7 tärkeää mielenruokaa

04/12/2009

Ajattelu ei tapahdu Platonisessa ideamaailmassa, vaan tässä ja nyt. Siksipä taitava ajattelu edellyttää myös sitä, että ajattelija itse on napakassa toimintakunnossa. Kuten jo Spartan jäyhät sotaurhot tiesivät kertoa, terve sielu viihtyy terveessä ruumiissa. Vaikkei ajattelu olekaan pelkkää aivotoimintaa, ovat aivot kuitenkin ajattelijan keskeinen työväline. Siksi on erityisen tärkeää nauttia ruokaa, joka pitää aivot hyvässä vireessä. Tässä siis seitsemän maukasta mielenruokaa, jotka edesauttavat ajattelutoimintaasi ja nostavat hyvinvointiasi. Lisää kommentteihin omat kulinaariset mielenvirkistysvinkkisi.

1. Lohi Aivoruokien ylivoimainen ykkönen on lohi. Lohi sisältää sekä omega-rasvahappoja, että D-vitamiinia. Aivot ovat hyvin rasvapitoista kudosta, ja vaikkei aivojen rasva-aineenvaihdunnasta paljoa vielä tiedetäkään, on ilmeistä, että erityisesti omega-rasvahapot edesauttavat merkittävästi aivotoimintaa. Omegahappojen vajaus ei vain hidasta järjenjuoksua, vaan voi myös edesauttaa masennusta. Samaten D-vitamiinin vajaus voi vaikeuttaa ajattelutoimintaa. D-vitamiini on tärkeää etenkin näin kaamosaikana, kun aurinko on harvoin nähty vieras. Lohi piristää siis sekä pääkoppaa että mielialaa. Ja jos lohi ei maita, voit syödä jotain muuta rasvaista kalaa, kuten tonnikalaa, silliä tai makrillia.

2. Jogurtti Jogurttia väitetään keski-aasialaisten heimojen pitkän iän salaisuudeksi. Oli miten oli, terveellistä tämä hapanmaitotuote ainakin on. Jogurtti sisältää B12-vitamiineja, jotka ovat tärkeitä hermosolujen myeliinituppien muodostumiselle: B12-vitamiinin puute hidastaa ajatuksenjuoksua. B12-vitamiinia saa myös lihasta, kananmunista ja muista maitotuotteista. Bonuksena jogurtti on hyvä maitohappobakteerien lähde. Viime aikojen terveyden supersankaria tutkitaan tällä hetkellä niin urheilurasituksesta palauttajana kuin allergioiden poistajanakin. Maitohappobakteereilla näyttäisikin olevan suotuisa vaikutus ruumiin puolustusjärjestelmiin. Kun nokka ei vuoda, juoksee ajatuskin paremmin.

3. Mustikat Mustikat ovat luksusluokan antioksidanttien lähde. C-vitamiinipitoisuuden, pirteän värin ja raikkaan makunsa lisäksi mustikat näyttäisivät tutkimusten mukaan hidastavan aivojen ikääntymisestä johtuvaa rappeutumista. Niiden sisältämä antosyaniini vaikuttaa myönteisesti myös immuunijärjestelmään. Mustikoiden lisäksi myös muut marjat ovat erinomaisia hyvinvoinnin lähteitä. Ajattelun ammattilaisen päivä lähteekin loistavasti käyntiin marjacocktail-kupposella.

4. Vihreä tee Myös vihreä tee on erinomainen antioksidanttien lähde. Lisäksi vihreä tee virkistää pääkoppaa. Vihreä tee ei kuitenkaan synnytä samanlaista riippuvuussuhdetta kuin kahvi, jos kohta teerituaaliin onkin helppo hurahtaa, kuten voi omin silmin todeta esimerkiksi visiitillä Japaniin tai Englantiin. Parhaimmillaan vihreä tee on irtoteestä haudutettuna, mutta esimerkiksi Clipperin luomupussiteet eivät ole yhtään hullumpia nekään.

5. Suklaa Suklaa ja kaakao ovat erinomaisia flavonoidien lähteitä. Ne edistävät sekä ajattelutoimintaa että hyvinvointia. Suklaa vapauttaa myös endorfiineja, ja mukavintahan se on ajatella, kun on kivaa. Suklaalla on toki omat haittavaikutuksensa, ja siksipä kaakaopommi kannattaakin nautiskella joko juomana tai mahdollisimman kaakaopitoisena (yli 80%) suklaana. Pala tai kaksi päivässä riittänee – jos tahdonvoima riittää rajan vetämiseen.

6. Kahvi Kahvi virkistää ajatuksenjuoksua ja pitää pirteänä myös pitkinä iltoina. Kofeiini tehostaa lyhytkestoista muistia ja reaktioaikoja, joten se on erittäin hyödyllinen lisäkierrosten lähde tiukan paikan tullen. Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan kuppi kahvia päivässä saattaa myöskin suojata aivotoiminnan rappeutumiselta estämällä kolesterolin haittavaikutuksia. Kahvin käytön kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen – kofeiinikoukkuun on helppo jäädä.

7. Punaviini Viini on viisasten juoma. Punaviinin terveysvaikutuksista käydään jatkuvasti aiheellisesti peitsentaittoa. Yleisesti vaikuttaisi vallitsevan kuitenkin yksimielisyys siitä, että lasillinen punaviiniä illassa on koko lailla hyväksi niin mielelle kuin ruumiillekin. Alkoholi on tietysti liiallisesti nautittuna tuhoisaa hermosoluille ja muillekin ruumiintoiminnoille, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa näyttäisi kohtuudella nautittuna ehkäisevän muun muassa iän mukanaan tuomia aivosairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Punaviini on myös oivallinen seurustelujuoma, ja lienee sanomattakin selvää, että hyvässä seurassa ajatus vasta juokseekin!

Miten triplaat hyvät ideasi?

01/12/2009

2 kommenttia

Kemisti Linus Pauling totesi kerran napakasti: ”Paras tapa saada hyviä ideoita on saada paljon ideoita.” Usein erityisesti luovan alan nokkelikot törmäävätkin niin sanottuun valkoisen paperin kammoon: uutta pitäisi synnyttää, mutta kaikki, mitä paperille ilmestyy on vain tyhjänpäiväistä höttöä.

Myös yritysmaailmassa tapaa usein erikoisen ajatuksen siitä, että työntekijöiltä pitäisi saada pyydettäessä hyviä ideoita. Kukko kun ei kuitenkaan käskien laula, ollaan siinä sitten ihmeissään, kun projekti ei liiku eteenpäin, ja asiakas näyttää hapanta naamaa.

Kaikkein tärkeintä hyvien ideoiden synnyttämiselle on synnyttää riittävästi ideoita.

Uusia ideoita voi synnyttää monella tavalla. Erilaiset aivomyrskytekniikat myyvät kuin häkä, ja kirjailijakoulut kannustavat kuluttamaan työtuolin puhki. Kaikkein nerokkain niksi on kuitenkin poimia ideat ylös silloin kun ne yllättävät.

Thomas Edison teroitti kuulussa lausahduksessaan luovan työn olevan 99% perspiraatiota, ja vain 1% inspiraatiota. Mutta jos tuosta yhdestäkin prosentinrääpäleestä leijonanosa hulahtaa junaa kiinni juostessa ajatusten avaruuden syövereihin, ei jäljelle jää paljoakaan, millä perspiroida.

Pidä siis aina mukana muistivihko, johon pyydystät kirkkaat ideanpoikasesi sillä hetkellä, kun ne päähäsi pälkähtävät. Ideat ovat vähän niin kuin Mikä-mikä-maan keijukaiset: ne lepattavat kimaltaen nenäsi edessä ohikiitävän hetken, ja jos et kiinnitä niihin heti huomiota, ne pyrähtävät karkuun.

Jokainen saa päivittäin roppakaupalla ideoita, mutta niistä talteen jää vain kourallinen. Nappaa siis ideasi ylös muistivihkoon ja toivota valkoisen paperin kammolle lopulliset jäähyväiset!

Näin onnistut aina

24/11/2009

Jätä kommentti

Amerikkalaisfilosofi William James totesi aikanaan, että jokaisessa ihmisessä on valtavat määrät käyttämätöntä potentiaalia. Jokaisella ihmisellä on siis kyky tehdä uusia asioita – asioita, joita ei ole ennen osattu tehdä. Uusia asioita ei kuitenkaan voi tehdä tarttumatta toimeen. Harmillisen usein kyky uuteen jääkin pölyttymään käyttämättömänä. Potentiaali ei muutu aktuaaliseksi, todelliseksi.

Ihminen voi saada aikaan uskomattomia asioita. Joka ikistä aikaansaannosta uuden työpaikan saannista hehkulampun keksimiseen luonnehtii kuitenkin yksi yhdistävä piirre. Ainuttakaan aikaansaannosta ei ole saavutettu aloittamatta. Siksi on mielenkiintoista, että ihmiset jättävät niin usein ryhtymättä toimeen. Ryhtymisen pelko johtuu tietysti epäonnistumisen pelosta. Jos et aloita, et joudu pettymään epäonnistuessasi. Tässä kohtaa päättely törmää kuitenkin seinään.

Ainoa varma tapa epäonnistua on olla lainkaan ryhtymättä toimeen.

Koko epäonnistumisen käsitteen soisi heittää menemään kelvottomana. Valtava enemmistö elämässään onnistuneista ihmisistä on onnistunut juuri siksi, etteivät he ole lannistuneet epäonnistumisten edessä. Kirkkaimmat tähdet ovat onnistuneet siksi, että he eivät edes ole voineet epäonnistua. He ovat asennoituneet tekemiseen oikein.

Thomas Edisonilta kysyttiin kerran, miltä tuntui epäonnistua tuhansia kertoja hehkulampun suunnittelussa ennen kuin viimein tärppäsi. Edison totesi ykskantaan: ”En ole epäonnistunut kertaakaan. Päin vastoin: olen onnistuneesti eliminoinut noin kymmenen tuhatta kelvotonta hehkulampun valmistustapaa.”

Edisonin huomiossa on kyse enemmästä kuin verbaalisesta nokkeluudesta. Siinä on kyse vallankumouksellisesta tavasta suhtautua tekemiseen. Edison lähti ensinnäkin liikkeelle siitä olettamuksesta, että hän onnistuu ennen pitkää. Hän ymmärsi kuitenkin, ettei vallankumouksellinen keksintö syntyisi tuosta noin vaan. Niinpä joka ikinen toimimaton hehkulamppuviritelmä oli eräänlainen pieni onnistuminen: se kavensi sitä mahdollisuuksien avaruutta, josta Edison uskoi toimivan ratkaisun löytyvän. Jokainen toimimaton keksintö oli siis heinänkorsi, joita Edison nosteli heinäsuovasta yksi kerrallaan neulan löytääkseen. Niinpä hän ei todella koskaan epäonnistunut.

Jos et aloita, et voi onnistuakaan. Jos sen sijaan yrität ja erehdyt, voit hyödyntää erehdystäsi oppimiskokemuksena. Näin yksikään erehdys ei tarkoita epäonnistumista. Erehdyksistä tulee ymmärrystäsi lisääviä askeleita matkalla päämäärääsi.

Toimi siis näin: Aseta itsellesi sellainen päämäärä, jonka tavoittelemisen koet itsellesi tärkeäksi. Tartu sitten toimeen ja tee parhaasi saavuttaaksesi päämääräsi. Kun teet virheen, ota virheestä tehot irti. Kirjoita puolisen sivua siitä, minkä virheen olet tehnyt, mitkä syyt siihen johtivat ja mitä olisit voinut tehdä toisin. Niele ylpeytesi ja katso aikaansaamaasi karvaista virheenhirvitystä tuimasti suoraan silmiin. Kirjoita lopuksi vielä, millä tavoin aiot välttää saman virheen vastaisuudessa. Näin olet eliminoinut tehokkaasti yhden toimimattoman hehkulampun matkalla kohti päämäärääsi.

Henry Ford totesi aikanaan näin: ”Jos uskot, että pystyt, tai uskot, että et pysty – olet oikeassa.” Ainoa varma tapa epäonnistua on olla ryhtymättä lainkaan toimeen. Jos sen sijaan tavoittelet unelmaasi päämäärätietoisesti ja otat virheistäsi opiksesi, onnistut lopulta aina.

7 loistavaa työkalua ajattelun ammattilaiselle

21/11/2009

3 kommenttia

Ajattelu ei tapahdu vain pään sisällä. Ajattelun ammattilainen hyödyntää ajatustyössään myös monenlaisia apuvälineitä muistivihkoista miellekarttoihin. Nykyaikana yhä merkittävämpää osaa ajattelutyöstä kannattelevat monenlaiset tietokoneohjelmistot ja nettisivustot. Esittelen tässä seitsemän lyömätöntä ajattelun ammattilaisen digitaalista työkalua.

Nämä ohjelmat ja nettisivustot auttavat sinua muistamaan aivan kaiken, synnyttämään globaalin, kollektiivisen alitajunnan, opiskelemaan huippuyliopistoissa, altistamaan itsesi ennennäkemättömällä tavalla maailman uutisille, keskittymään häiriöttä kirjoittamiseen, pitämään dokumenttisi järjestyksessä ja treenaamaan mielesi kesäkuntoon.

1. Evernote: Lisämuisti mielellesi
www.evernote.com

Ylivoimainen ykkönen kaikista ajattelun softa-avuista on runsas vuosi sitten julkaistu muistiinpano-ohjelmisto Evernote. Evernote vaikuttaa ensi silmäyksellä vaatimattomasti digitaaliselta muistivihkolta. Ensivaikutelma kuitenkin pettää. Evernote ei ole mitään vähempää kuin konkreettinen laajennus omalle muistillesi.

Jos haluat muistaa jonkin asian, on yhdentekevää onko muistosi koodattu hippokampukseesi, vai sijaitseeko se internet-pilvessä. Jos saat palautettua asian samassa ajassa mieleesi, ei sen sijainnilla ole käytännössä merkitystä. Evernote on tietääkseni ensimmäinen ohjelmisto, jolla muistiinpanon haun vasteajat ovat parhaimmillaan biologisen muistamisen tasoa, enimmillään muutamia kymmeniä sekunteja. Tämä johtuu kahdesta seikasta.

Ensinnäkin, Evernoteen pääsee käsiksi kaikkialla. Missä vaan, missä pääset nettiin, pääset Evernoteen. Näin muistosi kulkevat mukanasi vaikkapa älykännykässä. Vielä ketterämmin Evernoteen pääset käsiksi, jos satut omistamaan iPhonen, Blackberryn tai Palm Pre:n. Näille älypuhelimille on julkaistu omat Evernote-ohjelmansa.

Toisekseen, Evernoteen pystyy rakentamaan moniulotteisia muistiinpanomatriiseja. Siinä vaiheessa, kun muistiinpanoja on kertynyt tuhansia, voi yksittäisen muistiinpanon palauttaminen avainsanahaulla olla mahdotonta. Mutta toimivan matriisin avulla pääset sekunneissa käsiksi haluamaasi tietoon.

Kirjoitan paraikaa Evernoten ja nettiteknologian käyttöön liittyvää laajennetun mielen opasta, joka ilmestynee viimeistään alkuvuodesta 2010. Siinä esittelen tarkemmin muun muassa, miten tuhansia muistiinpanoja järjestyksessä pitävän matriisin saa rakennettua Evernoteen käden käänteessä.

2. Twitter: Kollektiivinen alitajunta
www.twitter.com

Myös Twitterin kohdalla ensivaikutelma pettää. Ensi silmäyksellä Twitter vaikuttaa irralliselta Facebookin tilapäivitykseltä, jolla tuntuu olevan käyttöä vain teini-ikäisille kahvitteluseuraa kaipaaville ja Ashton Kutcher -faneille. Tosiasiassa Twitter on kuitenkin yksi hämmästyttävimpiä verkottumistyökaluja, mitä on toistaiseksi keksitty. Oikein säädettynä Twitter toimii fantastisena kollektiivisena alitajuntanasi.

Twitter on täynnä kohinaa – informaatiota, joka on omien elämänongelmiesi kannalta yhdentekevää. Iso ongelma Twitterin käyttämisessä onkin säätää Twitter-tilisi niin, että sinne ilmaantuu pääasiassa vain sellaista informaatiota, joka on juuri sinulle käyttökelpoista. Twitteriin kirjoittavat tuttaviesi lisäksi nimittäin myös lukemattomat maailman huipputekijät. Olit sitten toimihenkilö, kirjailija, sarjakuvataiteilija, rock-muusikko, IT-asiantuntija tai poliitikko, on todennäköistä, että koko joukko hengissä olevia idoleitasi kirjoittaa ajatuksiaan Twitteriin. Tämä tarkoittaa huikeaa jatkuvasti päivittyvää intellektuaalista pääomaa. Eliminoimalla Twitter-kohinan kykenet synnyttämään häikäisevän kollektiivisen alitajunnan, josta saat jatkuvasti uusia ideoita maailman huipputekijöiltä.

Twitter-kohinan eliminointi tarkoittaa sitä, että seuraat ainoastaan sellaisia Twitter-kirjoittajia eli twiittaajia, jotka kirjoittavat jatkuvasti itsellesi aidosti mielenkiintoisista aiheista. Jos siis joku täyttää Twitter-kanavasi turhanaikaisella säpätyksellä, pudota hänet pois tililtäsi. Etsi Twitterin hakutyökalulla omia idoleitasi ja alasi vaikuttajia ja katso, mitä he twiittaavat. Jos informaatio on sinulle hyödyllistä, lisää nämä henkilöt tiliisi. Voit myös selailla netistä löytyviä teemojen mukaan järjestettyjä Twitter-palstoja ja löytää kokonaan uusia itseäsi kiinnostavia Twitter-tuttavuuksia. Aloittaa voit esimerkiksi Twellow-sivustolta. Ajattelun ammattilaisen Twitter-syötteen voit tilata klikkaamalla tästä.

Kannattaa myös kurkata, keitä itseäsi kiinnostavat ihmiset seuraavat – monesti myös he ovat kannaltasi kiinnostavia. Kun keräät tilillesi muutamia tusinoita itseäsi kiinnostavia, aktiivisia twiittaajia, synnytät kollektiivisen alitajunnan, josta saat jatkuvasti uutta, itsellesi ajankohtaista ja merkittävää informaatiota. Tuloksena on häikäisevä virta oivalluksia, linkkejä ja ajankohtaisia uutisia, jotka muut kuulevat vasta kuukausien päästä!

3. iTunes U: Huippuyliopisto kotikatsomossa
www.apple.com/education/mobile-learning/

Applen iTunes University on fantastinen tiedon aarreaitta. iTunes U:sta voit ladata koneellesi kokonaisia lukuvuoden pituisia luentosarjoja maailman huippuyliopistoista. Vielä kolmisen vuotta sitten tähän oppiin pääsi käsiksi vain pulittamalla satojen tuhansien taalojen lukuvuosimaksut. Tarjolla on luentoja Yalesta, Cambridgesta, UC Berkeleystä, Stanfordista… Filosofiaa, psykologiaa, fysiikkaa, biologiaa, historiaa, taloustiedettä… Luennoitsijat ovat sekä tietotaitonsa että esiintymiskykynsä puolesta huippuluokkaa, ja isolta näytöltä katsottuna videoidut luennot pääsevät hyvin lähelle aitoa oppimistilannetta. Ääniluennot voit puolestasi ladata MP3-soittimeesi vaikkapa juoksulenkille. Kysymyksiä ei virtuaaliyliopistoissa voi tietenkään esittää – mutta kenties voit metsästää mielenkiintoisen luennoitsijan Twitter-tiliisi ja esittää kysymyksesi siellä!

4. iGoogle: Maailman uutiset yhdellä silmäyksellä
www.igoogle.com

Alan Mooren klassikkosarjakuvassa Watchmen maailman fiksuimmaksi mieheksi tituleerattu Ozymandias vietti mielellään aikaa televisioilla peitetyn seinän edessä. Televisiot näyttivät ohjelmaa muutamia sekunteja kerrallaan, ja näin Ozymandias kykeni muodostamaan nopeasti kattavan intuitiivisen käsityksen siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Tiettävästi myös Spede Pasanen harrasti samanlaista monen television tuijottelua. Vaikka kymmenien televisiokanavien yhtäaikainen seuraaminen voikin olla ahdistava kokemus, on itse ajatus uutisoinnin kattavasta seuraamisesta kiehtova.

iGoogle on Googlen personalisoitava etusivu. iGoogleen voi asentaa kaikenlaisia härpäkkeitä peleistä Gmail-tiliisi. Erityisen käytännöllinen sivustosta tulee, kun lataat siihen monipuolisesti erilaisia uutispalveluita: Hesari, BBC, CNN, New York Times, Le Monde, Deutsche Welle, Al Jazeera, Fox News, Dagens nyheter… Tällöin näet yhdellä silmäyksellä, mitä maailmalla puhutaan. Silmäiltyäsi otsikot voit lukea tarkemmin itseäsi kiinnostavat jutut. Parhaassa tapauksessa voit seurata uutisointia itseäsi kiinnostavasta aiheesta aina tieteellisiin alkuperäisjulkaisuihin asti. Uutiset kirjoitetaan aina jostakin näkökulmasta; seuraamalla erilaisista lähtökohdista kirjoitettua uutisointia syntyy maailman tapahtumista rikkaampi ja todellisempi kuva kuin vain yhtä valtamediaa seuraamalla.

Lisäksi voit ladata erillisille sivuille itseäsi kiinnostavia blogeja ja uutisportaaleja. Näin pysyt jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä alallasi tapahtuu. Voit tehdä helposti uuden välilehden valitsemalla aihealueen, esimerkiksi ”Art”, ”Psychology”, ”Physics” jne. iGoogle ehdottaa tällöin joukkoa aihepiiriin sopivia gadgettejä. Voit myös toki poistaa tai lisätä gadgettejä mielesi mukaan.

5. Writeroom: Keskity kirjoittamiseesi
www.hogbaysoftware.com

Kirjoittaminen on sitä miellyttävämpää, mitä paremmin pystyt keskittymään itse kirjoittamiseen. Writeroom keskittyy olennaiseen: tekstiin ruudulla. Kyseessä on koko ruudun varaava tekstinkäsittelyohjelma, jossa ei ole juuri muita ominaisuuksia. Voit siis keskittyä kirjoittaessasi itse sanomaan ilman, että ruudulle levinneet ikonit ja avoimet ohjelmat varaisivat jatkuvasti huomiokanaviasi, tai ilman että innostuisit leikkimään kirjasimilla tai kikkailemaan muotoiluilla. PC-käyttäjien iloksi ohjelmasta on hiljattain ilmestynyt klooni nimeltä Darkroom. Sen voi ladata täältä.

6. Yep: Artikkelit aina käsillä
www.ironicsoftware.com

Vaikka Applen tietokoneet ovatkin merkittävä stressiä vähentävä tekijä tietotekniikkaa päivittäin käyttäville, pyrin tässä katsauksessa keskittymään ohjelmistoihin, jotka ovat saatavilla sekä Macille että PC:lle. En kuitenkaan ole toistaiseksi törmännyt Yep:in toiminnallisuuteen PC:llä, ja koska kyseessä on niin loistava ohjelmisto kenelle tahansa lukutoukalle, päätin sen tässä nostaa esille.

Yep on PDF-tiedostojen lajitteluohjelma. Se mahdollistaa PDF-tiedostojen seurannan tietokoneella ja monipuolisten tägimatriisien luomisen tiedostoille. Yep:in nerokas tapa käyttää tägejä sopii PDF-tiedostoille kuin nenä päähän: valittuasi kansion, Yep tarjoaa vain niitä tägejä, joita on valitsemassasi kansiossa olevilla tiedostoilla. Näin löydät tuhansien artikkelien, e-kirjojen ja lehtijuttujen joukosta hetkessä haluamasi. PC-käyttäjien onneksi Evernotella pääsee nykyään hyvin lähelle Yep:in toiminnallisuutta, jos kohta aivan yhtä elegantti Evernote ei PDF-tiedostojen käytössä olekaan.

7. Lumosity: Jumppaa aivosi kesäkuntoon
www.lumosity.com

Lumosity on Stanfordin yliopistossa kehitetty erinomainen aivojumppasivusto. Monipuolisesti erilaisia ajatustoimintoja harjoittavat pelit auttavat harjaantumaan esimerkiksi keskittymisessä, muistamisessa ja tilanhahmottamisessa. Sivusto on kuukausimaksullinen, mutta sitä voi kokeilla maksutta. Sivuilla on myös usein täysin maksuttomia yksittäisiä pelejä.

Aivojumppaa kritisoidaan usein siitä, että aivojumppa harjoittaa itse asiassa taitavammaksi vain itse harjoitteessa. Näin lieneekin karkeasti ottaen asian laita. Mutta jos harjoittelet riittävän monipuolisesti, kuten on mahdollista Lumosityn pelien kanssa, on harjoittelusta todennäköisesti hyötyä myös käytännön ajattelutyössä.

Kaikki ovat fiksuja – mutta kaikki eivät vain vielä tiedä sitä

18/11/2009

2 kommenttia

New Scientist julkaisi hiljattain jutun älykkyysosamäärän ja älykkyyden suhteesta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, ettei älykkyysosamäärä suinkaan korreloi suoraan sen kanssa, mitä normaalisti pidetään älykkäänä. Esimerkiksi mensalaisissa on ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista: Stanford-Binet -älyköissä on niin todellisia neroja kuin toistaitoisia uunojakin.

Tutkimuksissa havaittiin, että korkea ÄO kyllä korreloi jossakin määrin älykkyyden kanssa. Jos suoriutuu hyvin standardoidusta ÄO-testistä, on hiukan todennäköisempää, että pärjää elämässä. Ilmiö on kuitenkin samanlainen kuin pituuden ja koripallotaituruuden välillä: jos olet pitkä, on sinulla suurempi todennäköisyys pärjätä koripallossa kuin pätkällä. Mutta yksikään hongankolistaja ei vie automaattisesti Michael Jordania kahville – ja toisinaan NBA-kentillä saatetaan jopa nähdä lyhyenläntiä ketteräjalkaisia oranssin pallon pomputtajia.

Älykkyys ei riipu vain siitä, mitä pään sisään on sattunut syntymälahjana osumaan. Se ei riipu myöskään pelkästään siitä, mihin kouluihin vanhemmat ovat jälkikasvunsa kiikuttaneet – tai jättäneet kiikuttamatta.

Älykkyys on harjaantumisen kautta opittu kyky toimia taitavasti ajatustyötä vaativissa tilanteissa.

Älykkyytenä pidetään usein kyvykkyyttä loogis-analyyttiseen ja matemaattiseen ajatteluun, ongelmanratkaisuun ja kenties myös luovaan ajatteluun. Tosin älykkyyttä voi olla muunkinlaista. Howard Gardner on esimerkiksi esittänyt, että älykkyyttä on kaikkiaan seitsemää sorttia. Oli miten oli, taitavan ajattelun taidon voi opetella niin kuin minkä tahansa taidon: aloittamalla riittävän varovaisesti ja harjoittelemalla riittävän pitkään.

Tässä yksin harjoitus ei kuitenkaan tee vielä mestaria. Varsinainen nokkelikon tulikoe on sosiaalinen. Jenkkileffoista tuttu arkkityyppi on lukiolaisnörtti. Kun karismaattinen pelinrakentaja kaataa tanssiaiskuningattaren, jää nörtti soittelemaan lehdellä. Siinä ei auta edes tiedekilpailun pääpalkinto – jenkkifutis nyt vaan painaa söpöläisen vaa’assa enemmän. Mutta sitten koittaa koston hetki: viime tingassa ennen tanssiaisparin lopullista valintaa nörtti vamppaa pom pom -neidon pelastamalla tämän piukasta paikasta päätään käyttämällä samalla kun harteikas futissankari seisoo sormi suussa vieressä. Tanssiaisiin kaunotar astelee nörtin käsipuolessa, ja koulun kunkku saa tyytyä kakkossijaan.

Kysymys kuuluu: onko nörtti siis fiksu? Tai jenkkifutari, jos niikseen tulee? Mitä tulee amerikkalaiseen jalkapalloon, tyttösten hurmaamiseen tai sosiaaliseen vuorovaikuttamiseen, futari pesee nörtin 11–0. Ongelmanratkaisussa, tiedekilpailuissa ja loogisessa päättelyssä on puolestaan nörtti ylivoimainen. Kumpikaan ei ole millään yleismaailmallisella tavalla fiksu tai tyhmä: kumpikin on hyvä jossain, ja kehnompi jossakin muussa. Älykkyys ei ole aivojen ominaisuus. Se on kyky toimia jossakin ajatustyötä vaativassa tilanteessa tarkoituksenmukaisesti. Tarkoituksenmukaisuuden puolestaan määrää sosiaalinen ympäristö. Kyky koodata sata riviä javaa minuutissa ei vie jenkkifutaria jaardiakaan eteenpäin, kun taas huippuluokan pelisilmä on koko lailla hyödytön taito Googlen leivissä.

Älykkyys riippuu yhtäältä harjoituksesta ja intohimostamme – siitä, mistä olemme niin kiinnostuneita, että jaksamme harjoitella sitä harjoittelemasta päästyämme. Toisaalta se riippuu myös siitä, että pääsemme toteuttamaan omaa osaamistamme sellaisessa ympäristössä, jossa siitä on todellista hyötyä. Jokainen voi löytää itseään tutkiskelemalla oman intohimonsa kohteen ja paikan, jossa sitä voi hedelmällisesti harjoittaa. Ja kun sen on löytänyt, ei tarvitse enää kuin tehdä sitä, mitä kaikkein mieluiten tekee – ja nauttia matkasta. Jokaisella on mahdollisuus löytää ala, jossa voi harjaantua mestariksi. Siispä jokainen on jo tavallaan fiksu – kaikki vain eivät ihan vielä tiedä sitä.

Mitä sikainfluenssa voi opettaa rohkeudesta?

16/11/2009

4 kommenttia

Luin tänään shokeeraavan uutisen Ilta-Sanomista. Uutisen mukaan Ukrainassa pelätään sikainfluenssaviruksen mutatoituneen. Tapaus muistuttaa haastateltujen asiantuntijoiden mukaan espanjantautia. Ruumiinavauksessa ilmeni, että tautiin kuolleiden keuhkot olivat mustat kuin kivihiili. WHO on hälytetty apuun.

Näin syysnuhaisena tällainen uutinen nostattaa kylmän hien otsalle. Nytkö se sitten iski? Eikö tämä olekaan vain tavallinen räkätauti? Pelko hiipii luihin ja ytimiin.

Ongelmana on, että suurin osa uutisesta vaikuttaa pikaisen googlaamisen jälkeen Ilta-Sanomien nokkelalta retorisoinnilta. Tekstissä viitataan nimettömiin lähteisiin ja epämääräisiin ”asiantuntijoihin”. Seurauksena teksti kyllä svengaa kuin hirvi, ja lehtiä myydään rekkalasteittain. Mutta samalla lehti antaa kipinän myös turhanaikaisille pelkotiloille.

Iltapäivälehdistö hyödyntää ihmisten alkukantaisia vaistoja: pelkoa, lisääntymisviettiä, kateutta. Syy on ilmeinen: pelottavat ja kiihottavat uutiset myyvät paremmin. Pelkääminen synnyttää välittömästi henkilökohtaisen suhteen uutiseen: ”entä jos minullekin sattuu noin?” Positiiviset uutiset eivät usein synnytä samaistumista: onnistuminen ei edellytä välittömiä jatkotoimia. Uhkaava pandemia sen sijaan koskettaa meitä jokaista – vaikka pandemia tapahtuisikin oikeasti uutisnikkarin korvien välissä. Pääsääntöisesti pelkääminen on kuitenkin turhaa.

Pelkääminen kohdistuu asioihin, jotka saattavat sattua kohdalle.

On toki mahdollista, että jotain kamalaa tapahtuu. Kenties Ukrainassa kytee uuden espanjantaudin siemen. Ehkä tämä näennäisen harmiton nokan valuminenkin on vain lopun alkua. Mutta yhtä lailla voisin kammota ulos lähtiessäni meteoriitin osumista päähäni. Tai kenties joku roisto kolkkaa minut kaupungilla asioidessani. Michel de Montaigne sanoikin aikanaan oivaltavasti: ”Elämääni on mahtunut lukematon määrä kauheuksia – joista useimmat eivät ole koskaan tapahtuneet.”

Iltapäivälehdistö myy pelolla. Suurin osa lehdistön herättämistä peloista on kuitenkin täysin turhia. Ei ole mitään hyötyä murehtia kymmenistä, kenties sadoista sellaisista mahdollisista tapahtumista, jotka eivät koskaan tapahdu. Kannattaakin mieluummin kohdistaa oma aika ja tarmo rohkeasti tärkeisiin asioihin: olemalla läsnä perheelle, läheisille, ystäville. Etsimällä elämälle suuntaa, laittamalla itsensä likoon omaan intohimon kohteeseen. Pelko synnyttää negatiivista ajattelua. Positiivinen ajattelu puolestaan edellyttää rohkeutta.

Rohkeus ei tarkoita naiiviutta. Myös rohkea osaa olla tarvittaessa varovainen. Mutta rohkeus tarkoittaa, että laitat itsesi likoon siihen, mitä haluat tehdä. Rohkeus tarkoittaa uskallusta keskittyä siihen, mitä teet juuri nyt – ei siihen, mikä voisi ehkä mennä pieleen. Rohkeus tarkoittaa sitä, että senkin uhalla, että Ukrainasta lähestyisi synkkä pilvi, tartut yhä riemulla päivän haasteisiin. Keltainen lehdistö synnyttää päivittäin roppakaupalla uusia negatiivisia ajatuksia – pelkotiloja, jotka ovat omien elämänongelmiemme kannalta aiheettomia. Nämä negatiiviset ajatukset varaavat voimavarasi siltä, mitä pystyisit tekemään suuntaamalla ajatuksesi positiivisesti ja rohkeasti kohti todellisia elämäsi haasteita. Pelko kalventaa ihmisen. Vasta toimimalla rohkeasti syttyy ihminen todella elämään.

Näin teet itsestäsi tahdon jättiläisen

14/11/2009

1 kommentti

Tunnustan erehtyneeni. Taannoisessa blogimerkinnässä väitin, että tahdonvoima on ajattelun ammattilaiselle lähes tarpeetonta. Ajattelin tuolloin, että riittävän taitavalla ajatusten ohjailulla ei omaa ajatteluaan tarvitse liikutella väkipakolla. Asiaa tarkemmin pohdittuani olen tullut toisiin aatoksiin. Itse asiassa tahdonvoima on mitä hyödyllisin ajattelun taito.

Ajatukset ovat prosesseja. Kuvitellaanpa, että ajatukset ovat eräänlaisia aaltoja, jotka sinkoilevat päänsisäisessä valtameressä. Tahdonvoima on tällöin eräänlainen kantoaalto: aalto, jonka selässä toiset aallot joko kulkevat, tai jotka tahdonvoima jyrää tsunamin lailla poikki. Ajatusten ohjaaminen vaatii aikaa ja harjaantumista. Joskus aikaa ei kuitenkaan ole.

Tahdonvoima on ennen kaikkea kyky muuttaa nopeasti omaa ajatteluamme.

Jos elämäsi on täydellisessä järjestyksessä, et tarvitse tahdonvoimaa. Tällöin ajatuksesi soljuvat omalla raikkaalla painollaan eteenpäin ilman, että sinun tarvitsisi kammeta niitä mihinkään suuntaan. Jos osaat ohjata ajatuksiasi samalla ketteryydellä, kuin Jackie Chan liikkeitään, et kenties tarvitse tahdonvoimaa. Mutta meille muille, jotka emme ole mentaalisia kung-fu -mestareita tai zen-munkkeja, on tahdonvoima mitä hyödyllisin taito.

Tahdonvoima on joko positiivista tai negatiivista. Positiivista tahdonvoimaa tarvitset silloin, kun haluat ylittää aloittamisen kynnyksen. Se on se taito, jota tarvitset silloin, kun et millään jaksaisi viikon sairastamisen jälkeen lähteä lenkille, silloin kun pitäisi aloittaa uusi työprojekti, silloin kun pitäisi viedä roskat. Se on kyky nostaa itsensä saappaanrakseista ylös viivästelyn suosta ja tarttua toimeen.

Negatiivista tahdonvoimaa puolestaan tarvitaan silloin, kun kaapin takahyllylle piilotettu suklaapatukka alkaa viekoitella seireenin lailla. Tällöin suklaapatukan alkuunpaneman ajatusprosessin ohjailu voi olla ylivoimaista – mutta riittävän harjaantuneella tahdonvoimalla voi kiusaavan prosessin katkaista kuin kananlennon. Ajatusprosessien katkaisu ei kuitenkaan käy käden käänteessä. Se vaatii yllättävän paljon voimaa.

Onneksi kumpaistakin tahdonvoimataitoa voi vahvistaa harjoituksen kautta. Joka kerta kun saat kammettua itsesi lenkille, vahvistat positiivista tahdonvoimaasi. Ja kun saat purtua hammasta ja jätettyä suklaapatukan vielä hetkeksi aloilleen, saa negatiivinen tahdonvoimasi siitä lisää mentaalista pinaattia. Tahdonvoima, niin kuin mikään muukaan taito, ei kuitenkaan treenaannu yhdestä tai kahdesta kerrasta.

Jos haluat kehittää tahdonvoimaasi, harjoita sitä järjestelmällisesti. Aseta itsellesi tarkkarajainen harjoituskausi, esimerkiksi kaksi viikkoa tai kuukausi. Keskity tuona aikana vain jompaan kumpaan tahdonvoimaasi. Pyri olemaan jättämättä harjoituskauden aikana yksiäkään treenejä väliin. Keskity siis joko aina viivästellessäsi ylittämään toiminnan kynnys ja tartu sinnikkäästi toimeen – tai lataa koko mielesi mahti peliin aina kun houkutus yllättää. Tulokset eivät näy päivässä tai parissa, mutta muutaman viikon jälkeen tulet varmasti yllättymään siitä, miten nopeasti olet edistynyt.

Tahdonvoima on oivallinen lisä ajattelun ammattilaisen työkalupakkiin. On hyvä pystyä tarvittaessa saamaan nopeasti säpinää jäseniin. Tahdonvoimallekaan ei pidä kuitenkaan antaa liikaa valtaa. Jos treenaat tahdonvoimasi ylikierroksille, voi tuloksena olla Chocolat-elokuvan comte de Reynaudin tapainen niuhokompleksi. Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää suorittamista. Joskus tekee myös ihan hyvää haukata palanen suklaata.

Kuinka kamppaan lannistavan ajatuksen?

11/11/2009

11 kommenttia

Muksut ovat sairastelleet viime päivinä. Yöunet jäävät aika vähäisiksi, kun yksi- ja kolmivuotiaat heräilevät vuoron perään nokka vuotaen, kuumemittarin kellottaessa lähemmäs neljää kymppiä. On siis vähän väsyttänyt.

Väsyneenä elämä tuntuu joskus koko lailla konstikkaalta. Tuntuu helposti, että jokainen kirjoitettu lause törmää automaattisesti seinään. Kauppaan lähtiessä kengät kastuvat ensimmäiseen kuralätäkköön ja kuopus kitisee koko matkan Valintatalolle. Siinä ei paljoa naurata. Olo on kuin Aku Ankalla räntäsateessa.

Väsyneenä mieleen hiipii myös helposti lannistavia ajatuksia. Kun palaa kaupasta kotiin valuvin kengin ja hoksaa kotiovella unohtaneensa maidon ja ruisleivän, alkaa takaraivon pikkupirulainen piikitellä siitä, kuinka kehno otus sitä oikeastaan on. ”Etpä ole kummoinen isukki, kun ei kaupassakäyntikään suju. Katuojaan vaan tuollainen rahjus!”

Homman nimi on se, että jostakin syystä väsymys, stressi ja muut ruumista kurittavat olotilat pumppaavat voimat pois. Ja kun ei ole energiaa, saa negatiivinen ajattelu heti enemmän tilaa. Sekä positiivinen että negatiivinen ajattelu ovat tapoja kehittyä. Negatiivinen ajattelu vaan on paljon taloudellisempaa: vaatii huomattavasti vähemmän paukkuja sanoa, miten joku ei ole, kuin miten sen pitäisi olla. Niinpä silloin kun akku kitisee tyhjyyttään on ongelmatilanteissa luontevampaa turvautua negatiiviseen ajatteluun.

Negatiivinen ajattelu ei ole kuitenkaan kovin tehokasta. Se toimii joissakin tilanteissa kyllä hätäapuna, eräänlaisena mentaalisena laastarina. Mutta vasta positiivinen ajattelu synnyttää todellisia uusia ratkaisuja: vasta positiivinen ajatus rakentaa jotain uutta.

Kun väsyneenä itse kullakin on kuitenkin taipumus joutua negatiivisen ajatusarmeijan ristituleen, on kätevää, jos käsillä on niksi tai kaksi, joilla kehnouttamiskeloja voi kampata.

Erittäin toimiva tapa ottaa hankalat ajatukset päiviltä on ajatusten leimaaminen.

Ajatusten leimaaminen tarkoittaa sitä, että kun mieleesi juolahtaa negatiivinen ajatus, arvioit sen suhteessa muuhun olotilaasi. Jos olet ollut koko päivän pirteä kuin peipponen, kannattaa kritiikki, pelko tai ahdistus ottaa aika tosissaan. Mutta jos sen sijaan hormonitoimintasi on vetänyt pääsi pilveen väärällä jalalla herätystä aamusta alkaen, on kehnoon ajatukseen syytä lyödä väsyneen leima välittömästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun vaikkapa väsyneenä päähän putkahtaa lannistunut ajatus, pyrit sitkeästi ajattelemaan: ”ahaa, tämä on taas yksi näitä väsyneitä ajatuksia.” Näin hankalan ajatuksen pauhu menettää pahimman teränsä ja parhaassa tapauksessa ajatus lannistuu ja poistuu tukkimasta huomiokanaviasi.

Seuraavan kerran kun olet väsynyt tai vaikkapa sairaana, ja mieleen ryömii masentava mietemato, koeta lannistaa se lyömällä jämäkästi sen otsaan leima ”väsynyt” tai ”sairas”. Näin ajatus muuttuu tunnistettavaksi olotilastasi johtuvaksi oireeksi, eikä enää pääse käsiksi itsetuntoosi tai viretilaasi. Tuloksena olotila kohenee silmiin nähden. Parhaassa tapauksessa voit vielä kirjoittaa ajatuksesi ylös vaikkapa päiväkirjaan. Paperille pyydystetty mietemato osoittautuu usein jo ensisilmäyksellä säälittäväksi toukanrääpäleeksi, vaikka se pääsi sisällä olisikin tuntunut varsinaiselta ajatusanakondalta. Leimaa siis hankalat ajatukset silloin, kun hoksaat, että ne johtuvat olotilastasi – ja huomaat viretilasi kohentuvan merkittävästi.

Alkoholi, stressi ja flow

10/11/2009

Jätä kommentti

Kohtuudella käytettynä alkoholista tulee koko lailla mukava olo. Viimeaikaisten tutkimusten valossa on jopa niin, että alkoholia kohtuudella käyttävät ovat harvemmin masentuneita kuin totaalikieltäytyjät. Alkoholin masennusta lievittävä vaikutus perustunee sen hyödyllisyyteen stressin hoidon ensiapuna.

Stressi johtuu siitä, että ihmisen huomiokanavat kuormittuvat ajatuksista, jotka eivät liity välittömään toimintaan. Kun huomiokanavat menevät tukkoon turhasta säpätyksestä, on tietoinen toiminta mahdotonta: seinät kaatuvat päälle, otsasuoni pulputtaa ja verenpaine syöksyy rakettina yli mitta-asteikon. Stressitön toiminta tapahtuu puolestaan flow-tilassa. Tällöin sinulla on käytössäsi kaikki seitsemän huomiokanavaasi käsillä olevalle tehtävälle. Olet läsnä muun ajattelun häiritsemättä. Tuloksena kaikki sujuu kuin tanssi.

Alkoholin nauttiminen synnyttää eräänlaisen keinotekoisen flow-tilan.

Flow-tila syntyy silloin, kun pystyt keskittymään häiriöttä. Tämä edellyttää sitä, että kaikki seitsemän tietoista huomiokanavaasi ovat käytössä käsillä olevalle toiminnalle. Se on mahdollista vain silloin, kun juuri nyt tarpeettomat ajatukset eivät putkahda kutsumatta mieleesi.

Ajatukset ovat prosesseja, jotka koostuvat erilaisista osatapahtumista. Eräs keskeinen osa ajatusprosessia on hermosolujen aineenvaihdunnan järkkyminen. Tämä saa hermosolun ärsyyntymään ja pyrkimään kohti tasapainotilaa: hermosolun solukalvolla tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat hermoimpulssin. Hermoimpulssit puolestaan johtavat aineenvaihdunnan muutoksiin muualla aivoissa ja lopulta kehossa. Nämä muutokset saavat aikaan säpinää jäseniin: tulee sellainen olo, että tarttis tehdä jotain.

Toimimalla ihminen muuttaa hormonaalista tasapainoaan, joka tyynnyttää lopulta hermosolut. Kun homma on hoidettu, kroppa palkitsee pienellä dopamiinipiikillä, josta tulee hyvä olo. Myös alkoholin nauttiminen ehkäisee hermosolujen toimintaa. 1990-luvun alussa kaniineilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että alkoholin nauttiminen aiheuttaa hermosoluissa samantapaisia muutoksia kuin onnistuminen. Se johtaa hermosolujen ärsytyksen ennenaikaiseen sammumiseen, jolloin stressitaso vähenee: mieleen putkahtaa yhä vähemmän ei-toivottuja ajatuksia. Näin käytössä on enemmän huomiokanavia. Kohtuudella käytettynä tämä onkin ihan hyvä idea: joskus voi olla hyvä tehdä tilaa pääkoppaan.

Ajatukset eivät kuitenkaan ole pelkästään hermosolujen sähkökemiallista toimintaa. Ajatukset ovat prosessiluontoisia ilmiöitä, jotka eivät rajoitu vain pään sisälle. Ajatellaanpa vertauskuvana junan liikettä. Junan liike ei ole yhtä kuin junan pyörien liike. Ja silti, jos junan pyörät otetaan pois, ei liikettä ole. Liike on prosessi: ilmiö, joka edellyttää pyörät, veturin, kiskot, voimanlähteen, kuljettajan sekä nipun tietynlaisia luonnonlakeja.

Samaten ajatusten kohdalla: jos hermosolut sammuvat, niin sammuu ajatuskin. Hermosolut panee kuitenkin usein liikkeelle jokin ihmisen ulkopuolinen seikka. Moni käynnissä oleva ajatusprosessisi perustuu esimerkiksi siihen, että joku toinen odottaa sinun tekevän jotakin, oli se sitten puoliso, pomo tai jälkikasvu. Jos nyt eliminoit neuronaaliset osaset näistä prosesseista, jää prosessi sikseen. Mentaalinen roistosi on ruuvannut ajatusveturista pyörät irti.

Se ei suinkaan tarkoita, että systeeminen tila, joka on prosessin pannut alkuun olisi lakannut olemasta. Pasilan asemalla odotetaan aamujunaa yhä kuumeisemmin. Ja nyt kun kohtaat alkoholilla kamppaamasi ajattelun systeemisen pään seuraavan kerran joudut pahimmassa tapauksessa rakentamaan pelistrategiasi kokonaan uusiksi. Muisti vaan ei pelaa.

Kohtuudella käytettynä alkoholi on kätevä tapa sammuttaa hetkeksi säpätys takaraivossa niin, että pystyt nauttimaan hetkestä eräänlaisessa kemiallisessa flow-tilassa. Liiallinen alkoholin käyttö on kuitenkin tuhoisaa. Jos hermosoluja kohtaa massakooma, tulee inhimillisestä toiminnasta mahdotonta. Ajatukset juoksevat päin seinää, ja pahimmassa tapauksessa ihminen itse perässä.

Pitkäkestoiseksi ratkaisuksi alkoholista ei siis ole: pitkässä juoksussa toimivin tapa elää flow-tilassa on huolehtia esimerkiksi ajattelunhallinnan avulla siitä, että ajatusprosessit ovat järjestyksessä. Alkoholi tarjoaa oivan laastarin stressin lieventämiseksi. Mutta pitkässä juoksussa lääkkeeksi tarvitaan konkreettisia muutoksia siinä, miten elät päivittäistä elämääsi.

Ajattelun ammattilainen bittiavaruudessa

06/11/2009

Jätä kommentti

Ajattelun ammattilainen seikkailee taas hetken aikaa bittiavaruudessa ensi viikolla. Syynä on domain-ohjauksen muutos. Osoite http://www.ajattelunammattilainen.fi ei siis toimi maanantaista lähtien muutamaan päivään. Tällä välin blogiin saattaa päästä käsiksi osoitteen ajattelunammattilainen.wordpress.com kautta. Pääosoite aktivoitunee taas loppuviikosta, kun domain-ohjaus päivittyy kaikille nimipalvelimille.