkeluuksista ihmisenä oloa ruotiviin tarkkasilmäisiin kommentteihin, internetin ihmeellisyyksistä ajankohtaisiin käännekohtiin – ja niiden ennakointiin.

3. Psychcentral
psychcentral.com/blog/

Oivallinen psykologian tutkimusta seuraava blogi, jonka avulla pysyt hyvin kartalla siinä, mitä psykologian kentällä tapahtuu. Psychcentral raportoi ketterästi alalla tapahtuvista uusista tutkimuksista. Uusimman psykologiaa käsittelevän tiedon saakin täältä usein viikkoja ennen valtamediaa.

4. An Emphatic Umph
hilariousbookbinder.blogspot.com

UC Berkeleyssa retoriikkaa opettavan Daniel Coffeenin erinomainen, mutta harvakseltaan päivittyvä blogi. Coffeenin postmodernissa blogissa käsitellään aihealueita laidasta laitaan, mutta aina oivaltavasti ja näkökulmia ja ajatuksia herätellen. Kannattaa myös kurkata Coffeenin fantastinen retoriikan luentosarja iTunesU:sta. Linkki tässä.

5. Philosophy Talk Blog
theblog.philosophytalk.org

John Perryn ja Ken Taylorin loistavan radio-ohjelman blogi, jossa ruoditaan ohjelmassa käsiteltyjä teemoja. Kannattaa myös tutustua itse Perryn ja Taylorin ohjelmaan. Viikoittaisessa lähetyksessä Stanfordin yliopiston superfilosofit käsittelevät filosofian keskusteemoja maailman johtavien filosofivieraiden kanssa keskustellen. Radio-ohjelman lähetykset voi kuunnella täältä podcasteina tai ladata omalle koneelle mp3-tiedostoina.

6. Vehmas Assembly
www.vehmasassembly.com/category/blogi/

Jos Suomesta pitäisi valita Leo Babautan manttelin kantaja, olisi Vehmas Assemblyä pyörittävä Sampsa Kiianmaa vahva kandidaatti. Kiianmaan oivaltava blogi käsittelee hyvinvointiin ja työhön liittyviä kysymyksiä lennokkaasti ja taitavalla otteella. Kiianmaa on myös hiljattain julkaissut hienon e-kirjan ”Työn hyväksikäyttö”, jonka voit ladata Vehmas Assemblyn sivulta.

7. Kukkaisdekadentti Tapiolasta
www.valt.helsinki.fi/blogs/martela/

Filosofitoverini Frank Martelan kirjoittama erinomainen blogi, joka käsittelee yhteiskuntaan ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä filosofisesta näkökulmasta. Frank on nuoren sukupolven filosofiohjus, jonka ajatukset tulevat varmasti vaikuttamaan yhteiskuntamme toimintaan pitkällä tähtäimellä.

8. Gurumarkkinointi
gurumarkkinointi.fi

Jari Parantaisen blogilla ei kenties ole suoranaista yhteyttä filosofiseen ajatteluun, mutta se on ehdottomasti yksi Suomen parhaiten kirjoitettuja blogeja. Gurugurun kirjoitukset ovat lähes poikkeuksetta näkemyksellisiä ja viihdyttäviä, ja ne nostavat esiin markkinoinnin ohella myös keskeisiä huomioita ihmisen toiminnasta ja käyttäytymisestä. Viime aikoina myös Parantaisen kumppani Antti Apunen on rikastanut blogia astetta analyyttisemmalla kynänjäljellään.

9. Ron’s Evernote Tips
evernote.tumblr.com

Tämä blogi on varsinainen ideoiden ja niksien aarreaitta jokaiselle Evernoten käyttäjälle. Viime aikoina Ronin vinkit eivät ole enää olleet aivan niin vallankumouksellisia kuin blogin alkuaikoina, mutta käyttökelpoisia kaikki tyynni. Ja jokaisen Evernoten käyttöön vasta vihkiytyvän kannattaa ehdottomasti kahlata tämä ideoiden aarreaitta alusta loppuun.

10. Stepcase Lifehack
www.lifehack.org

Lifehack-kulttuurin ykkössivusto käsittelee elämänlaatua ja itsensäkehittämistä laidasta laitaan. Koska blogin sisältö liikkuu hyvin laajalla alueella, vaihtelee myös kirjoitusten taso nykyään valitettavan paljon. Kaikki tyynni Stepcase toimii yhä ikkunana moniin tuoreimpiin kehityksiin niin teknologiassa, produktiivisuudessa kuin oppimistekniikoissakin.

Näin selätät huonon itsetunnon

22/01/2010

9 kommenttia

Kiira Korpi totesi taannoin Hesarissa, että hyvä ulkonäkö kannattaa käyttää hyödyksi. Ei liene yllätys, että valtakunnansanomien pahamaineinen keskustelupalsta täyttyi silmänräpäyksessä toinen toistaan tuohtuneemmista kommenteista. Jos ansioitunut henkilö uskaltaa sanoa ääneen, että menestys nyt vaan on ihan kiva juttu, on suomalainen äkkiä kaivamassa kirvestä verstaasta. Samaan aikaan oma lähipiiri saa kyllä yksityiskohtaisen raportin omista suurista saavutuksista.

On tunnustettava, että sorrun itsekin joskus turhanpäiväiseen pullisteluun. Vaikean viikon jälkeen saatan sortua parin tuopin jälkeen suurentelemaan omia ansioitani. Kolottava ego kaipaa vertaistukea, ja jostain ihmeen syystä sitä tekee toistamiseen sen virhearvion, että arvostus olisi ostettavissa sulkia pörhistelemällä. Aamulla sitten nolottaa. Omien töppäilyjeni takana piilee sama peikko, kuin Kiiraakin kritisoineilla: huono itsetunto. Tarkoitan tässä huonolla itsetunnolla ennen kaikkea tyytymättömyyttä itseensä ja omiin ansioihin. Tyytymättömyys itseensä on kuitenkin tyhmää.

Itsetunto riippuu siitä, miten tarkastelet sitä, mitä teet, eikä niinkään siitä, kuinka taitava olet siinä.

Elämä ilman kehitystä olisi aika puisevaa. Jos jokainen päivä olisi prikulleen samanlainen, ei pian enää jaksaisi kömpiä sängystä ylös. Ja jos aina tekisi samat mokat yhä uudelleen, alkaisi pinna pitkässä juoksussa kiristyä. Siispä kehitys on inhimillisen hyvinvoinnin elinehto.

Kehittyä voi kahdella tavalla. Näistä vain toisesta seuraa hyvinvointia ja hyvä itsetunto. Kehittyä voit ensinnäkin selvittämällä, mitä et vielä osaa ja pyrkimällä siinä sitten paremmaksi. Tällöin on kyse kriittisestä kehityksestä. Kritiikin ongelmana on, että siitä seuraa kyllä taitavia ja monilahjakkaita ihmisiä, mutta tyytymättömiä sellaisia. Kriitikko nimittäin suuntaa huomionsa aina siihen, mikä vielä puuttuu. Kukaan ei kuitenkaan ole täydellinen. Vaikka tekisit mitä, löytää kritiikki aina maalinsa kuin lämpöohjautuva ohjus. Jossain on aina isompi kala.

Toinen tapa kehittyä on tunnistaa, missä olet taitava jo nyt – ja sitten ladata kaikki peliin, jotta tulet vielä paremmaksi siinä. Tässä puolestaan on kyse kannustavasta kehityksestä. Omien heikkouksien tunnistamisen sijaan kannustava kehitys suuntaa polttopisteen vahvuuksiin. Jokainen onnistuminen on suuri voitto, josta pitää palkita itsensä. Ja epäonnistumiset ovat vain askelia matkalla kohti onnistumista.

Itsekriitikon elämä sujuu omia heikkouksia tarkastellen. Ei ihme, jos tulee riittämätön olo, ja vertaistukea pitää hakea lihaksia pullistellen. Kun huomio siirretään sen sijaan vahvuuksiin, tulee täyteläinen ja miellyttävä tunne: tätä minun pitää tehdä, ja ennen kaikkea, tämän minä teen ihan hemmetin hyvin! Ja jos en ihan vielä, niin ainakin ensi vuonna, kun vähän treenaan.

Usain Boltin ei tarvitse osata differentiaalikalkyyliä tai puhua kymmentä kieltä sujuvasti voidakseen hyvin. Riittää, että kaveri pinkoo satasen salamannopeasti. Jos kärsit huonosta itsetunnosta, opettele siis kehittämään itseäsi kannustamalla. Kannustava kehitys selättää huonon itsetunnon.

Miksi itsekkyys on kehno pelistrategia?

14/01/2010

7 kommenttia

Wall Street meni taannoin melkein nurin, kiitos peliteoriaa kehittäneen John Nashin oppien yksisilmäisen soveltamisen. Skitsofreniaa sairastanut numeroniilo kun esitti aikanaan, että optimaalinen pelitilanne syntyy, kun kaikki pelaajat toimivat itsekkäästi ja toisten motiiveja jatkuvasti epäillen. Myöhemmin tervehdyttyään Nash itse totesi, ettei peliteoria ole hyvä perusta yhteiskunnan toiminnalle; hän kun nyt sattui vähän sairastelemaan sitä kehittäessään. Harmi vaan, ettei sana ole vielä kiirinyt Wall Streetille asti.

Toimintaasi ohjaavat tiedostetut ja tiedostamattomat päämäärät. Tiedostetut päämäärät ovat proaktiivisia – ne saavat syntynsä omasta arvomaailmastasi. Tiedostamattomat puolestaan ovat reaktiivisia – ne syntyvät ulkoisten ärsykkeiden tuloksena. Mitä proaktiivisempaa elämäsi on, sitä paremmin toteutat arvojasi, ja sitä paremmin voit. Pelkkä proaktiivisuus ei kuitenkaan vielä riitä pitkäkestoiseen hyvinvointiin.

HBO:n lännensarjan Deadwood pääkonna on häikäilemätön saluunanpitäjä Al Swearengen. Swearengen on psykopaattinen roisto, joka ei emmi hetkeäkään ottaa mainaria hengiltä, jos sillä nettoaa taalan tai pari. Swearengen on kyllä proaktiivinen: hän tietää, mitä haluaa, ja miten sen saa. Mutta hänen toimintaansa ohjaa myös paatunut itsekkyys.

Itsekkyys tarkoittaa omien päämäärien toteuttamista muiden päämäärien kustannuksella tai niistä välittämättä.

Itsekkyys ei ole hyvä pelistrategia. Vaikka itsekäs toiminta voi olla hedelmällistä lyhyellä tähtäimellä, ei siitä useimmiten seuraa kauaskantoisesti toivotunlaisia tuloksia. Itsekkyys synnyttää nimittäin aina kielteisiä kerrannaisvaikutuksia. Itsekkäällä strategialla voitat kyllä pelin – mutta häviät helpommin turnauksen. Jokainen voitto petaa uusia vaikeuksia seuraavien haasteiden eteen.

Kun tiedät mitä haluat, sinulla on aina kaksi tapaa saavuttaa se. Voit puskea häikäilemättä kohti päämäärääsi muista vähät välittämättä. Tai voit tavoitella sinnikkäästi päämäärääsi, samalla muiden tarpeet ja toiveet huomioiden.

Kuvitellaanpa olevamme tanssiaisissa. Tanssiaissali on täyttynyt iloisesta tanssikansasta, ja Straussin pauloihin tempautuneet pariskunnat valssaavat koko lattian täydeltä. Pasi ja Pena tulevat paikalle, ja huomaavat, että heidän morsionsa odottelevat tanssilattian toisella puolella. Tilanne on kuin lastenlaulusta ”Leijonaa mä metsästän”: ”Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää – täytyy mennä läpi!”

Pasi valitsee Wall Street -strategian. Hän puskee lattian läpi, tallaten samalla pariskuntien varpaille, pyydellen kenties matkallaan anteeksi ohjatessaan ihmisiä olkapäitä kosketellen tieltään. Pena sen sijan suoristaa frakkinsa, ottaa hyvän ryhdin ja valssaa paritta lattian toiselle puolen, väistellen samalla tanssijoita, jotka eivät edes huomaa, että hän keinahtelee ohitse. Tuloksena sekä Pasi että Pena saavat morsmaikkunsa. Mutta vain toisen loppuilta täyttyy vihaisista katseista.

Epäitsekkyyden ei tarvitse tarkoittaa päämäärättömyyttä tai muiden tahtoon alistumista. Myös epäitsekäs voi toimia proaktiivisesti. Epäitsekkyys tarkoittaa ymmärrystä siitä, että myös muilla tanssijoilla on omat päämääränsä, jotka kannattaa huomioida omassa toiminnassaan. Jos asettuu poikkiteloin torpedoimaan muiden päämääriä, synnyttää varmasti kielteisiä kerrannaisvaikutuksia. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Päämäärät voi saavuttaa sekä itsekkäästi että epäitsekkäästi. Vain jälkimmäisessä tapauksessa mahdollistat sen, etteivät menneet teot palaa vaanimaan silloin, kun sitä vähiten aavistat. Mitä itsekkäämmin toimit, sitä enemmän kasaat esteitä myöhemmille päämäärillesi. Epäitsekkään työ sen sijaan sujuu pitkällä tähtäimellä kuin tanssi.